Raamatun alkulähde

Kirjoittanut Petteri Haipola  • 08.01.2006

Ihmiset kirjoittivat Raamatun: sitä ei kukaan järkevä kristitty kiellä. Jumala puhui ihmisille ja nämä tallensivat Jumalan sanan ilmoituksen ylös tulevia sukupolvia varten. (Room 3:1; Hebr 1:1.)

Jos Jumala puhuu ihmiselle ja ihminen kirjoittaa hänen puheensa ylös jälkipolvia varten, niin puheen sisällön lähde on silloin Jumala eikä ihminen.

Ajattelepa asiaa näin Jumalan ilmestymisen ja puheen jatkumona:

Jumala puhui ensin Adamille, sitten hänen jälkeläisilleen ilmestyen tietyssä sukulinjassa, näin läpi historian.

Tällä tavalla mentiin Adamista Nooaan, Nooasta Aabrahamiin ja Aabrahamista Iisakin kautta Jaakobiin. Aikaa kului yli 2000 vuotta ja Jumala ilmestyi kullekin sukupolvelle ilmoittaen sanansa joko suoraan Pyhän Hengen välityksellä tai isien kertoman kautta. Adamin saama tieto Jumalasta oli suoraan Jumalalta, samoin kaikkien niiden tieto, joille Jumala henkilökohtaisesti ilmestyi. Myös se tieto Jumalasta on alkuisin Jumalasta, mikä tulee todistuksen sanan kauttaa isiltä jälkipolville.

Jaakobin jälkeen tuli 400 vuoden tauko, jolloin Jumala ei puhunut isille, koska Jaakobin suku oli Israelissa ja joutui siellä sorrettavaksi. (Apt 7:6; 1Ms 15:13; 2Ms 1:8.) Kaikki oli kirjattu siinä vaiheessa ylös sumerilaisella nuolenpääirjoituksella tai muulla ajan kirjoituksella. Tieto Jumalasta ja hänen sanastaan kulki perimätietona kansan mukana jälkipolville, vaikka aina ei kirjoituksia olisi ollutkaan. Nykyinen Raamattu on lukemattomien kopioiden kopio, mutta eri alkuteksteistä käy ilmi se tarkkuus, millä juutalaiset ovat alkutekstejä jälkipolville kopioineet. Virheitä on kopiointivaiheessa tullut todella vähän eikä teksti ole sanottavasti muuttunut vuosituhansien saatossa. Näin ollen Raamattu on varhaisin kirjallinen lähde, missä kerrotaan maailman alun tapahtumista. Se on täysin luotettava sen vuoksi, että isät ovat saaneet tiedon Jumalasta katkeamattomana perintönä ja Jumala on ilmestynyt tietyssä sukulinjassa kautta aikojen Adamin jälkeläisille.

Katkeamaton perintö ja tieto Jumalasta käy ilmi erityisen hyvin Nooasta ja Aabrahamista. Nooa eli 58 vuotta Aabrahamin syntymisen jälkeen ja välitti tiedon vedenpaisumuksesta jälkeläisilleen. Nooan poika, Seem, eli kauemmin kuin Aabraham ja kuoli 35 vuotta Aabrahamin kuoleman jälkeen. Aabraham on saanut tiedon menneistä ajoista ja maailman luomisesta uskon isiltä, jotka kokivat vedenpaisumuksen. Heidän isänsä olivat kokeneet varhaisemmat tapaukset, joiden historia ulottuu noin kuudentuhannen vuoden päähän meistä, noin vuoteen 4000 eKr.

Nooan poika, Seem, asui mahdollisesti Saalemissa, joka on muinoin ollut Jerusalemin nimi noin 2000 vuotta eKr. (1Ms 14:18-20; Psa 76:1,2.) Aabraham asui Jerusalemista 30-40 kilometriä etelään, Hebronin kaupungin luona, Mamren tammistossa. (1Ms 13:18.) Seemin lisäksi hänen poikiaan eli Aabrahamin esi-isiä oli elossa Aabrahamin aikana. Aabraham on Seemin poika yhdeksännessä polvessa. Ihmiset elivät tuolloin kauemmin: Seem eli kuusisataa vuotta. (1Ms 11:10,11.) Ihmisten ikä laski nopeasti vedenpaisumuksen jälkeen, niin että Aabraham eli enää 175-vuotiaaksi. (1Ms 25:7.) Nykyään ihmiset elävät enää 70-80 vuotta ja pisimmillään noin 120-vuotiaaksi. (1Ms 6:3; Psa 90:10.)

Aabraham on uskon isä. Jumala ilmestyi ja puhui hänelle. (1Ms 12:1ss.) Aabraham on saanut tiedon Jumalasta suoraan Jumalalta ja sen lisäksi niiltä, jotka olivat alusta asti kuulleet Jumalan puheen. Näin Jumalan sanan ilmoitus Raamatussa on suoraa Jumalan puhetta, vaikkakin ihmisen taltioimaa.

