Milloin Jeesus kuoli?

Kirjoittanut Petteri Haipola 5.3.2018– • Muokattu viimeksi 2.4.2018

Jeesuksen viimeiset päivät

Jeesuksen viimeisistä päivistä ja hänen ylösnousemuksensa jälkeisistä tapahtumista on ristiriitaisia kuvauksia evankeliumeissa. Tämä on johtanut siihen, että fundamentalistiset Raamatun lukijat ovat kehittäneet nykyisenä aikana opetuksia, joissa on kyseenalaistettu katolisten isien ajoista lähtien tunnettu opetus perjantaista Jeesuksen kuolinpäivänä ja sunnuntaista ylösnousemuksen päivänä. Myös minä olen pitänyt näitä uusia perusteluja todennäköisesti oikeina, mutta tutkittuani tarkemmin asiaa, päätin kyseenalaistaa ne liian monimutkaisina ja osittain epäluotettaviin lähteisiin perustuvina. On mahdollista, että Jeesus kuoli perjantaina iltapäivällä noin klo 15 ja nousi ylös kuolleista sunnuntaina ennen aamun valkenemista. Myös torstai Jeesuksen kuolinpäivänä näyttää sopivan hyvin yhteen monien evankeliumin kohtien kanssa, mutta se on vastoin kirkkoisien uskomusta ja suullista perimätietoa.

Perustelut sille, että Jeesus olisi kuollut joko torstaina tai keskiviikkona pohjautuvat Matteuksen evankeliumin jakeeseen 12:40 ja Johanneksen evankeliumin jakeisiin 18:28 ja 19:14, 31, 42. Ne ovat joidenkin nykyään elävien "Raamatun opettajien" mielestä ristiriidassa synoptisten evankeliumien kanssa, joista Markus on vanhin ja luotettavin. Sen mukaan Jeesuksen kuolinpäivä oli sapatin aatto ja sen valmistuspäivä. (Mark 15:42-16:9) Perinteisen tulkinnan mukaan sapatin valmistuspäivällä tarkoitettiin perjantaita, joka olisi ollut nisankuun 14. päivä. Sitä seurasi happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä eli nisankuun 15. päivä, joka on vuotuinen juhlasapatti. Koska se sattui sinä vuonna samalle päivälle viikkosapatin kanssa, sanottiin sitä sapattia "suureksi" Johanneksen evankeliumissa. Näin ollen ainoa ristiriita eri evankeliumien välillä olisi jakeessa Matt 12:40, jonka sanoma ei sovi yhteen muiden kohtien kanssa. Se voi olla sen vuoksi virheellinen.

Johanneksen evankeliumi ei ole luotettava lähde ja jotkut ovat sen vuoksi sitä mieltä, että perjantai oli nisankuun 15. päivä ja juhlasapatti sekä "viikkosapatin valmistuspäivä". Näin kaksi sapattia olisi ollut peräkkäin, mutta Jeesus kuoli silti perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina. Tämän tulkinnan mukaan Johanneksen evankeliumi antaa virheellistä tietoa, koska sanoo Jeesuksen opetuslapsineen syöneen pääsiäisen lammasta päivää aiemmin kuin muut juutalaiset ja se on ollut väärä päivä Mooseksen lain käskyjen mukaan. (2Moos 12:1-49; 3Moos 23:5-8; 4Moos 9:2-14; 28:16-25) Tämän tulkinnan heikkous on siinä, että jos Jeesus kuoli "viikkosapatin valmistuspäivänä", joka oli vuotuinen juhlasapatti, niin sinä päivänä ei olisi voitu tehdä mitään valmisteluja tulevaa sapattia varten. Miksi sitä olisi sitten sanottu "valmistuspäiväksi"? Perinteinen tulkinta on tältä osin parempi, vaikka sen mukaan Jeesus ja opetuslapset söivät pääsiäisen lammasta päivää aiemmin kuin muut juutalaiset. Tämä mahdollisti kuitenkin sen, että Jeesus kuoli täsmälleen oikeaan aikaan täyttääkseen pääsiäisen karitsan esikuvallisen käskyn. (1Kor 5:7)

