Kadonnut paratiisi

Kirjoittanut Petteri Haipola  • 1.1.2007

Ihmisen luominen

Raamattu on kirjoitettu alunperin hepreaksi, arameaksi (Vanha Testamentti) ja kreikaksi (Uusi Testamentti). Laitan tähän artikkeliin sulkuihin joitakin alkukielen sanoja ja niiden selityksiä opetuksen täsmentämisen vuoksi.

Ihmisiä ja etenkin uskovaisia askarruttaa kovasti se, minne paratiisi on kadonnut? Jumala (Elohim) teki ihmisen (Adam) maan tomusta omaksi kuvakseen: mieheksi (zakar) ja naiseksi (nekeibaa) hän loi heidät. (1Ms 1:26,27.) Herra Jumala (adonaj Elohim) teki ensin miespuolen (hepreaksi `zakar´) eli Adamin (Adam: ihminen; punainen, punertava) ja pani hänet viljelemään maata ja vartioimaan Jumalan puutarhaa (paholaista vastaan). (1Ms 2:7,15.) Jumala toi luomansa eläimet Adamin tykö ja katsoi, minkä nimen Adam eläimille antoi. (1Ms 2:19.) Vasta sen jälkeen Jumala teki Adamille avun, joka sopi hänelle: Eevan. (1Ms 2:21-25, `Havva´: muistuttaa hepreankielistä sanaa `haj´, joka on suomeksi elävä. Havva on kaikkien ihmisten äiti, joten hänen nimensä tarkoittaa `kaiken elävän äitiä´.)

Syntiinlankeemus

Pian Havvan tekemisen jälkeen tuli paholainen käärmeen muodossa ja petti Havvan, niin että tämä söi kielletyn puun hedelmää, mistä Herra varta vasten oli kieltänyt Adamia syömästä. (1Ms 3:1-62:15-17.) Puu oli nimeltään "hyvän ja pahan tiedon puu". (1Ms 2:9.) Havva antoi hedelmää myös Adamille ja hänkin söi siitä. Näin tapahtui syntiinlankeemus, mikä koitui kiroukseksi ihmisille ja koko luomakunnalle. Ihmisestä tuli kuolevainen ja katoavainen, niin että hän muuttuu maaksi kuolemansa jälkeen ja katoaa maan päältä. (1Ms 3:19; Apt 2:26-31.) Syntiinlankeemuksen seurausta ovat tuska, kivut, kärsimykset, sairaudet, vammaisuus, köyhyys, kirous ja kuolema. Jotta ihminen ei olisi jäänyt ikuisesti synnin tilaan syömällä elämän puusta ollessaan hengellisesti kuolleessa tilassa (Efe 2:1-3; Kol 2:13; Rm 5:12.), karkoitti Herra Jumala hänet pois paratiisista ja pani kerubit Edenin itäpuolelle ja välkkyvän, leimuavan miekan suojaamaan elämän puun tietä. (Gen 3:22-24.)

1.Mooseksen kirja:
3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.
3:24 Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

Kuvakieltä vai historiallisia tapahtumia?

Luomiskertomuksen kuvausta paratiisista ja syntiinlankeemuksesta ei tule ymmärtää vain kuvaannollisena puheena. Jumala loi kirjaimellisesti tämän näkyvän ja aineellisen maailman, minne hän pani ihmisen viljelemään ja varjelemaan puutarhaa. (1Ms 2:15, puutarha on hepreaksi `gan´ ja kreikaksi `paradeisos´, mistä tulee käännös `paratiisi´.) Jos kertomus paratiisista ja syntiinlankeemuksesta ymmärretään pelkkänä kuvakielenä, niin silloin Raamatun yksityiskohtainen kuvaus paratiisin sijainnista ja oloista menettää merkityksensä. Eden on ollut olemassa kirjaimellisesti tämän maan päällä siinä paikassa, mihin se luomiskertomuksessa sijoitetaan. (1Ms 2:8-15.) Edenin sijainti on siten mahdollista tietää, kun vain tutkitaan sitä, mitä Raamatun paikannimet tarkoittavat.

