Tahto Sanassa, osa 3

Kirjoittanut Petteri Haipola

Ristiriidaton opetus on Jumalasta

Jumala ei voi riitautua itsensä kanssa eikä hänen sanansa voi raueta tyhjiin, niin että toiset Raamatun jakeet kumoavat toisessa kohtaa esitetyn totuuden. Jos tällaisia ristiriitoja esiintyy Raamatun kirjoituksissa, niin on syytä tarkistaa, ovatko kyseiset kohdat käännetty oikein tai onko niihin tullut mahdollisesti virheitä kopiointivaiheessa, kun muinaisia käsikirjoituksia on käsin kopioitu tuleville polville. Vähämerkityksisissä pikkuseikoissa kuten ajoissa, tapahtumajärjestyksissä, nimiluetteloissa ja lukumäärissä voi olla inhimillisiä erehdyksiä, mutta ei pelastuksen sanomassa.

Jumala ilmoittaa Raamatussa selkeästi, että hän tahtoo pelastaa kaikki maailman ihmiset. Tämä sanotaan monessa eri kohden ja kysymys on silloin selvästi sielun pelastumisesta eikä mistään yleisestä hyvästä tahdosta, jota Jumala ihmisiä kohtaan tuntee ja osoittaa. Laitan tähän kaksi Raamatun kohtaa, joissa puhutaan Jumalan tahdosta pelastaa kaikki ihmiset. Kohtia on olemassa enemmänkin, mutta tilan ja ajan säästämiseksi pitäydyn näihin kahteen kohtaan.

1.Timoteuksen kirje:
2:1 Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2:2 kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
2:3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

2.Pietarin kirje:
3:9 Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

Näissä kohdissa sanotaan selvästi, että Jumalan tahto on pelastaa kaikki ihmiset ja että Jumala ei tahdo yhdenkään ihmisen joutuvan kadotukseen. Muun Raamatun ilmoituksen tulee pitä yhtä tämän Jumalan tahdon kanssa tai muuten sana raukeaa tyhjiin eikä voi olla totta. Silloin pitäisi selvittää se, mitkä sanan kohdat ovat valhetta ja mitkä totta, mutta niin ei tarvitse tehdä, koska ongelmaan löytyy vastaus Jumalan antaman viisauden avulla, niin ettei yhtäkään Raamatun jaetta tarvitse hyljätä väärästä hengestä syntyneenä vaan kaikki jakeet ovat totta ja pitävät yhtä totuuden kanssa. Eri jakeet eivät kumoa toisiaan vaan täydentävät toisiaan, niin että Jumalan sanan opetuksesta tulee eheää, ymmärrettävää ja selkeää, sillä Pyhä Henki puhuu selvästi ja hänen puheensa voidaan ymmärtää. Jumalan sana on kaikin puolin loogista eli järjellistä ja ristiriidatonta. Meidän jumalanpalveluksemme on "järjellistä" eli se ei ole järjen vastaista ja ristiriitaista. Room.12:1 Jumalattomat järjen päätelmät pitää hyljätä, sillä ne ovat ristiriitaisia eivätkä pysy totuudessa, mutta Jumalan antama viisaus on totta ja pysyy totuudessa loppuun asti. Saakoon Jumala siunata omia lapsiaan kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa ja antaa meille ylenpalttista armoa kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi. Tulkoon meidän rakkautemme yhä runsaammaksi kaikessa tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksemme tutkia, mikä paras on, että me Kristuksen päivään saakka olisimme puhtaat emmekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Kristus Jeesus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi. Ef.1:3,8; Fil.1:9-11

Jumala ilmoittaa Raamatussa toisaalla sen, että hän tekee kaiken, mitä hän tahtoo.