Johanneksen evankeliumi on koottu palasista ja sen kirjoittaja ei ole apostoli Johannes vaan joku hänen oppilaansa tai hänen jälkeensä elänyt "katolisen kristologian" esimuodon kannattaja, jonka mielestä Jeesus on ollut olemassa henkiolentona Jumalan tykönä ennen tämän maailman luomista. Se evankeliumi on tästä syystä kaikkein epäluotettavin eikä opetusta voida perustaa yksin sen varaan. Tässä tapauksessa Johanneksen kuvaus käy yksiin muiden evankeliumien kanssa, koska perjantai on ollut tavallinen arkipäivä ja suuren sapatin valmistuspäivä. Evankeliumeissa on vain pari kohtaa, joita on mahdoton sovittaa yhteen tämän tulkinnan kanssa. Koska evankeliumeissa on tunnetusti ristiriitoja ja virheitä ajoituksissa sekä tapahtumajärjestyksessä muuallakin, emme voi sovittaa kaikkia kohtia yhteen ristiriidattomasti. Jotkut kohdat sisältävät virheitä ja meidän on yritettävä selvittää se, mitkä ne kohdat ovat.

Matteuksen evankeliumin sanat "kolme päivää ja kolme yötä" ovat ristiriidassa saman evankeliumin ja muiden evankeliumien sekä Paavalin sanojen kanssa, joiden mukaan Jumala herätti Jeesuksen kuolleista "kolmantena päivänä". (Matt 12:40; 16:21; 17:23; 20:19; Luuk 9:22; 18:33; 24:7, 46; Apt 10:40; 1Kor 15:4) Luukas kertoo Emmauksen tiellä kulkeneiden opetuslasten sanoneen Jeesukselle, että "onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat." (Luuk 24:21) Kolmas päivä Jeesuksen kuolemasta oli sunnuntai, sillä miehet sanoivat nämä sanat viikon ensimmäisenä päivänä, jolloin herra oli jo noussut ylös ja ilmestyi heille.

Tämän perusteella on varmaa, että Jeesus ei voinut kuolla jo keskiviikkona, niin kuin monet nykyään uskovat. Hän saattoi kuolla torstaina ja nousta ylös sunnuntaina, mikä tekisi "kolme päivää ja kolme yötä" haudassa Matt 12:40 mukaan ja siitä huolimatta voitaisiin sanoa hänen heränneen kuolleista myös "kolmantena päivänä". Siinä tapauksessa perjantai olisi ollut nisankuun 15. päivän juhlasapatti ja sapatteja olisi ollut kaksi peräkkäin. Mikään muu kohta kuin Matt 12:40 ei ole silti perinteistä tulkintaa vastaan ja on ihmeteltävää, jos vasta nykyisenä aikana olisi herätty kyseenalaistamaan sen ajoitus: miksi toisen vuosisadan kirkkoisillä ei ollut mitään tietoa muusta kuin perjantaista Jeesuksen kuolinpäivänä?

Juutalaisen laskutavan mukaan myös vajaa päivä luetaan mukaan, kun lasketaan aikaa eteenpäin jostakin tapahtumasta. Tämä periaate tulee hyvin ilmi yhteysuhria koskevasta lain käskystä.

3.Mooseksen kirja:
7:15 Ja kiitosuhrina uhratun yhteysuhriteuraan liha syötäköön sinä päivänä, jona se on uhrattu, älköönkä mitään siitä jätettäkö seuraavaan aamuun.
7:16 Mutta jos uhrilahjana tuotu teuras on lupausuhri tai vapaaehtoinen uhri, syötäköön se sinä päivänä, jona se on tuotu; jos kuitenkin jotakin siitä jää tähteeksi, saatakoon se syödä seuraavana päivänä.
7:17 Mutta mitä uhrilihasta on tähteenä kolmantena päivänä, se poltettakoon tulessa.
7:18 Jos yhteysuhriteuraan lihaa syödään kolmantena päivänä, ei se ole otollinen eikä sitä lueta tuojan hyväksi, vaan se on saastaista; jokainen, joka sitä syö, joutuu syynalaiseksi.