Edenin sijainti Raamatun mukaan

Laitan tähän kuvauksen Edenistä ja sen sijainnista siten kuin se on Raamatussa ilmoitettu. Siiryn sen jälkeen käsittelemään sitä, missä paratiisi sijaitsi eli selitän Raamatun paikannimiä ja maan muokkaantumista luomisen jälkeen siten, ettei paratiisia voida enää löytää maan päältä. Se on tuhoutunut ja turmeltunut, kun ihminen lähti pois varjelemasta ja viljelemästä sitä, ja kun luonnon kokemat mullistukset ovat muokanneet maan muotoa.

1.Mooseksen kirja:
2:8 Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.
2:9 Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun.
2:10 Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan.
2:11 Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa;
2:12 ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion-pihkaa ja onyks-kiveä.
2:13 Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.
2:14 Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja neljäs virta on Eufrat.
2:15 Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

Lähde

Tämä kirjoitus on syntynyt artikkelin "The Rivers of the Garden of Eden" pohjalta, jonka on julkaissut Christian Geology Ministry.
http://www.kjvbible.org/rivers_of_the_garden_of_eden.html

Missä paratiisi sijaitsi?

Idässä

Herra Jumala istutti puutarhan Eedeniin, itään. Luomiskertomuksessa ei sanota sitä, mistä päin katsottuna puutarhan sijainti oli idässä. Koska Raamatun kirjoittajat ovat olleet israelilaisia ja asuneet Israelin maassa, niin olisi luultavaa, että Eden sijaitsi itään päin Israelista. Näin varmasti on ollutkin, mutta kuinka pitkälle itään tulisi mennä, että Eden voitaisiin paikallistaa?

Jotkut tutkijat pitävät Edenin sijaintina Persianlahden pohjoista osaa tai Eufrat- ja Tigrisjokien suistoaluetta. Muut joet ovat tämän tulkinnan mukaan Karun ja Karkheh. Tämä tulkinta löytyy artikkelista "In Search of Eden", jonka on kirjoittanut D. Laing. (http://www.biblemysteries.com/library/edens.htm) En puutu sen sisältöön lainkaan tässä kirjoituksessa. Jokainen voi lukea artikkelin itse ja tutkia, onko se parempi selitys kuin tämä toinen.

Kerron myöhemmin tässä kirjoituksessa sen, miten kauas itään Israelista on mentävä, että Edenin sijainti löydetään.

Edenistä lähtevä joki

Edenistä lähti yksi joki, joka kasteli paratiisia. (1Ms 2:10) Se jakaantui neljään "päähän". Suomenkieliseen Raamattuun on käännetty virheellisesti "neljään haaraan". Hepreankielen sana `rosh´ on suomeksi mm. `pää´ tai `huippu´. Se tarkoittaa päätä jakeessa 1Ms 3:15, missä on profetia Messiaasta Jeshuasta, joka murskaa käärmeen pään, mutta tämä on pistävä häntä kantapäähän. Huippuna se tarkoittaa mm. vuorenhuippua (1Ms 8:15.), tornin huippua (1Ms 11:4.) ja tikapuiden yläpäätä (1Ms 28:12.) Sen merkitys on siten ylin tai kaukaisin kohta, loppupää. Joesta puhuttaessa se voi tarkoittaa vain sitä kohtaa, mihin joki päättyy. Näin ollen Eden ei ole voinut sijaita Persianlahden pohjoisosassa ja kaksoisvirtain (Eufrat ja Tigris) suistossa, koska nämä joet laskevat sinne eli jokien pää on siellä, missä Edenin pitäisi sijaita. Raamatun mukaan Eden oli näiden neljän joen alkulähde eikä niiden päätepiste. Tästä syystä Eden ei voinut olla Persianlahdella.

Piison ja Havilan maa

Satelliittien ottaman kuvan perusteella Arabian niemimaan halki on virrannut ennen muinoin joki, jonka kuivunut uoma voidaan nähdä avaruudesta käsin. Tämä on Edenistä lähtevän ensimmäisen joen, Piisonin, sijainti. (1Ms 2:11.)

Havilan maa mainitaan Raamatussa kolme kertaa eli kaksi kertaa Eedenistä kertovan kuvauksen jälkeen. Niistä käy ilmi, että Havila sijaitsi Egyptin itäpuolella matkalla Assyriaan. (1Ms 25:18; 1Sm 15:7.) Ensimmäinen kohta kertoo Ismaelin suvun asuinsijat:

"Ja he asuivat Havilasta aina Suuriin asti, joka on kasvotusten (hepreaksi `panim´) Egyptiin (Misraim: Haamin poika, 1Ms 10:6.) kuljettaessa Assyriaan päin. Hän (Ismael) asui kasvotusten (panim) veljiensä kanssa (tai veljiensä keskuudessa)." (1Ms 25:18.)

