Polykarpoksen kirje filippiläisille

    Suomentajan esipuhe

    Polykarpoksen kirje filippiläisille on ajoitettu vuosien 110 ja 140 välille. Siitä käy ilmi lähes alkuperäinen ja turmeltumaton Jumalan vaikuttama usko, joka oli Jeesuksella ja apostoleilla, mitä tulee Kristuksen oppiin Jumalasta. Sanalla "Jumala" tarkoitetaan yksin isää ja hänen poikaansa Jeesusta kutsutaan kristukseksi ja herraksi aivan niin kuin apostolit ja Jeesus itse tekivät. Silti myös Jeesusta sanotaan yhden kerran "meidän herraksemme ja jumalaksemme" (12:2), mutta heti perään puhutaan hänen isästään, joka "on herättänyt hänet ylös kuolleista".

    Jeesus on siis meidän "herramme ja jumalamme", mutta hänen "herra ja Jumala" on hänen isänsä yksin. Se käy riittävän selvästi ilmi vielä tästä kirjeestä, jota katoliset isät eivät ole saaneet turmella kolmiyhteisen jumalan harhaopilla. Se oli kokonaan tuntematon ensimmäisen vuosisadan alun valituille ja pyhille Jumalan lapsille siellä, missä Polykarpos sai jatkaa apostolista perinnettä ja opettaa Jumalan sanan väärentämätöntä maitoa.

    Kirjeessä on silti nähtävänä katolisen eksytyksen siemen, sillä siinä uskotaan sielun pääsevän herran tykö välittömästi ruumiin kuoleman jälkeen ja luullaan, että almuja antamalla vapaudutaan kuolemasta (kadotustuomiosta). Katolinen kirkko oli tuolloin jo muotoutumassa ja Polykarpoksen kirjeen nimellä kulkevasta dokumentista näkyy sen paha siemen orastamassa kaiken hyvän keskellä. Vaikka puhun näin, niin kirje on todennäköisesti Polykarpoksen itsensä kirjoittama, mutta toki sekin on ollut altis kopioijien ja katolisten isien myöhemmin tekemille muutoksille aivan niin kuin Raamattukin.

    Tämä kirjoitus on käännetty englanninkielisestä käännöksestä "POLYCARP to the Philippians" ja se löytyy sivulta

    http://www.earlychristianwritings.com/text/polycarp-lake.html

    Se pohjautuu teokseen nimeltä Apostolic Fathers, Kirsopp Lake, 1912 (Loeb Classical Library)

    Tästä hieman poikkeava käännös on nimeltään THE EPISTLE OF POLYCARP sivulla

    http://www.ccel.org/ccel/lightfoot/fathers.ii.x.html

    ja olen käyttänyt sitä tukena käännöksessä, niin että tämä käännös ottaa huomioon vaihtoehtoisia käännöstapoja molemmista käännöksistä. Käännös ei ole tietenkään sanatarkka ja täysin luotettava, koska se on tehty englanninkielisestä käännöksestä eikä alkuperäisestä kreikankielisestä tekstistä.

    Kirjeeseen on lisätty jako lukuihin ja jakeisiin ja annettu otsikko kunkin luvun sisällön mukaan.

    Polykarpoksen kirje filippiläisille

    LUKU 0

    Tervehdys

    1 Polykarpos ja hänen kanssaan olevat vanhimmat Filipissä olevalle Jumalan seurakunnalle: armo ja rauha Jumalalta kaikkivaltiaalta ja meidän vapahtajaltamme Jeesukselta kristukselta tulkoon moninkertaisena teille.

    LUKU 1

    Filippiläisten vieraanvaraisuus ja heidän uskonsa

    Minä iloitsen suuresti teidän kanssanne meidän herrassamme Jeesuksessa kristuksessa siitä, että te olette seuranneet todellisen rakkauden muotoa ja auttaneet heidän matkallaan niitä, jotka olivat sidotut kahleisiin, kun teille tuli siihen tilaisuus. Ne kahleet ovat pyhiä ja ne ovat niiden kruunu, jotka Jumala ja meidän herramme on todella valinnut. 2 Minä iloitsen myös teidän lujaan juurtuneesta uskostanne, joka oli tunnettu menneinä vuosina, ja joka yhä vielä kukoistaa ja tuottaa hedelmää meidän herrallemme Jeesukselle kristukselle, joka kärsi syntiemme tähden aina ristillä kuolemiseen saakka, ja "jonka Jumala herätti kuolleista päästäen hänet tuonelan kivuista, 3 ja johon te olette uskoneet sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, vaikka ette ole häntä nähneet", ja johon iloon monet tahtovat tulla tietoisina siitä, että "teidät on pelastettu armosta, ei tekojen kautta", vaan Jumalan tahdon mukaan Jeesuksen kristuksen kautta.