Yhteysuhriteuraan lihaa syötiin sinä päivänä, jona se on uhrattu ja tämä on vajaa päivä, ei kokonainen päivä. Mitään siitä ei saanut jättää seuraavaan aamuun, mutta jos kyseessä oli lupausuhri tai vapaaehtoinen uhri, niin sen tähteitä sai syödä myös seuraavana päivänä. Kolmantena päivänä ei saanut syödä minkään uhrilihan tähteitä. Kolmas päivä on tässä selvästi kolmas päivä siitä, kun uhri oli teurastettu. Saman yleisesti tunnetun juutalaisen laskutavan mukaan Jeesus kuoli perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina. Perjantai lasketaan ensimmäiseksi päiväksi, lauantai toiseksi ja sunnuntai kolmanneksi, sillä Jumala herätti Kristuksen kuolleista "kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan". (1Kor 15:4)

Juutalaisen kalenterin mukaan vuorokausi vaihtui illalla auringon laskettua. Tämä käy ilmi mm. siitä, että suuren sovituspäivän sapatti oli seitsemännen kuukauden kymmenes päivä, mutta se alkoi yhdeksännen päivän jälkeisenä iltana ja päättyi seuraavaan iltaan. Sovituspäivän sapattia tuli viettää "illasta iltaan". (3Moos 23:27-32) Vuorokausi vaihtui siten illalla eikä vasta aamulla niin kuin meidän kalenterissamme.

Juutalaisten happamattoman leivän juhla kesti Jeesuksen aikana seitsemän päivää lain käskyn mukaan. (5Moos 16:1-8) Juhlan ensimmäinen päivä oli nisankuun eli abibkuun 15. päivä ja se oli juhlasapatti, jonka aikana ei saanut toimittaa mitään askaretta eikä ostaa mitään torilta. Juhla kesti seitsemän päivää ja päättyi 21. päivänä nisankuuta: juhlan aikana ei saanut syödä mitään hapanta Israelissa. Juhlan ensimmäinen ja seitsemäs päivä olivat juhlasapatteja, joiden aikana ei saanut tehdä työtä eikä toimittaa askareita. Juhlaa edelsi nisankuun 14. päivä, jonka lopussa lammas tuli teurastaa ja valmistaa se syömistä varten tulevaksi illaksi ja yöksi. (2Moos 12:1-49; 3Moos 23:5-8; 4Moos 9:2-14; 28:16-25) Tätä päivää voidaan kutsua happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatin "valmistuspäiväksi", mutta myös viikkosapattia edeltävää perjantaita kutsuttiin valmistuspäiväksi. Jeesuksen kuoleman aikaan nämä kaksi sapattia osuivat todennnäköisesti samalle päivälle, mistä syystä sitä sapatinpäivää kutsuttiin "suureksi".

Perinteistä tulkintaa on arvosteltu sen vuoksi, että sen mukaan Jeesus ja opetuslapset söivät pääsiäisen lammasta päivää aiemmin kuin fariseukset ja ylipapit sekä monet muut juutalaiset. Nämä söivät pääsiäisaterian vasta Jeesuksen kuoleman jälkeisenä iltana ja yönä, mutta Jeesus opetuslapsineen sitä edeltävänä iltana ja yönä. On ajateltu Jeesuksen noudattaneen tarkoin Mooseksen lain käskyä, jonka mukaan lammas tuli syödä vasta 15. päivän puolella nisankuun 14. päivän jälkeen, kun vuorokausi vaihtui illan pimetessä. Juutalaisilla on ollut kuitenkin kaksi eri käytäntöä jo Jeesuksen ajoista lähtien, mistä syystä emme voi olla varmoja siitä, kumpaa käytäntöä Jeesus opetuslapsineen noudatti. Jos he olisivat syöneet pääsiäisen lampaan vasta 15. päivän puolella, niin miksi synoptiset evankeliumit sanoivat "sapatin valmistuspäiväksi" happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän vuotuista sapattia, jonka aikana ei saanut mitään askaretta toimittaa eikä tehdä ostoksia viikkosapattia varten? Siinäkään tulkinnassa ei ole siten mitään järkeä, koska "valmistuspäivänä" ei olisi voitu tehdä mitään valmisteluja sapattia varten! Tästä syystä on todennäköisempää, että perinteinen tulkinta on oikea. Perjantai oli nisankuun 14. päivä ja sitä seurasi suuri sapatti eli tuplasapatti lauantaina nisankuun 15. päivänä. Näin ollen ylipapit ja fariseukset sekä muut juutalaiset söivät pääsiäisen lampaan oikeaan aikaan, mutta Jeesus opetuslapsineen väärään aikaa päivää aiemmin, koska muuten Jeesus ei olisi voinut kuolla esikuvansa eli pääsiäisen lampaan teurastuksen aikana.