Käänsin tämän jakeen käyttäen apuna Blue Letter Biblen heprea-englanti interlineaaria ja sanakirjaa sekä muita käännöksiä. Hebrew Names Version antoi minulle vihjeen, jonka mukaan Ismael asui kasvotusten veljiensä (aakh) kanssa. Veljet voivat tarkoittaa tässä kohden Ismaelin veljen, Iisakin, jälkeläisiä eli Jaakobia ja Eesauta poikineen. Jaakob asui poikineen Kuolleen meren länsipuolella Mamren tammistossa, Hebronissa, minne Aabraham oli asettunut aikoinaan. (1Ms 13:18; 35:27.) Eesaun pojat eli edomilaiset asuivat Kuolleen meren eteläpuolella aina Akaban lahteen asti, mikä on Punaisen meren lahti. Nykyään siellä sijaitsee lomailijoiden suosima turistikohde, Eilat.

Ismaelilaisten asuinalue on ulottunut laajalle säteelle nykyisten Israelin, Jordanian ja Irakin eteläpuolelle, Saudi-Arabiaan ja Siinain niemimaalle. Suurin autiomaa lähti Suezin-kanavasta ja Suurin tietä pitkin kuljettiin Jaakobin asuttamaan Kanaanin maahan sekä Edomiin alueelle Kuolleen meren eteläpäähän. Havilan maa jatkui Suurista Assyriaa kohden mentäessä nykyisen Saudi-Arabian alueella Arabian niemimaalla. Näin ismaelilaiset asuivat Suurin kohdalla "kasvotusten" veljiinsä edomilaisiin nähden tai heidän keskellään. Edomilaiset ovat Ismaelin veljen, Iisakin, jälkeläisiä. Tässä on vielä Aabrahamista polveutuvien kansojen alkupää:

Abram — Ismael — ismaelilaiset
Aabraham — Iisak — Eesau — edomilaiset
Aabraham — Iisak — Jaakob — israelilaiset

Havila oli sekä Haamin pojan, Kuusin, että myös Seemin jälkeläisen, Eeberin (>heprea), pojan nimi. (1Ms 2:6,29.) Havilan maa oli ilmeisesti Kuusin pojan, Havilan, jälkeläisten asuttama alue Arabian niemimaalla, jonka raja lännessä oli Suurin maa, mistä kirjoitin edellä. Piison-joki kiersi koko Havilan maan ja laski vetensä lopulta Persianlahteen nykyisen Kuwaitin seutuvilla. (1Ms 2:11.)

Giihon ja Kuusin maa

Giihon on lähde Jerusalemin itäpuolella, missä Salomo voideltiin kuninkaaksi. (1Kn 1:45.) Se on myös sen virran nimi, joka sai alkunsa Edenistä lähtevästä joesta ja joka kiersi koko Kuusin maan. (1Ms 2:13.) Kuusin maa tarkoittaa Raamatun ajan Etiopiaa, joka sijaitsi Egyptin eteläpuolella. (2Kn 19:9; Job 28:19; Jes 18:1.) Kuus oli Haamin poika ja hänestä ovat polveutuneet etiopialaiset ja Afrikan musta väestö. Kuus tarkoittaa tästä syytä hyvin osuvasti suomeksi `mustaa´. Musta rotu oli saanut siten alkunsa jo ennen vedenpaisumusta, koska Haam oli saanut tummaihoisen pojan vaimostaan, jonka nimeä ei mainita.

Nyt on aika kertoa Edenin sijainti, koska nimi Giihon paljastaa sen. Jahve Jumala istutti puutarhan Eedeniin, itään, ja asetti sinne Adamin, jonka oli tehnyt. (1Ms 2:8.) Itä tarkoittaa tässä kohden itään päin Jerusalemista. Giihonin lähde, missä Salomo voideltiin Israelin kuninkaaksi, sijaitsi muinaisen Jerusalemin itäpuolella, kaupungin kupeella. (1Kn 1:45.) Lähteen nimi on perua muinaisesta Giihon-joesta, joka on Edenistä lähteneen joen eteläisen haaran nimi, joka on päättynyt Etiopian maahan. Näin ollen Edenin sijainti on ollut tämän lähteen lähettyvillä.