    LUKU 2

    Kehotus hyveisiin – ylösnousemuksen toivo – herran opetus

    1 "Sen tähden vyöttäkää kupeenne palvellaksenne Jumalaa pelolla" ja totuudessa, pankaa pois tyhjänpäiväinen turhuus ja moukkamainen käytös, "uskokaa häneen, joka herätti kuolleista meidän herramme Jeesuksen kristuksen ja antoi hänelle kirkkauden", ja valtaistuimen oikealla puolellaan, "ja jolle kaikki taivaassa ja maan päällä ovat alamaiset", ja jota kaikki henget palvelevat, ja joka tulee "tuomitsemaan eläviä ja kuolleita", ja jonka veren Jumala vaatii niiltä, jotka eivät tottele häntä. 2 Nyt "hän, joka herätti hänet" kuolleista, "on herättävä myös meidät", jos teemme hänen tahtonsa ja vaellamme hänen käskyjensä mukaan ja rakastamme sitä, mitä hän rakasti, ja pidättäydymme kaikesta väärämielisyydestä, pahoista himoista, rakkaudesta rahaan, pahan puhumisesta, väärästä todistuksesta, "emme kosta pahaa pahalla emmekä herjausta herjauksella", emmekä lyöntiä lyönnillä tai kirousta kirouksella 3 vaan muistamme sen, mitä herra opetti sanoessaan, "Älkää tuomitko, että teitä ei tuomittaisi, antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan, olkaa armahtavaisia, jotta saisitte armon, ja millä mitalla te mittaatte, sillä mitalla teillekin mitataan", ja "Autuaita ovat köyhät ja ne, joita oikeamielisyyden tähden vainotaan, sillä heidän on Jumalan valtakunta".

    LUKU 3

    Syy Polykarpoksen kirjeen kirjoittamiselle: Filippiläisten kutsu

    1 Kirjoitan teille veljet näistä asioista koskien oikeamielisyyttä sen vuoksi, että te kutsuitte minut luoksenne – en omasta aloitteestani. 2 Sillä en minä eikä kukaan minun kaltaiseni ole kykenevä seuraamaan siunatun ja loistavan Paavalin viisautta, joka ollessaan teidän luonanne seurassaan olleiden aikalaistensa kanssa opetti teille tarkasti ja varmalla otteella totuuden sanaa, ja myös silloin kun hän oli poissa, kirjoitti hän teille kirjeitä, joita opiskelemalla olette kykeneviä rakentumaan teille annetun uskon mukaan; 3 "joka (usko) on meidän kaikkien äiti" toivon tullessa perässä ja rakkauden kulkiessa edellä: rakkaus Jumalaa ja Kristusta ja lähimmäistä kohtaan. Sillä jos joku harrastaa näitä, niin hän on täyttänyt oikeamielisen käskyn, koska se, joka rakastaa, on kaukana kaikesta synnistä.

    LUKU 4

    Kehotuksia hyveisiin

    1 "Mutta kaiken pahan alku on rakkaus rahaa kohtaan." Kun siis tiedämme, että "me emme ole tuoneet mitään maailmaan emmekä voi viedä sieltä mitään pois mukanamme", niin pukeutukaamme oikeamielisyyden haarniskaan ja oppikaamme itse ennen muita vaeltamaan herran käskyn mukaan. 2 Sitten opettakaamme vaimojamme pysymään heille annetussa uskossa ja rakkaudessa ja puhtaudessa, ja huolehtimaan hellästi omista miehistään kaikessa totuudessa ja rakastamaan kaikkia tasapuolisesti siveydessä ja opettamaan lapsiaan Jumalan pelkoon. 3 Opettakaamme leskiä olemaan säädyllisiä herran uskossa ja rukoilemaan lakkaamatta kaikkien puolesta ja pysymään kaukana kaikesta juoruilusta, pahan puhumisesta, väärästä todistuksesta, rahan himosta, ja kaikesta pahasta, tietoisina siitä, että ne rukoukset ovat Jumalan alttarilla ja että kaikki uhrit koetellaan eikä mikään ole häneltä salassa heidän ajatuksistaan, aikomuksistaan tai sydämensä salaisuuksista.