Psalmit:
115:3 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee. vrt. Jes.46:10; Ps.135:6

Luimme edellä, että Jumala tahtoo pelastaa kaikki ihmiset ja että hän ei tahdo yhdenkään joutuvan kadotukseen. Jeesuksen sanojen ja Raamatun kokonaisilmoituksen mukaan suurin osa ihmisistä joutuu kuitenkin kadotukseen ja vain harvat ovat "valittuja" ja pelastuvat. Matt.7:13-14; 22:14; 25:46; 2Tess.1:5-10 Miten nämä kohdat voidaan yhdistää toisiinsa siten, ettei tehdä väkivaltaa Jumalan sanalle ja kaikki ilmoitus voidaan ottaa vastaan Jumalan sanana? Jos jumalattoman ihmisen sielun pelastuminen olisi yksin Jumalan tahdon varassa, niin silloin kaikki ihmiset pelastuisivat. Jumalattoman kyky panna hanttiin ja vastustaa Jumalaa ei olisi silloin ratkaiseva vaan Jumalan tahto olisi ratkaisevaa. Onhan selvää, että Jumalan tahto ja voima on voimakkaampi kuin jumalattomien ihmisten tahto ja voima?! Jos Jumala toimisi pelkästään oman tahtonsa päättämän mukaan, kun pelastaa sieluja, niin hän pelastaisi silloin oman tahtonsa mukaan jokaisen ihmisen. Mutta koska hän ei sitä tee, täytyy myös ihmisen tahdolla olla jokin merkitys uskoontulossa ja Kristuksessa pysymisessä. Tuo tahto ei ole vapaa vaan se on sidottu Jumalan sanaan, minkä osoitan myöhemmin tässä kirjoituksessa. Jo nyt sanon sen, että kun ihmisen tahto murtuu ja kuolee, niin silloin hänen kohdallaan pääsee tapahtumaan Jumalan tahto ja hän pelastuu, ei oman tahtonsa päättämän vaan Jumalan ennaltanäkemän suunnitelman mukaan. Tästä onkin loogista siirtyä käsittelemään edeltämääräämistä eli predestinaatiota. Siitä me olemme yhtä mieltä, riippumatta muista näkökannoista ja mielipiteistä. Ainoa, mistä eri kristittyjen välillä voi tulla jonkin verran hankausta, on se, kuinka varma uskovainen voi olla oman lopullisen pelastumisensa suhteen. Toiset näkevät asian sillä tavalla, että täysi varmuus ilman epäilyksen häivääkään mahdollisuudesta joutua kadotukseen on terveen uskon mukainen näkemys, toiset pitävät sellaista liioiteltuna varmuutena ja vaarallisena oppina, joka saattaa johdattaa uskovaisen varomattomuuteen, väärään huolettomuuteen ja suruttomuuteen, jolloin rukous ja valvominen menettävät merkityksensä ja ihminen joutuu alttiiksi kaikenlaisille eksytyksen salakavalille juonille.

Edeltämäärääminen eli predestinaatio

Edeltämäärääminen on oikeastaan helppo ymmärtää ilman, että siitä opista tarvitsee tehdä kiistakysymystä. Jumala näkee edeltä ne, jotka ovat pelastuneiden joukossa Kristuksen ja Jumalan valtaistuimen edessä. Hän tuntee ja tietää ennalta ne, joiden nimet ovat Karitsan elämän kirjassa, kun kirjat avataan. Ilm.20:11-15 Se, joka on pyhä ja valittu "viimeisenä päivänä", pelastuu varmasti eikä muuta mahdollisuutta ole. Pelastuminen ei perustu siihen, etteikö ihminen voisi luopua elävästä Jumalasta ja paatua synnin tekemisen tähden, vaan se perustuu Jumalan voimaan. Me voimme pysyä Kristuksessa uskon kautta, loppuun saakka, mutta vain Jumalan voimasta ja viisaudesta, emme omin avuin.