Aabrahamin jälkeen Jumala ilmestyi ja puhui hänen pojalleen, Iisakille. Sen jälkeen Jumala ilmestyi ja puhui Iisakin pojalle, Jaakobille. Jaakobista tuli Israelin kahdentoista sukukunnan kantaisä ja Israelin kansan kantaisä. Hänelle syntyi siis kaksitoista poikaa, joista Israelin kansa on saanut alkunsa. Jumala valitsi Israelin kansan omaksi kansakseen ja auttoi sitä pääsemään pois Egyptistä, missä se oli joutunut orjan asemaan. Egyptiläiset sortivat Jaakobin jälkeläisiä 400 vuotta, aivan Herran sanan ennustuksen mukaan. (1Ms 15:13; 2Ms 1:8ss; Apt 7:6.)

Uskon isät saivat kokea tässä kuvatulla tavalla Jumalan ilmestymisiä katkeamattomana virtana. Sitten Jumala herätti Mooseksen hengen Egyptissä. Mooses on Jaakobin jälkeläisiä, Jaakobin pojan, Juudan sukulinjaa, johon myös kuningas Daavid ja meidän Herramme Jeesus Kristus, aikoinaan syntyivät. (Hebr 7:14; Matt 1:1-17.) Herra puhui Moosekselle enkelin välityksellä. (2Moos 3:1-14; Apt 7:30-35.) Herra auttoi kansansa pois Egyptin orjuudesta Mooseksen johdolla. (2Moos 12:1ss.) Herra teki liiton Israelin kansan kanssa ja antoi lain: kymmenen käskyä lain tauluissa. Muut käskyt Mooses kirjoitti kirjakääröön. Gal 3:10,17; 2Moos 19:1-20:17; 31:18; Hebr 9:19.)

Israel lähti pois Egyptistä vuonna 1448 eKr. (1Kun 6:1.) Jaakob oli mennyt Egyptiin 130-vuotiaana, 430 vuotta ennen lain antamista. (1Ms 47:9.) Herra kutsui kansansa ulos Egyptistä, orjuuden pesästä ja teki sen omaksi kansakseen. Hän valitsi Israelin kansan ja Mooseksen johtamaan sitä. Herra kuljetti kansaa erämaassa 40 vuoden ajan ja suojeli sitä enkeleiden avulla. Herra tuhosi kansansa jumalattomia ja auttoi sitä valtaamaan maan, jonka se oli kansalleen Aabrahamin aikana luvannut. (1Ms 15:18-21.) Lupaus toteutui Mooseksen seuraajan, Joosuan, aikana. (Joos 13:3; 1Aik 13:5.)

Israelin asuttama maa on sikäli merkittävä, että Edenin puutarha sijaitsi siellä alussa, kun Jumala teki Adamin ja Eevan. Giihonin laakso ja Giihonin lähde muistuttavat muinaisesta Giihon-joesta, joka virtasi Jordanin eteläisenä päänä Etiopiaan asti ennen suuren hautavajoaman muodostumista. (1Ms 2:13; 1Kn 1:45.) Ne sijaitsivat Jerusalemin etelä- ja itäpuolella. Suuren hautavajoaman muodostuminen hävitti puutarhan viimeisetkin jäänteet maan päältä, jos niitä vielä siihen aikaan oli olemassa, kun hautavajoama syntyi. Se ulottuu Etiopiasta Punaisen meren kautta Kuolleeseen mereen ja siitä pohjoiseen Jordan-jokea pitkin. Hautavajoaman paikalla virtasi muinoin Piison-joki, jonka alkulähde Edenin puutarha Jerusalemin lähistöllä oli ollut. (1Ms 2:11.)

Israelin kansa saapui Joosuan johdolla Kanaanin maahan, joka sijaitsee nykyisen Israelin alueella ja missä Eden sijaitsi. Elettiin vuoden 1400 eKr paikkeilla. Herra auttoi kansaa ottamaan maa omaksi. Isä Aabraham oli asunut siellä, Hebronissa, Mamren tammistossa, Suolameren länsireunalla. (1Ms 13:18.) Iisak ja Jaakob, hänen poikansa, asuivat samassa paikassa. Aabraham oli saanut Jumalalta lupauksen Iisakista polveutuvasta suuresta kansasta, jolle se maa oli tuleva, minne Isreal asettui asumaan. Lupaus toteutui Joosuan aikana täysin, sillä Israelin alue ulottui Egyptin virran läntisestä joenhaarasta Eufrat-virtaan asti idässä.

Herra antoi Joosuan jälkeen tuomareita Israelille. Nämä vapauttivat kansan filistealaisten käsistä, jotka jäivät Välimeren rannalle asumaan aiheuttaen tuhoa Israellle. Näin mentiin tuomareiden johdolla 317 vuotta, kunnes profeetaksi tuli Samuel, jolle Herra ilmestyi ja puhui. Hän eli noin vuosina 1100-1010 eKr ja toimi tuomarina Israelissa.

Kansa halusi itselleen kuninkaan, koska piti Herraa halpana olemaan sen kuningas. Niin Herra suostui kansan tahtoon ja antoi sille kuninkaaksi Saulin, Kiisin pojan. Herra valitsi sen jälkeen kuninkaaksi Daavidin, Iisain pojan, mielensä mukaisen miehen. Hänestä polveutuvat Jeesuksen Kristuksen kasvattajaisä, Joosef, ja Jeesuksen äiti, Maria. (Matt 1:1-17; Luuk 3:23-38.)