    LUKU 5

    Kristityn velvollisuus hyveelliseen elämään

    1 Kun tiedämme sen, että "Jumala ei salli itseään pilkattavan", niin meidän tulee vaeltaa hänen käskynsä ja kirkkautensa arvoisella tavalla. 2 Samalla tavalla tulee seurakunnan palvelijoiden olla moitteettomia hänen oikeamielisyytensä edessä, niin kuin Jumalan ja Kristuksen palvelijoiden eikä ihmisten, ei panettelijoita, kaksikielisiä, ei rahanhimoisia, kohtuullisia kaikissa asioissa, myötätuntoisia, huolellisia, herran totuudessa vaeltavia – hänen, joka "oli kaikkien palvelija". Sillä jos olemme hänelle mieliksi tässä nykyisessä maailmassa, niin me saamme häneltä sen, mikä on tulevaa; niin kuin hän lupasi herättää meidät ylös kuolleista ja että me olemme arvollisia kansalaisia hänen yhteiskunnassaan, "me saamme hallita hänen kanssaan", jos meillä on vain uskoa. 3 Samalla tavalla olkoon nuoret miehet moitteettomat kaikissa asioissa; pitäköön ennen kaikkea itsensä puhtaina ja hillitköön itsensä kaikelta pahalta; sillä on hyväksi olla leikattu irti maailman himoista, koska "kaikki himo sotii henkeä vastaan eivätkä haureuden harjoittajat tai transseksuaalit ja transvestiitit tai homoseksuaalit peri Jumalan valtakuntaa" eivätkä ne, jotka vääryyttä tekevät. Sen tähden on tarpeen pidättyä kaikista näistä asioista ja olla alamainen vanhimmille ja seurakunnan palvelijoille niin kuin Jumalalle ja Kristukselle. Neitsyiden tulee vaeltaa moitteettomalla ja puhtaalla omallatunnolla.

    LUKU 6

    Vanhinten velvollisuudet – anteeksiantaminen – Jumalan palveleminen

    1 Ja olkoon vanhimmat myös myötämielisiä, armollisia kaikille, ja johtakoon takaisin ne, jotka ovat menneet harhaan, pitäköön huolen heikoista älköönkä lyökö laimin leskeä tai orpoa tai köyhää vaan "toimittakoon sitä, mikä on hyvää Jumalan ja ihmisten edessä", pitäytyköön kaikesta vihasta, henkilöön katsomisesta (puolueellisuudesta), vääristä tuomioista, ja olkoon kaukana kaikesta rahanhimosta, älköönkä uskoko heti pahaa lähimmäisestä, älköön olko kiireinen tuomioissaan, tietoisena siitä, että "me olemme kaikki velkaa synnistä". 2 Jos me sitten rukoilemme herraa antamaan anteeksi meille, niin myös meidän tulisi antaa anteeksi, sillä me seisomme herran ja Jumalan silmien edessä, ja "meidän kaikkien on ilmestyttävä Kristuksen tuomioistuimen eteen ja jokaisen on tehtävä tili itsestään". 3 Niin "palvelkaamme häntä pelolla ja kunnioituksella", niin kuin hän itse käski meitä, ja niin tekivät myös apostolit, jotka antoivat meille evankeliumin, ja profeetat, jotka kertoivat jo edeltä herran tulemuksesta. Kiivailkaamme hyvän puolesta, karttakaamme loukkauksia ja valheellisia veljiä ja niitä, jotka todistavat herran nimestä tekopyhyydessä ja pettävät typeriä ihmisiä.