Jumala tietää edeltä ne, jotka saavuttavat lopullisen pelastuksen. Me emme sitä tiedä ja meidän tulee valvoa sekä rukoilla, ettei vain kävisi niin, että me olemme juuri niitä, jotka eivät ole pysyneet uskossa ja siihen perustautuneina vaan olemme luopuneet evankeliumin toivosta ja vaihtaneet kestävän perustuksen johonkin heikkoon ja sortuvaan, itsevalittuun jumalanpalvelukseen ja ihmisten käskyihin sekä riivaajien oppeihin. Voi olla, että me vain luulemme pelastuvamme, mutta meiltä otetaan viimeisenä päivänä luulotkin pois ja joudumme kadotukseen. Luuk.8:18 Toisten usko on väärää uskoa ja he luulevat olevansa Kristuksessa, mutta eivät ole. Väärä usko ja väärän uskovaisen elämä saattaa näyttää ulospäin hyvinkin aidolta, mutta Jumala tuntee omansa ja vain ne pelastuvat, jotka Jeesus ilmoittaa Isälle. Ilm.3:1-5; Matt.11:27 Jeesuksen suun tunnustus on ratkaiseva ja sydämen usko: moni tunnustaa Jeesuksen suullaan Herraksi ja kunnioittaa häntä ulkokultaisesti, mutta heidän sydämensä on vieras Herralle. Matt.15:7-9 Sellainen ei voi pelastua ellei muuta mieltään ja saa armoa syntyä uudesti ylhäältä.

Edeltämääräämisen yhteydessä puhutaan Raamatussa selkeästi siitä, että Jumala tuntee ja tietää edeltä ne, jotka hän on valinnut. Kyse ei ole siitä, että Jumala olisi määrännyt osan kadotukseen ja vain osan saamaan pelastuksen. Jumalan valittuja ja pyhiä ovat ne, jotka Jumala on jo ennen maailman perustamista nähnyt sellaiksi, jotka ottavat Jumalan sanan vastaan ja pysyvät siinä. Laitan tähän pari Raamatun kohtaa todistukseksi siitä, että en puhu omiani.

Roomalaiskirje 8:
29. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
30. mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

Ensimmäinen Pietarin kirje 1:
1. Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
2. ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.

Jumala on oikeudenmukainen tuomioissaan

Jumala on looginen ja kaikella tapaa järkevä ja ristiriidaton oikeudenmukainen Vapahtaja ja Tuomari. Jumalan sana ei voi olla ristiriitaista, koska se ei pysyisi voimassa, jos se olisi sitä. Ihminen myötävaikuttaa pelastukseensa tahtonsa kautta eli hän pelastuu, jos antaa pelastaa itsensä. Jes.45:22 Jos jumalaton ottaa vastaan Jumalan sanan ja armon, niin hän pelastuu Jumalan tekona. Sydämen ympärileikkaus Hengessä on teko, jota kukaan ei voi itse tehdä. Room.2:28-29 Kenelläkään ei ole valtuuksia antaa itselleen anteeksi omia syntejä vaan ainoastaan Jumala voi antaa synnit anteeksi ja hän tekee sen Kristuksen tähden. Jes.43:25; 48:1-11 Ihmisen osuus pelastumisessa on täysi nolla, mitä tekoihin tulee, mutta tahtominen ja alistuminen Jumalan tahtoon ei ole lain teko. Jos tahdon jotain, niin en tee silloin mitään. Kun tahdon jotain Jumalan tahdon mukaan, niin silloin se tahtominen on Jumalan vaikuttamaa. Kun tahdon ottaa vastaan Jumalan sanan ja armon, niin pelastun silloin Jumalan tahdon mukaan, en omasta aloitteestani vaan Jumalan vetämänä voin tahtoa pelastusta hänen tahtonsa mukaan. Silloin oma tahtoni yhtyy Jumalan tahtoon ja alistuu sen alle. Voima tähän mielenmuutokseen tulee Jumalalta. Minä otan vastaan rakkauden totuuteen voidakseni pelastua, koska Jumalan tahto on se, että minä pelastun. Hänen tahtonsa voittaa minun tahtoni, joka on vihollisuus Jumalaa vastaan ja kuolema. Kun joku tulee uskoon ja syntyy uudesti ylhäältä Jumalan sanan kautta ja Jumalan Hengestä, niin hänessä toteutuvat Jeesuksen sanat: "Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen." Mar.8:35 Jeesus ei tee tyhjäksi ihmisen tahdon osuutta uskoontulossa ja uskossa pysymisessä vaan vahvistaa sen näillä sanoillaan.