Pääsiäisen lammas tuli teurastaa nisankuun 14. päivänä, jolloin tehtiin valmistelut pääsiäistä varten. Taloista poistettiin kaikki happamaton leipä ja taikina. Valmistetttiin happamatonta leipää ja lammas kypsytettiin ruokailua varten. Lammas tuli syödä nisankuun 14. päivän jälkeisenä iltana ja yöllä pimeän aikana katkerien yrttien ja happamattoman leivän kera. Lampaasta ei saanut jäädä mitään tähteenä aamuun. (2Moos 12:1-49; 3Moos 23:5-8; 4Moos 9:2-14; 28:16-25) Koska vuorokausi vaihtui auringon laskeuduttua, söivät useimmat juutalaiset pääsiäisen lampaan nisankuun 15. päivän puolella, joka oli happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä ja juhlasapatti. Jeesus ja opetuslapset söivät saman aterian jostakin syystä jo päivää aiemmin, vaikka synpotisista evankeliumeista voitaisiin uskoa heidän syöneen sen juuri oikeaan aikaan, happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä. (Matt 26:2ss.; Mark 14:12ss.; Luuk 22:7ss.) Tämä on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että Jeesus kuoli "valmistuspäivänä" ja se valmistuspäivä oli suuren sapatin valmistuspäivä. (Matt 27:62-66; Joh 18:28; 19:14, 31, 42)

Jeesus kuoli pääsiäisen karitsan teurastuksen aikaan nisankuun 14. päivänä ja niin hänen kuolemansa täytti tämän esikuvan tarkasti. (Joh 1:27; 1Kor 5:7; 2Moos 12) Se päivä oli suuren sapatin valmistuspäivä eli perjantai. (Mark 15:42-16:9; Joh 18:28; 19:14, 31, 42.) Roomalaisilla oli tapana päästää "juhlan aikana" yksi vanki vapaaksi kansan pyynnön mukaan, mutta vapaaksi päästettiin Barabbas Jeesuksen sijasta. (Matt 27:15-26; Mark 15:6-15) Jeesus ristiinnaulittiin ja kuoli perjantaina noin klo 15 iltapäivällä suuren sapatin valmistuspäivä. Varsinainen juhla alkoi vasta tämän jälkeen, mutta Pilatus vapautti jo ennen sen alkamista yhden vangin joka vuosi.

Tätä perinteistä ja katolisen kirkon hyväksymää ajoitusta vastaan näyttäisi edelleen olevan Matteuksen evankeliumin jakeet 27:62-66. Ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Jeesuksen kuoleman jälkeisenä päivänä Pilatuksen luo ja pyysivät häntä vartioimaan hautaa kolmanteen päivään asti. Se päivä, jona he menivät Pilatuksen luo, oli Matteuksen mukaan "valmistuspäivän jälkeinen". Jos kyse olisi ollut viikkosapatista tai suuresta sapatista, niin miksi Matteus ei sanonut sitä suoraan? Tämä sanavalinta puoltaa sitä tulkintaa, jonka mukaan Jeesus olisi kuollut torstaina ja se oli happamattoman juhlan sapatin valmistuspäivä eli nisankuun 14. päivä. Perjantai olisi ollut "valmistuspäivän jälkeinen" vuotuinen sapatti eli nisankuun 15. päivä. Lauantai olisi ollut sitten yksinkertaisesti "sapatti", jonka jälkeen naiset menivät sunnuntai-aamuna haudalle. On tietysti helpointa pysyä perinteisessä tulkinnassa ja sanoa "valmistuspäivän jälkeistä päivää" lauantaiksi eli viikkosapatiksi ja suureksi sapatiksi, mutta eikö tuo Matteuksen sanavalinta ole silti outo, jos hän tarkoitti viikkosapattia ja suurta sapattia "valmistuspäivän jälkeisellä päivällä"?