    LUKU 7

    Varoituksia harhaoppeja vastaan

    1 "Sillä joka ei tunnusta, että Jeesus kristus on tullut lihassa, on antikristus" ja kuka ikinä ei tunnusta ristin todistusta on paholaisesta, ja kuka ikinä vääristää herran profetian sanaa oman mielensä mukaan ja sanoo, että ei ole oleva ylösnousemusta eikä tuomiota – sellainen on saatanan esikoinen! 2 Sen tähden jättäkäämme tämän maailman typeryys ja heidän väärät opetuksensa, ja palatkaamme takaisin sanaan, joka annettiin meille alussa, "valvokaamme rukouksessa" ja olkaamme kestäviä paastossa, esittäessämme pyyntöjä kaiken näkevälle Jumalalle, että "hän ei saattaisi meitä kiusaukseen", aivan niin kuin herra sanoi "henki on altis, mutta liha on heikko".

    LUKU 8

    Kestävyys

    1 Olkaamme sitten kestäviä lakkaamatta toivossamme ja oikeamielisyyden lupauksessamme, joka on kristuksessa Jeesuksessa, "joka kantoi omassa ruumiissaan syntimme puuhun, ei tehnyt syntiä eikä kieroutta löydetty hänen suustaan", mutta joka meidän tähtemme, että me saisimme elää hänessä, kesti kaiken. 2 Seuratkaamme siis hänen kestävyyttään ja jos kärsimme hänen nimensä tähden, niin kirkastakaamme hänet. Sillä tämä on se esimerkki, jonka hän antoi meille itsestään ja siihen me olemme uskoneet.

    LUKU 9

    Marttyyrien esimerkki

    1 Minä pyydän nyt teitä kaikkia tottelemaan oikeamielisyyden sanaa ja olemaan kestäviä kaikella kärsiväisyydellä, minkä olette myös silmienne edessä nähneet, eikä vain siunatussa Ignatiuksessa ja Zosimuksesssa ja Rufuksessa vaan myös muissa keskuudessanne olleissa ja itsessään Paavalissa ja muissa apostoleissa, 2 ollen vakuuttuneita, että nämä "eivät juosseet turhaan" vaan uskossa ja oikeamielisyydessä, ja että he ovat herran kanssa "paikassa, joka on heidän osansa", jonka kanssa he myös kärsivät. Sillä "he eivät rakastaneet tätä nykyistä maailmaa" vaan häntä, joka kuoli puolestamme ja jonka Jumala herätti meidän tähtemme.

    LUKU 10

    Kestävyys ihmisystävällisyydessä ja hyvissä töissä

    1 Seisokaa lujina näissä asioissa ja seuratkaa herran esimerkkiä, "lujina ja muuttumattomina uskossa, veljellisessä rakkaudessa, kiintyneinä toinen toisiinne", yhdistyneinä totuudessa, valvoen toinen toistanne herran lempeydellä, halveksimatta ketään. 2 Kun voitte tehdä hyvää, niin älkää viivytelkö, "sillä almujen antaminen vapauttaa kuolemasta; olkaa alamaisia toinen toisellenne ja olkoon puheenne moitteetonta pakanoiden keskuudessa," jotta saisitte kiitosta "hyvistä töistänne" ja että herra ei tulisi pilkatuksi teissä. 3 "Mutta voi sitä, jonka kautta herran nimeä pilkataan!" Sen tähden opettakaa raittiutta kaikille ja tuokaa sitä esille omassa elämässänne.