Uskominen on aina vapaaehtoista, olipa kyse minkälaisesta uskosta tahansa. Ihminen voi uskoa valheen tai totuuden. Kun kuulet jonkin sanoman, sinun on itse päätettävä, uskotko sen vai et. Näin on myös evankeliumin laita. Kenenkään ei ole pakko sitä uskoa, mutta jokainen kutsuttu saa uskoa ja voi uskoa, sillä Jumala antaa siihen reilun mahdollisuuden. Jos Jumala olisi yksin vastuussa siitä, uskooko joku häneen vai ei, niin hän ei voisi tuomita oikeudenmukaisesti ketään tämän epäuskon johdosta kadotukseen. Tuomio olisi silloin oikeudenmukainen vain pahoista teoista, mutta ei epäuskosta johtuen. Tämä osoittaa kalvinistien opetuksen vääräksi, koska Jumala vaatii ihmisiä tilille nimenomaan epäuskosta, mutta toisaalta pelastaa jumalattomat uskon perusteella. Mar.16:15-16; Room.3:11-4:25

Markuksen evankeliumi:
16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Jumala ei anna ihmiselle uskoa vasten tämän tahtoa vaan vaikuttaa monin eri tavoin hänen mielipiteeseensä ja "koettaa saada hänet uskomaan." 2Kor.5:11 Jumalan hyvyys vetää ihmisiä parannukseen, mutta Jeesus ei pelasta ketään jumalatonta vasten tämän tahtoa. Matt.23:37; Room.2:1-4 Ihminen päättää itse, miten hän suhtautuu kuulemaansa evankeliumiin: toiset tulevat vakuutetuiksi Kristuksesta, mutta toiset eivät usko. Apt.28:17-31

Usko on Jumalan teko

Sidotun ratkaisuvallan opettajien lempikohtia Raamatussa ovat Jeesuksen sanat:

Johanneksen evankeliumi:
6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt."

Raamatussa puhutaan myös siitä, että ihminen on se, joka ottaa vastaan Jumalan sanan ja armon. Jumala ei tee meissä armotekoaan, ellemme suostu siihen. Jos otamme vastaan Jumalan sanan ja annamme pelastaa itsemme, synnymme silloin uudesti ylhäältä Jumalan tekona ja niin me uskomme Jumalaan hänen tekonsa ansiosta. Usko ei ole meille ansio vaan se on lahjaa, Jumalan vaikuttamaa. Usko ei ole alkuisin ihmisestä itsestään vaan se on alkuisin Jumalasta, joka vetää meitä puoleensa monin eri tavoin, mutta varsinkin sanansa saarnan kautta. Room.10:1-17 Me päätämme kuitenkin sen, otammeko vastaan Jumalan sanan ja uskon, jota hän tarjoaa, vai työnnämmekö sen pois luotamme. Jumala vaikuttaa meissä kaiken muun, mutta ei vastaanottamista. Siitä syystä Raamattu on täynnä kohtia, joissa Jumala vetoaa meidän tahtoomme ja kehottaa meitä uskomaan evankeliumin sanaan ja ottamaan se vastaan. Mar.1:15; Apt.2:38-41; Jaak.1:21 Me emme pelastu omasta voimasta vaan Jumalan voimasta, uskon kautta, jonka Jumala vaikuttaa. Joh.1:12; 1Piet.1:5; Kol.2:12

Seuraava sivu

Edellinen sivu

Tahto Sanassa, osa 1

Sivun alkuun