Kun Jeesus oli kuollut, niin opetuslapsilla oli vain noin kolme tuntia aikaa valmistaa hänen ruumiinsa hautaamista varten hyvänhajuisilla yrteillä ja käärinliinoilla, sillä hänet piti saada haudatuksi ennen sapatin alkua. Tässä onnistuttiin, mutta voiteleminen jäi ilmeisesti joiltakin osin kesken, koska Markus sanoo muutamien naisten ostaneen sapatin jälkeen hyvänhajuisia yrttejä ja valmistaneen niistä voiteita viimeistelläkseen Jeesuksen ruumiin. He ostivat yrtit luultavasti joltakin tutulta myyjältä sapatin jälkeen lauantai-iltana hänen kotoaan, koska tori ei ollut auki pimeän aikaan. He valmistivat voiteet sen jälkeen illalla ja menivät haudalle varhain aamulla, mutta havaitsivat haudan tyhjäksi: Jumala oli herättänyt Jeesuksen sitä ennen kuolleista ja herra oli poistunut haudasta. (Mark 15:42-16:9)

On myös mahdollista, että naiset valmistivat yrteistä hyvänhajuisia voiteita sen vuoksi, että Jeesuksen ruumis olisi haissut kolmantena päivänä. Heidän oli tarkoitus mennä suremaan haudalle hänen kuolemaansa ja voiteiden tarkoitus oli peittää ruumiista lähtevä haju. Juutalaisten ei ollut omien tapojensa mukaan lupa surra rikollisena teloitettua läheistään julkisesti ääneen. (Craig Evans, The Resurrection of Jesus in the Light of Jewish Burial Practices ja Was the Body of Jesus Placed in a Known Tomb? Suremisen piti tapahtua hiljaa omassa sydämessä. Tapana oli käydä suremassa vainajaa hänen haudallaan.

Vain Johannes mainitsee Jeesuksen ruumiin voitelemisen ennen hautaamista. Muut evankeliumit puhuvat vain siitä, miten ruumis käärittiin liinoihin, mutta voiteet valmistettiin vasta hautaamisen jälkeen. Tässä on tyypillinen ristiriita evankeliumien välillä eikä sitä voida välttämättä poistaa sovittamalla eri kohtia yhteen. On mahdollista, että Jeesuksen ruumista ei voideltu lainkaan ennen hautaamista ja naiset olivat menossa voitelemaan sitä vasta sapatin jälkeen, kun heillä oli sitä varten valmistettuja voiteita. Johanneksen evankeliumi ei olisi tältä osin totuudenmukainen.

Kun jätämme Raamatusta pois epäluotettavan jakeen Matt 12:40, niin kuvaukset Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen ajankohdasta ovat yhtäpitäviä. Huomaa, että sanoja "kolme päivää ja kolme yötä" ei esiinny rinnakkaisevankeliumeissa eikä niissä puhuta "merkistä", joka viittaisi Jeesuksen ylösnousemukseen vaan niissä puhutaan viimeisestä tuomiosta: tälle avionrikkojasukupolvelle ei annettaisi merkkiä, mutta se olisi nouseva ylös tuomiolle. (Mark 8:11-12; Luuk 11:16-32) Sen sijaan kaikki muut kohdat puhuvat Jeesuksen ylösnousemuksesta "kolmantena päivänä", joka on ristiriidassa sen kanssa, että Jeesus olisi ollut haudassa "kolme päivää ja kolme yötä". Tämä voisi olla mahdollista vain siten, että Jeesus kuoli perimätiedon vastaisesti jo torstaina eikä vasta perjantaina ja siinä tapauksessa happamattoman leivän juhlan sapatti olisi ollut perjantaina: niin kaksi sapattia olisi ollut perättäin. Tämä on taas ristiriidassa Johanneksen evankeliumin kanssa, jonka mukaan se sapatti oli suuri, joka seurasi Jeesuksen kuolemaa. (Joh 18:28; 19:14, 31, 42) "Suuri sapatti" tarkoitti sapattia, jolloin vuotuinen sapatti ja viikkosapatti osuivat samalle päivälle.