    LUKU 11

    Valens – ahneutta vastaan – Valensin kohtelu

    1 Olen syvästi murheellinen Valensin vuoksi, josta tehtiin aiemmin vanhin teidän keskuudessanne, koska hän ei ymmärtänyt hänelle annettua asemaa. Neuvon teitä sen vuoksi karttamaan ahneutta ja olemaan puhtaat ja totuudelliset. Pidättäytykää kaikesta pahasta. 2 Sillä miten sellainen voi käskeä muita hillitsemään itsensä näissä asioissa, joka ei pysty siihen itse? Jos joku ei pysty karttamaan ahneutta syyllistyy hän epäjumalanpalvelukseen ja hänet tuomitaan samalla tavalla kuin pakanat, jotka "eivät tunne Jumalan tuomiota". Vai emmekö me tiedä, että "pyhät tulevat tuomitsemaan tätä maailmaa" niin kuin Paavali opettaa. 3 Mutta minä en ole havainnut tai kuullut mitään sellaista teidän joukossanne, joiden joukossa siunattu Paavali teki työtä ja joita hän ylisti kirjeensä alussa. Sillä hän kerskaa teistä kaikissa seurakunnissa, jotka silloin yksin olivat tunteneet herran, sillä me emme tunteneet häntä vielä silloin. 4 Sen tähden, veljet, olen syvästi murheellinen Valensin ja hänen vaimonsa puolesta ja "antakoon herra heille tosi mielenmuutoksen". Olkaa sen tähden myös te kohtuulliset tässä asiassa, "älkääkä kohdelko sellaisia ihmisiä vihollisina", vaan kutsukaa heitä takaisin niin kuin erehtyväisiä ja harhaan joutuvia jäseniä, jotta saatte eheäksi koko teidän ruumiinne (suom. tarkoittaa paikallista seurakuntaa, jota Paavali vertaa ruumiiseen ja sen jäseniin, 1Kor 12:12ss.; Room 12; Kol 1:13-23). Sillä näin tekemällä te kasvatatte toisianne.

    LUKU 12

    Tarve anteeksiantoon – rukous siunauksesta

    1 Sillä minä luotan siihen, että te tunnette hyvin kirjoitukset ja että mikään ei ole teiltä salassa; mutta minulle itselleni tämä ei ole varmaa. Ainoastaan, niin kuin on sanottu näissä kirjoituksissa, "Vihastukaa, mutta älkää tehkö syntiä" ja "Älkää antako auringon laskea vihanne ylitse". Siunattu on se mies, joka tämän muistaa ja minä uskon, että asia on siten teidän keskuudessanne. 2 Saakoon nyt Jumala ja Jeesuksen kristuksen isä ja "iankaikkinen pappi" itse, Jeesus kristus, Jumalan poika, rakentaa teitä uskossa ja totuudessa, ja laupeudessa ja ilman vihaa ja kärsivällisyydessä ja pitkämielisyydessä, ja kestäväisyydessä ja puhtaudessa, ja antakoon hän teille arvan ja osan pyhiensä kanssa, ja meille teidän kanssanne, ja kaikille taivaan alla, jotka vastedes uskovat meidän herraamme ja jumalaamme Jeesukseen kristukseen ja "hänen isäänsä, joka herätti hänet kuolleista". 3 "Rukoilkaa kaikkien pyhien puolesta. Rukoilkaa myös keisareiden puolesta" ja käskynhaltijoiden ja ruhtinaiden, ja niiden puolesta, jotka vainoavat ja vihaavat teitä", ja "ristin vihollisten puolesta", jotta "teidän hedelmänne tulisi ilmeiseksi kaikkien ihmisten keskuudessa, ja jotta olisitte täydelliset" hänessä.

    LUKU 13

    Ignatius ja Syyrian seurakunta

    1 Sekä te että Ignatius kirjoititte minulle, että jos joku on menossa Syyriaan, niin hän ottaisi mukaansa myös teidän kirjeenne. Minä teen tämän, jos minulla on siihen sopiva tilaisuus, joko itse tai sen miehen kautta, jonka lähetän edustamaan teitä ja minua. 2 Me lähetämme teille, niin kuin pyysitte, Ignatiuksen kirjeet, jotka hän on lähettänyt meille ja muut, joita on hallussamme. Ne on liitetty tämän kirjeen mukaan ja niistä on teille paljon hyötyä, sillä ne sisältävät uskoa, kärsivällisyyttä ja rakennusaineita mielen ylentämiseksi, joka kuuluu herrallemme. Antakaa meidän kuulla mitä tahansa uutisia te olette ehkä kuulleet Ignatiuksesta itsestään ja niistä, jotka ovat hänen kanssaan.

    LUKU 14

    Lopputervehdykset

    1 Olen kirjoittanut tämän Crescensin kautta, jota suosittelin teille ollessani luonanne ja jota suosittelen nyt uudelleen, sillä hän on käyttäytynyt moitteettomasti luonamme ja uskon hänen tekevän samoin teidän tykönänne. Hänen sisarensa uskotaan teidän haltuunne, kun hän saapuu tykönne. Jääkää hyvin herrassa Jeesuksessa kristuksessa ja armo olkoon teidän kaikkien kanssa! Aamen.