Edenistä lähtevä joki on virrannut aluksi Jordanin uomaa pitkin etelää kohden ja kääntynyt siitä itään Piison-jokena päättyen Persianlahteen kierrettyään koko Havilan maan, mikä on ollut Arabian niemimaalla ja Siinailla. Edenin joen eteläisin pää on ollut Etiopiassa ja sen joenhaaran nimi on ollut Giihon. Siitä on jäänteenä Giihonin lammikko, joka sijaitsi Jerusalemin itäpuolella.

Hiddekel

Kolmas virta, joka lähti Edenin joesta, oli nimeltään Hiddekel. (1Ms 2:14.) Se tunnetaan paremmin nimellä Tigris. Hiddekel esiintyy Raamatussa vain kerran Edenin kuvauksen jälkeen. Profeetta Daniel sai näyn vuonna 536 eKr, kuningas Kooreksen (Kyyros) kolmantena hallitusvuotena, sen ensimmäisen kuukauden 24. päivänä. Hän seisoi näyssään suuren virran rannalla, jonka nimi oli Hiddekel. (Dan 10:1,4.) Daniel oli juutalaisia pakkosiirtolaisia, joka oli viety Babyloniaan kuningas Nebukadnessarin aikana vuonna 604 eKr. Hänestä tehtiin Meedian yksi valtaherra vuonna 539 eKr Babylonian kukistuttua Meedian ja Persian kuninkaiden edessä. (Dan 5:25-6:2/3.) Meedian alue rajoittui lännessä Tigris-virtaan, mikä on siis sama kuin Raamatun Hiddekel. Näin voimme olla varmoja siitä, että Edenistä lähtevän kolmannen virran pää oli Tigris.

Hiddekel virtasi luomiskertomuksen mukaan Assurin maan editse. (1Ms 2:14.) Tämä voidaan ymmärtää siten, että se virtasi Assyrian editse Meedian kohdalla, joka sijaitsi Assyrian naapurina ja soti toistuvasti sitä vastaan. Toinen tulkinta on se, että Edenistä lähtevä joki sai nimekseen Hiddekel heti Libanonin kohdalle ehdittyään. Assur oli ulottanut alueensa nykyiseen Libanoniin Välimeren rannikolle asti 600-luvulla eKr. (Klikkaa linkkiä, niin näet kartan Assyrian alueesta vuonna 671 eKr) Hesekielin kautta tullut Herran sana vahvistaa yleisen historian tunteman tosiasian. Tässä kohden mainitaan myös Jumalan puutarha eli Eeden.

Hesekiel:
31:1 Yhdentenätoista vuotena, kolmannessa kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä tuli minulle tämä Herran sana:
31:2 "Ihmislapsi, sano faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen meluaville joukoillensa: Kenen kaltainen sinä olet suuruudessasi?
31:3 Katso, Assur oli setri Libanonilla, kaunislehväinen, taajavarjoinen, korkeakasvuinen, ja sen latva oli tiheän lehvistön keskellä.
31:4 Vedet olivat sen suureksi kasvattaneet, korkeaksi oli sen saanut syvyys, joka virtoinensa kiersi sen istutusmaata ja lähetti ojiansa kaikille metsän puille.
31:5 Sentähden siitä tuli korkeakasvuisin kaikista metsän puista, se sai haaroja paljon, ja oksat, joita se levitti, venyivät pitkiksi runsaista vesistä.
31:6 Sen lehvillä pesivät kaikki taivaan linnut, sen oksien alla synnyttivät kaikki metsän eläimet, ja sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat.
31:7 Kaunis se oli suuruudessaan, oksiensa pituudessa, sillä sen juuri oli runsasten vetten ääressä.
31:8 Eivät olleet setrit sen vertaiset Jumalan puutarhassa, eivät kypressit sen oksien veroiset, eivät plataanit niinkuin sen haarat. Ei yksikään puu Jumalan puutarhassa ollut sen veroinen kauneudessa.
31:9 Minä tein sen niin kauniiksi oksarunsaudessaan, että kaikki Eedenin puut Jumalan puutarhassa sitä kadehtivat.