Raamatussa ja evankeliumeissa on valitettavasti ristiriitoja keskenään. Osa niistä selittyy tällä tavalla, kun jotkut kohdat paljastuvat epäluotettaviksi eivätkä ne ole apostolien itsensä kirjoittamia. Toisia ristiriitoja ei voida poistaa tekstikritiikin avulla riittävän hyvin, joten ne jäävät jäljelle. Tämä todistaa sen, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja sen kirjoitukset pitävät sisällään virheitä. Raamattu ei ole siten kokonansa virheetöntä ja puhdasta Jumalan sanaa. Jumalan sanaa siinä ovat vain ne kohdat, jotka Jumalan henki on vaikuttanut antamalla inspiraation kautta ilmestyksiä, profetioita ja Jumalan tahdon mukaista opetusta. Ihmisten kerronta ja sanat mielipiteineen eivät ole puhdasta Jumalan sanaa, vaikka ne Raamatussa olisivat. Profetiatkin ovat vajavaisia, sillä ne on annettu ihmisten suun ja käsien kautta, kun puhutaan pyhien kirjoitusten sisältämistä profetioista. (1Kor 13:9)

Erilaisia ilmaisuja samasta asiasta

Matteuksen evankeliumi:
12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

Luukkaan evankeliumi:
24:21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.

Näiden kahden jakeen välillä on ristiriita. Toisen täytyy olla virheellinen tai molemmat ovat virheellisiä.

Miten toimii totuutta rakastava tutkija? Hän ottaa selvää, kumpi jakeista on virheellinen vai ovatko molemmat virheellisiä.

Mitä tekee sokea fundamendalisti, jonka mielestä Raamatussa ei ole virheitä eikä ristiriitoja? Hän sanoo, että virheitä tai ristiriitoja ei ole.

Tällaisia sovittamattomia ristiriitoja on monia Raamatussa ja etenkin evankeliumin teksteissä. Eivät ne silti tee tyhjäksi pääasiaa: Jeesus kärsi, kuoli ja nousi ylös todistajien lausuntojen mukaan. Vaikka ajoissa ja tapahtumajärjestyksissä on eroja eri kertomuksissa, ovat kaikki silminnäkijät ja todistajat yhtä mieltä pääasiasta. Se on tärkeintä.

Käyn vielä läpi erilaisia Raamatun ilmaisuja samasta asiasta: milloin Jeesus ristiinnaulittiin ja heräsi ylös kuolleista? Huomaat näistä, että eri ilmaisujen välillä on ristiriitoja ja sen vuoksi aikoja voidaan tulkita eri tavalla. Kaikki vaihtoehtoiset tulkinnat eivät voi olla totta, sillä ne kumoavat toinen toisensa.

"Kolmantena päivänä" esiintyy jakeissa Matt 16:21; 17:23; 20:19; Luuk 9:22; 18:33; 24:7, 46; Apt 10:40; 1Kor 15:4. Tämä ilmaisu ei sovi yhteen keskiviikkoteorian kanssa, koska juutalaiset laskivat vajaan päivän mukaan päiviä laskettaessa. (3Moos 7:15-18) "Kolmantena päivänä" sopii parhaiten tulkintaan, jonka mukaan Jeesus kuoli perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina ennen päivän sarastusta. Se sopii myös torstaihin Jeesuksen kuolinpäivänä, jos torstaita ei laskettaisi mukaan yhdeksi päiväksi, sillä Jeesus on herännyt kuolleista vasta sapatin jälkeen illan pimettyä tai varhain sunnuntai-aamuna eikä jo sapatin puolella niin kuin joku voisi väittää saadakseen todistettua keskiviikko- tai torstaiteoriansa.