Daavidin jälkeen kuninkaana istui Salomosta lähtien Daavidin poika (eli jälkeläinen) Joosuaan asti, vuosina 972-587 eKr. Baabelin sotajoukot tuhosivat Jerusalemin temppelin ja hävittivät pyhän kaupungin vuonna 587 eKr. Tämän jälkeen kuningas Koores Persiasta valtasi Baabelin Meedian ruhtinasten kanssa ja antoi Israelille luvan palata maahansa. Vastustajat estivät temppelin korjauksen, kunnes vuonna 519 profeetat Haggai ja Sakarja saivat Herran sanan ja käskynhaltija Serubbaabelin johdolla temppelin korjaus valmistui vuonna 516 eKr. (Esra 1:1; 4:1ss; 5:1; 6:15.)

Sitten tuli pappi Esra vuonna 458 eKr Persian kuninkaan käskyllä ja vei joukon juutalaisia Juudaan. (Esra 7:1ss.) Nehemia sai käskyn vuonna 445 eKr korjata Jerusalemin muurin repeämät ja teki työtä käskettyä Jumalan suosiollisella avustuksella, siunauksella ja varjeluksella. (Neh 1.3; 2:1ss.) Kirjaprofeetoista viimeinen, Malakia, ennusti Eliaan tulosta tämän jälkeen 400-luvun loppupuolella, ehkä noin 425 eKr. (Mal 3:1; 4:5.) Johannes Kastaja oli tämä Herraa edeltävä "huutavan ääni erämaassa" ja hän syntyi Jeesuksen kanssa samoihin aikoihin, noin 4 eKr. (Matt 11:14; Luuk 1:1-3:22.)

Pyhät kirjoitukset ovat olleet Jumalan valitsemalla kansalla profeettojen, profeetan oppilaiden, kuninkaiden, heidän kirjuriensa ja veisaajiensa, ja pappien tallentamana. Jumalan kansan uskolliset osasivat odottaa tulevaa vapahtajaa, koska kirjoitukset kertoivat hänestä ja profeetat olivat ennustaneet sen ajankohdan, jolloin Herra syntyy ja paikan, missä hän syntyy, ja vielä senkin, että hän syntyy neitsyestä. (Matt 1-2.)

Vapahtaja ja luvattu Messias, Herran voideltu Kuningas on hepreankieliseltä nimeltään Jeshua, joka nimi merkitsee `Herrassa on pelastus´ ja `Herra pelastaa´. Hän syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin ja kuoli, nousi ylös kuolleista, ilmestyi Jumalan edeltävalitsemille todistajille 40 päivän aikana, otettiin ylös taivaaseen opetuslasten nähden enkeleiden puheen saattelemana, ja Herra lupasi tulla takaisin maan päälle tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, kun aika olisi täyttynyt; ja hänen todistajiaan olemme me, joille Herran sana on tullut; ja me uskomme sen todistuksen, jonka Jumala on todistanut Pojastaan, ja jonka apostolit saivat Herralta, että Jeesus on Kristus, Herra, Daavidin poika ja Jumalan Poika; ja että hän tuli lihassa taivaasta ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen kuvansa, ja Jumalan Sana, joka oli Jumala Isän Jumalan tykönä ennen maailman perustamista, ja jonka kautta nykyinen maailma on rakennettu, ja jonka kautta se tuomitaan; ja Jumala on oleva ikuisesti kansansa keskellä, hän joka rakastaa meitä niin paljon, että antoi ainoan Poikansa kuolemaan meidän tähtemme; eikä kukaan voi estää hänen tahtonsa tapahtumista maan päällä runsaasti; totisesti, tule Herra Jeesus, amen.

Jumalan sanan ilmoituksella on katkeamaton perinne. Todistajien tallentama kirjoitettu Jumalan sana kertoo Herran ilmestymisen historian meille ja voimme uskoa hänen sanansa, jos vain tahdomme päästä irti synneistämme ja pelastua hänen nimensä ja verensä turvin, joka on kuollut edestämme ja noussut ylös kuolleista, mikä ilosanomana meille julistetaan, että kuolleet nousevat ylös eikä elämä pääty tämän maallisen ruumiin kuolemaan; ja jokainen, joka uskoo Poikaan, saa iankaikkisen elämän hänen nimessään, sillä hän on se iankaikkinen elämä, joka oli Jumalan tykönä ja tuli alas taivaasta ihmisten, kansansa Israelin, keskelle; ja näin me uskomme todistuksen sanan ja Pyhä Henki totisesti on meissä, hänen lapsissaan, aamen, aamen, aamen, tule Herra Jeesus Kristus, meidän kuninkaamme ja vapahtajamme, koko maailman vapahtaja ja kuningasten kuningas, herrain Herra, Jumalan Sana, aamen.

Petteri Haipola, 08.01.2006 jKr

Sivun alkuun