Tästä kuvauksesta päätellen Jumalan puutarha ja Libanon eivät olleet kovin kaukana toisistaan. Edenistä lähtevät vedet olivat kastelleet Libanonin setrit ja tehneet niistä korkeampia kuin yksikään setri oli Edenissä. Setrit ja puut tarkoittavat kuvaannollisesti puhuttuna ihmisiä ja heidän johtajiaan, kuninkaita. Vertauksen kirjaimellinen vastine on silti täysin mahdollinen ollakseen totta. Edenissä oli setripuita ja Libanonin setrit saivat vetensä Edenistä lähtevästä joesta, jonka pohjoisen haaran nimi oli Hiddekel.

Eufrat

Edenistä lähtevän joen neljännen pään nimi oli Eufrat. Tästä asiasta ei voida erehtyä, koska nimi on sama luomiskertomuksessa ja kaikkialla muuallakin Raamatussa sekä sen ulkopuolisissa lähteissä. (1Ms 2:14.) Näin koko jokijärjestelmä on tullut paljastetuksi. Edenistä lähti joki Jerusalemin kohdalta, missä oli Giihonin lähde. Tämä joki on tynkänä edelleen olemassa ja tunnetaan nimellä Jordan. Joen pohjoinen ja eteläinen uoma on kadonnut maan kokemien mullistusten vuoksi, joita ovat maanjäristykset, vulkaaninen toiminta ja vedenpaisumus. Joen uoman kohdalla on nykyään maailman suurin hautavajoama, joka ulottuu Turkista Etiopiaan asti.

Koko jokijärjestelmä, mikä lähti Edenistä, on nähtävänä lähteenä olevalla sivulla, jonka on julkaissut Christian Geology Ministry:

http://www.kjvbible.org/rivers_of_the_garden_of_eden.html

Jumalan vuori ja Edenin puutarha

Profeetta Hesekielin kautta on tullut Herran sanana itkuvirsi Tyyron kuninkaasta. (Hes 28:11-19.) Tätä laulua on pidetty kuvauksena tai esikuvana saatanasta, joka on ollut ennen syntiinlankeemustaan laajalti suojaava kerubi, kirkkauden henkiolento, Jumalan enkeli. (Ilm 12:7-9.) Puuttumatta tähän tulkintaan käsittelen tässä vain sitä asiaa, miten Tyyron kuningas liittyy Jumalan puutarhaan, Edeniin.

Hesekiel kirjoittaa näin: (lyhennän tekstiä tarkoituksellisesti)

"Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit... Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal'olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä." (Hes 28:13a.,14,16.,)

Jumalan vuori ja pyhä vuori voi tarkoittaa Raamatussa monia asioita. Se voi olla kuningas Daavidin vuorilinnan sijaintipaikka, Siionin vuori, Oofelissa. (2Sam 5:7-12; 2Ak 33:14.) Se voi olla Salomon rakentaman temppelin vuori Siionin vuoresta pohjoiseen, Jerusalemin itälaidalla. (Jes 2:2; Mka 4:1; 2Ak 33:15; 1Kn 6:1ss.) Se voi olla esikuvallista puhetta ja tarkoittaa Jeesusta Kristusta, meidän Herraamme, tai Jumalan läsnäolossa olemista. (Hb 12:18-24; Psa 15.) Ja lopuksi: se voi tarkoittaa sitä vuorta, jolla sijaitsi Jumalan puutarha eli Eden luomiskertomuksen alkulehdillä. (1Ms 2:8-15.)

Viimeisen tulkinnan mukaan Eeden ei sijainnut tasaisessa maastossa vaan kukkuloilla, niin kuin Jerusalem kukkuloiden ympäröimä kaupunki on. Koska Eedenistä lähti suuri joki, joka kasteli Eedenin ja se jakaantui neljään haaraan, niin Eedenin on täytynyt sijaita aika korkealla vuoren laella sen ajan maantieteelliset mittasuhteet huomioiden. On oletettavaa, etteivät vuoristot olleet silloin yhtä korkeita kuin nyt. Vedenpaisumuksen jälkeen on tapahtunut suuria mannerlaattojen siirtymisiä ja korkeat vuorijonot syntyivät vasta silloin. Vedenpaisumusta ennen maa oli alavaa ja meret matalia, mutta maankuoren rajut liikkeet ovat muodostaneet korkeat vuoristot ja hautavajoamat merten syvyyksiin sekä maan päälle, mm. Israelin halki pohjoisesta etelään aina Etiopiaan asti kulkevan suuren hautavajoaman.