"Kolmen päivän perästä/kuluttua" esiintyy jakeissa Matt 27:63; Mark 8:31; 9:31; 10:34. Tämä ilmaisu voi tukea mitä tahansa teoriaa keskiviikosta perjantaihin Jeesuksen kuolinpäivänä, mutta Matteuksen evankeliumissa pyydetään asiayhteydessä vartioimaan Jeesuksen hautaa "kolmanteen päivään asti" (Matt 27:62-66), mikä sopii yhteen ilmaisun "kolmantena päivänä" kanssa. Niinpä sanat "kolmen päivän kuluttua/perästä" sopivat parhaiten yhteen perinteisen tulkinnan kanssa, jonka mukaan Jeesus kuoli perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina varhain aamulla pimeän aikaan.

"Kolme päivää ja kolme yötä" esiintyy vain yhdessä jakeessa, Matt 12:40. Se ei sovi yhteen perjantai-teorian kanssa, mutta voidaan sovittaa keskiviikon ja torstain kanssa yhteen Jeesuksen kuolinpäivänä. "Joonaan merkki" viittaa Matteuksen mukaan Jeesuksen viettämään aikaan haudassa, mutta Markuksen mukaan "tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä" ja Luukkaan mukaan Joonaan merkki viittaa tulevaan tuomioon: tämä paha sukupolvi on nouseva tuomiolle yhdessä menneiden sukupolvien kanssa. (Jna 2:1ss.; Mark 8:11-12; Luuk 11:16-32)

Vaikka sanat "kolme päivää ja kolme yötä" viittaavat Joonan viettämään aikaan valaan vatsassa ja se on verrattavissa Jeesuksen haudassa viettämään aikaan, niin tämä ajanmääritys ei sovi yhteen minkään muun ajanmäärityksen kanssa Uudessa testamentissa, kun otetaan huomioon juutalaisten tapa laskea vajaa päivä kokonaiseksi päiväksi aikaa määriteltäessä. "Kolme päivää ja kolme yötä" sopivat kuitenkin yhteen sen kanssa, milloin viimeinen tuomio tapahtuu Ilmestyskirjan mukaan: se tapahtuu tuhat vuotta Kristuksen toisen tulemuksen jälkeen, mikä tekee kolmetuhatta vuotta hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen. (Ilm 20) Herran edessä yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja siten Joonaan merkki sopii parhaiten esikuvaksi tulevan tuomion ajankohdasta. (2Piet 3:8) Sen sijaan Hoosean ennustuksen sanat "Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä" sopivat esikuvaksi Kristuksen kuolleista heräämisen ajankohdasta ja myös toisesta tulemuksesta, koska Kristuksessa kaikki valitut tehdään eläväksi "kolmantena päivänä" ruumiin ylösnousemuksessa ja uudestisyntyminen on mahdollista sen ansiosta, että Jumala herätti Kristuksen kuolleista "kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan". (Hoos 6:2; 1Kor 15:1-28; Room 6; Efe 2:1-10)

"Kolmas päivä" esiintyy vain yhdessä jakeessa, Luuk 24:21. Se sopii parhaiten yhteen perjantain kanssa Jeesuksen kuolinpäivänä, mutta myös torstaita voidaan ajatella, jos sitä ei lasketa mukaan vajaana päivänä, mikä olisi kuitenkin vastoin juutalaisten tapaa laskea päiviä.

Kirkkoisät olivat tästä asiasta yhtä mieltä: Jeesus kuoli perjantaina ja heräsi kuolleista sunnuntaina. Näin ollen lauantai oli suuri sapatti ja nisankuun 15. päivä, mutta perjantai oli suuren sapatin valmistuspäivä. Jeesus kuoli evankeliumien mukaan "valmistuspäivänä" ja sen on täytynyt olla tavallinen arkipäivä, jotta valmisteluja on voitu tehdä. Jos kyseessä olisi ollut nisankuun 15. päivä ja vuotuinen juhlasapatti, niin silloin ei olisi voitu tehdä valmisteluja viikkosapattia varten. Tämänkin perusteella vuotuinen sapatti ja viikkosapatti osuivat samalle päivälle niin kuin kirkkoisät olettivat.