Suuria maantieteellisiä muodonmuutoksia on mahdollisesti tulossa myös Herran tulemuksen aikoihin. Jos Raamatun profetiat Öljymäen halkeamisesta ja elävän veden virtaamisesta ensimmäiseen ja viimeiseen mereen ovat kirjaimellisia kuvauksia samoin kuin temppelistä lähtevän veden virtaaminen, niin Jerusalemin temppelin vuori tulee olemaan korkein vuorista ainakin sillä alueella ja ehkä koko maapallolla. (Sak 14:1-9; Hes 47:1-13; Mka 4:1; Jes 2:1-4; vrt. Matt 19:28.)

Lainaan tähän vain Jesajan kautta tullutta profetiaa, mikä kertoo kuvaannollisesti sen, että pakanat saavat opetusta Messiaalta Jeesukselta taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä. (1Joh 2:27; 1Piet 1:12.) Jos profetia on samalla kirjaimellinen kuvaus maanmuodon uudistuksesta, niin silloin Jerusalemin temppelin vuori nousee korkeimmaksi kaikista vuorista niin kuin se on mahdollisesti ollut alussa, Jumalan puutarhassa, Eedenissä.

"Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana." Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan." (Jes 2:2-4.)

Tämä on kuvausta tulevasta tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnasta, jolloin Herra Jeesus hallitsee rautaisella valtikalla pakanakansoja yhdessä ylösnousseiden pyhien kanssa. (Ilm 19:15; 20:4-9; Jes 65:17-25; 66:16-24; Sak 14:9-21.) Jumalan vuori eli Jerusalemin temppelin vuori on silloin korkein kaikista vuorista ja kukkuloista. Näin alun tilanne palautuu ennalleen, sikäli kuin Eden on sijainnut sen ajan maailman korkeimmalla vuorella, sen rinteellä. Jos näin on ollut, niin se selittää valtavan virran muodostumisen Edenin puutarhasta.

Suojaava kerubi oli Hesekielin kirjan mukaan alussa Jumalan puutarhassa ja tämä puutarha sijaitsi pyhällä vuorella, Jumalan vuorella. (Hes 28:13a.,14,16.,) Näin ollen Edenistä on voinut lähteä suuri joki, joka on kuljettanut vettä aina Etiopiaan ja Persianlahdelle asti tässä dokumentissa kuvatulla tavalla. Suurten jokien kuten Eufratin ja Tigrisin alkulähteet ovat olleet alussa erit kuin mitä ne ovat nyt. Kaikki tämä on mahdollista ja näin Eedenin alkuperäinen sijainti on paljastunut.

Kadonnut paratiisi

Paratiisi eli Edenin puutarha ei ole enää alkuperäisessä kunnossaan Jerusalemin kohdalla Jordan-virran rannalla. Se on turmeltunut ajan saatossa ja lakannut olemasta viljelty puutarha, koska ihminen ajettiin sieltä pois maata viljelemästä ja luonnonkatastrofit ovat muuttaneet maaperää niin, että puutarha on hautautunut maan alle. Maa on peittänyt alleen myös muinaisen Jerusalemin raunioita, joita löydetään kaivauksissa nykyisen Jerusalemin alta.

Jumalan paratiisi ja kolmas taivas

Paratiisi on tullut kreikankieleen lainasanana muinaisesta persian kielestä. Persiassa se tarkoitti kahtia jakaantuneen tuonelan autuaitten sielujen osastoa. Toisessa osastossa pahaa tehneet ihmiset kärsivät tuskaa ja vaivaa, kun heitä rangaistaan tekojensa mukaan. Tästä on tullut Raamattuun se käsitys, että paratiisi olisi Jumalan luona taivaassa ja tuonelan alakerta maan alla tulisessa järvessä. (Lk 23:43; 16:19-31; Ilm 20:9-15; 2Kor 12:2-4.) Taivaassa oleva paratiisi on kuitenkin eri paratiisi kuin se puutarha, jonka Jumala loi alussa maan päälle, Jerusalemin tienoille. Luomiskertomuksen kreikankielinen varhaisin käännös, Septuaginta, kääntää Edenin puutarhan nimellä paradeisos, joka tarkoittaa paratiisia. (1Ms 2:8.) Hepreankielen sana on tässä kohden kuitenkin `gan´ ja se tarkoittaa yksinkertaisesti puutarhaa, ei Jumalan taivasta.

Paratiisi on sama kuin kolmas taivas Paavalin kirjeessä korinttolaisille. (2Kor 12:2-4) Jeesuksen sanat ristinryövärille tarkoittivat samaa Jumalan taivasta kuin Paavali kirjeessään. (Lk 23:43.) Paratiisi on eri kielissä yleisnimitys siitä, että joku pääsee kuolemansa jälkeen Jumalan luokse, hänen läsnäoloonsa. Näin ollen se paratiisi, mikä on Jumalan luona taivaassa, on eri kuin se paratiisi, mikä oli alhaalla maan päällä luomakunnan alussa ja minne Jumala pani ihmisen maata viljelemään.

Elämän puu on Raamatussa vertauskuva Messiaasta Jeesuksesta. (1Ms 2:9; 3:22-24; Snl 11:30; Ilm 22:18,19.) Se, että jokin asia on jonkin toisen asian vertauskuva tai esikuva, ei estä sen asian olemassaoloa vaan edellyttää sitä. Kun Mooses ja Iisak ovat Kristuksen esikuvia, niin heidän olemassaolonsa on välttämätön, jotta voimme ymmärtää, miten he voivat olla Jeesuksen esikuvia. (Apt 7:30-35; 1Ms 22:1-18.) Kun lammas on ihmisen vertauskuva, niin lampaan täytyy olla todella olemassa, että ymmärrämme, millainen lammas on, johon ihmistä verrataan. (Hes 34:31.) Kun Melkisedekiä verrataan Jumalan Poikaan, täytyy Jumalan Pojan olla olemassa, jotta ymmärrämme, millainen Melkisedek on. (Hb 7:1-16.) Tätä samaa kaavaa noudattaen täytyy myös elämän puun olla ollut olemassa, jotta voimme tietää, millainen Jeesus Kristus on. Tästä syystä on syytä olettaa, että Edenin puutarhassa oli oikea elämän puu, joka tuotti kirjaimellisesti hedelmiä ja sellainen on oleva myös uudessa Jerusalemissa, mistä elävän veden virta lähtee. (Ilm 22:1-5.) Mikäli nämä ovat vain vertauskuvia vailla vastinetta todellisuudessa, ei se ota mitään pois meidän autuaasta osastamme, jonka Messiaan Jeesuksen ja Jumalan luona saamme.

Pyhä maa

Tämä selitys Edenin sijainnista paljastaa meille sen, miksi Jumala pitää Israelin maata pyhänä maana ja Jerusalemin kaupunkia pyhänä kaupunkina. Siellä sijaitsi ihmisen syntykoti ja Edenin puutarha, missä Adam viljeli maata ja vartioi puutarhaa pahan valtaa vastaan. Vartija ei ollut valppaana ja niin käärme pääsi yllättämään, sillä hän oli kedon eläimistä kaikkein kavalin. (1Ms 3:1ss.; Efe 6:12-17.) Jumala oli tehnyt Adamista lähes jumal´olennon ja alistanut kaikki eläimet hänen valtaansa, mutta niin vain kävi, että herrasta tuli orja ja orjasta herra. (1Ms 2:26; Psa 8.) Paholainen sai maailman valtaansa ja odotamme nyt hänen aikansa päättymistä ja uuden ajan alkua, jolloin Herra Jeesus hallitsee maata vanhurskaudessa ja hänen valittunsa yhdessä hänen kanssaan. (1Joh 5:19; Ilm 19:15; 20:4-9.)

Ei ole ihme, että Israelin maasta ja maassa käydään jatkuvasti sotia. Iisakin veljen, Ismaelin, jälkeläiset käyvät Raamatun profetioiden mukaan veljiensä kimppuun. (1Ms 16:10-12.) Kansat sotivat Israelia vastaan, mutta Herra Jumala on sen väkevä apu ja ilmestyy aikojen lopulla takaisin Öljymäelle, niin että uudistetusta Edenistä on jälleen kerran virtaava elävät vedet ensimmäiseen mereen (idässä) ja viimeiseen mereen (lännessä). (hepreankielen ilmaisut ovat tässä kohden tulkinnanvaraiset, puhutaanko ilmansuunnista itä ja länsi vai ensimmäisestä ja viimeisestä) (Sak 14:1-9.) Näin on tapahtuva kesät ja talvet ja Herra on oleva yksi ja hänen nimensä on oleva yksi. Aamen, tule Herra Jeesus!

Petteri Haipola 1.1.2007

Sivun alkuun