Jeesus ja opetuslapset söivät pääsiäisen lammasta päivää aiemmin kuin muut juutalaiset. Johanneksen evankeliumin sanat tästä asiasta pitävät paikkansa. (Joh 18:28; 19:14, 31, 42) Tämä mahdollisti sen, että Jeesus saattoi kuolla samaan aikaan, kun pääsiäisen lampaat teurastettiin temppelissä. Hän täytti siten esikuvalliset käskyt ja on meidän teurastettu pääsiäislampaamme. (1Kor 5:7; Joh 1:29; Jes 52:13-53:12)

Monet eivät hyväksy tätä tulkintaa sen vuoksi, että Jeesus opetuslapsineen olisi syönyt lampaan väärään aikaan: eri aikaan kuin Mooses on lain käskyssä määrännyt. (2Moos 12:1-49; 3Moos 23:5-8; 4Moos 9:2-14; 28:16-25) Juutalaisilla oli lain käskyistä kuitenkin jo Jeesuksen aikana kaksi eri tulkintaa ja käytäntöä. Jeesus noudatti niistä toista sen vuoksi, että saattoi täyttää pääsiäisen lampaan esikuvallisen uhrin omalla kuolemallaan.

Raamatussa on vielä yksi selvä ristiriita sen suhteen, mihin kellonaikaan Jeesus naulittiin ristille. Markuksen mukaan Jeesus naulittiin ristille päivän kolmannella hetkellä. (Mark 15:25) Johanneksen mukaan se tapahtui vasta kuudennella hetkellä. (Joh 19:14) Molemmat ajoitukset eivät voi olla oikein. Asiaa on yritetty selittää kirkkoisien ajoista lähtien. Todennäköisin ratkaisu virheen poistamiseksi on se, että Johanneksen evankeliumia kopioitaessa on tullut varhaisessa vaiheessa kopiointivirhe ja myös Johannes olisi kirjoittanut alunperin ajankohdaksi "kolmannen hetken". Näin ristiriita poistuisi ja selittyisi kopiointivirheellä. Mitä jakeisiin Matt 12:40 ja Luuk 24:21 tulee, niin kopiointivirhettä ei ole tiettävästi tehty. Ristiriita säilyy ja toinen näistä jakeista antaa silmin nähden väärää tietoa, vaikka asiaa on yritetty selittää ainakin kahdella eri tavalla.

On sanottu juutalaisten laskeneen "yön ja päivän sisältäväksi kokonaiseksi vuorokaudeksi" myös osittaista päivää. Näin ollen muutama hetki perjantaita tekisi kokonaisen vuorokauden, joka sisältäisi "päivän ja yön", ja samoin laskettaisiin kokonaiseksi vuorokaudeksi myös sunnuntai. Näin saataisiin perjantaista sunnuntaihin "kolme päivää ja kolme yötä". Toisen selityksen mukaan Matteus olisi lisännyt nuo sanat Jeesuksen sanoihin eivätkä ne olisi Jeesuksen omia sanoja. Olipa niin tai näin, niin voimme olla varmoja siitä, että Uuden testamentin kirjoitusten mukaan Jeesus ei voinut kuolla jo keskiviikkona ja perjantai Jeesuksen kuolinpäivänä on todennäköisin ajankohta sekä Raamatun että kirkkoisien ja kommentaarien mukaan.

Raamattu ei ole vapaa asiavirheistä ja ristiriidoista. Niitä on jopa saman kirjan sisällä. (Apt 9:7; 22:9) Tämä ei tee tyhjäksi kirjoitusten sanomaa ja arvoa luotettavana historiallisena lähteenä. Merkitykseltään vähäiset asiavirheet ja ristiriidat ajoissa, tapahtumajärjestyksessä, nimissä, lukumäärissä ja sanoissa (vuorosanat ja monologit) eri kertomusten mukaan eivät kumoa pääasiaa: sitä, mitä tapahtui Jeesukselle ja mikä hänen merkityksensä oli opetuslapsille syntien sovittajana ja sielujen pelastajana. Nämä asiat ovat varmat ja todet sen mukaan, miten opetuslapset asioista todistivat ja olivat valmiit jopa kuolemaan mieluummin kuin hylkäsivät Jumalan sanan ja Jeesuksen kristuksen todistuksen. Toisin on nykyisenä aikana, jolloin monet näkevät paljon vaivaa todistaakseen evankeliumien kertomukset epätosiksi ja kiistäkseen Jeesuksen kristuksen merkityksen "maailman vapahtajana".

Sivun alkuun