Tahto Sanassa, osa 7

Kirjoittanut Petteri Haipola

Kaikki päättyy Jumalaan

Jumala on luonut sanallaan maailman ja tehnyt maan tomusta ihmisen asuttamaan maanpiiriä. Jumala kutsuu sanansa kautta jumalatonta parannukseen, ottamaan vastaan mielenmuutoksen, jonka seurauksena hän pääsisi Jumalan voimalla vapaaksi synnin ja saatanan vallasta. Jumala vaikuttaa sanan kuulijoissa tahtomista ja tekemistä sekä uskon, jonka kautta armo voidaan ottaa vastaan. Room.5:1-5; 10:17 Jumala ei kuitenkaan pakota ketään ottamaan vastaan Jumalan sanaa ja armoa. Sen sijaan hän vetoaa kuulijan tahtoon, että tämä "antaisi pelastaa itsensä ja sovittaa itsensä Jumalan kanssa." Jes.45:22; Apt.2:40; 2Kor.5:20 Jos joku tahtoo, niin hän saa juoda elämän vettä lahjaksi, kun Henki ja Morsian kutsuvat häntä. Ilm.22:17 Jos joku tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä Jeesuksen ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Mar.8:35 Nämä ovat itsensä Herran Jeesuksen sanat. Hän ei opeta pelastumista lain teon vaan tahdon murtumisen ja sitä kautta saatavan Jumalan armon kautta. Jokaisen on käytävä oma Jaakobin paininsa Jumalan kanssa ja hävittävä se taistelu, jotta Jumala julistaisi hänet voittajaksi. Joka kadottaa entisen elämänsä Jeesuksen nimen tähden, hän saa tilalle uuden elämän Kristuksessa eikä kukaan voi ryöstää häntä Isän kädestä. Jumala on voimallinen pitämään jokaisen lapsensa oksana totisessa viinipuussa, joka on kuvaus Herrasta Jeesuksesta. Joh.15:1-6 Mutta "jos joku ei pysy Kristuksessa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat." jae 6 Kristuksessa pysyminen on mahdotonta omin voimin: vain Jumalan voimalla ja Jeesuksen avulla voidaan pysyä kiinni iankaikkisessa elämässä.

Se on Jumalan armon vaikutusta meissä, että pysymme Kristuksessa. Jumalan armo kasvattaa meitä, niin että me hylkäämme jumalattomuuden ja maailmalliset himot, ja elämme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa. Tiit.2:11-12 Jumalan armo tekee työtään meissä ja meidän kauttamme. 1Kor.15:10 Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, niin että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Fil.2:13 Jumalan sana vaikuttaa meissä, jotka uskomme ja kasvattaa meitä pelastukseen. 1Piet.2:2; 1Tess.2:13 Jumala on antanut meille kyvyn ajatella; hän on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita. 2Kor.3:4-6 Herra tekee työtä omissa lapsissaan ja vie alkamansa hyvän työn meissä päätökseen asti, jos vain pysymme vahvana siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli. Fil.1:6; Hebr.3:14 Työ ei ole meidän työtämme vaan se on Herran työtä. Paavali ei rohjennut kerskata roomalaisille mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus oli saanut hänen kauttaan aikaan teolla ja sanalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että hän sai suoritettua Kristuksen evankeliumin julistamisen loppuun saakka. Room.15:17-18 Paavali julisti evankeliumia "vapaasta tahdostaan", sillä huoneenhaltijan toimi oli hänelle uskottu ja hänen täytyi se tehdä: rakkaus vaati häntä kertomaan evankeliumia Kristuksesta ja hänen rististään! 2Kor.9:16-17; 5:14 Jumalan vaikutus tahtoomme on niin voimakasta, että vapaa tahtomme on taipunut ja ikään kuin kuollut: me olemme tulleet toisen omaksi emmekä elä enää itsellemme vaan Herralle, joka on kuollut meidän edestämme ja noussut ylös kuolleista vanhurskauttamisemme tähden. 2Kor.5:15; Room.4:25

Voima pyhään vaellukseen tulee Jumalalta. 2Kor.4:7; Room.16:20; Ef.1:19; 2Tim.1:8 Herra itse sotii oman kansansa puolesta vanhurskaudessa ja tekee tyhjäksi perkeleen teot, jos vain käännymme hänen puoleensa. 1Joh.3:8 Valinta on kuitenkin meidän: tahdommeko mukautua sen Pyhän mukaan, joka on meidät kutsunut, vai niiden himojen mukaan, joissa me ennen vaelsimme. 1Piet.1:14-24 Maria oli valinnut hyvän osan, jota ei otettu häneltä pois. Luuk.10:39-42 Israelin kansa valitsi Joosuan aikana palvella Jumalaa. Joos.24:22 Jumalan valinta toteutuu vain niiden jumalattomien kohdalla, jotka antavat pelastaa itsensä ja suostuvat löydettäviksi sekä antautuvat palvelemaan vanhurskautta luopuen synneistään Jumalan voimalla. Snl.28:13-14; Jes.45:22; Apt.2:38-47; Room.6:12-23 Uskovaisen vastuulla on kuolettaa hengellä ruumiin teot ja kuolla itselleen, lihan himoille ja synnin pyyteille. Room.8:13; Kol.3:1-10; 1Piet.4:1-8; Ef.4:17-5:21; Matt.16:24 Jumala ei vie meissä alkamaansa hyvää työtä päätökseen asti, ellemme suostu hänen työpöydälleen saviastioina muokkausta varten. Me emme ole niin kuin tahdottomat luontokappaleet tai järjettömät eläimet, joihin meitä Raamatussa verrataan. Ihminen ei ole astia, puu, oksa, kivi, peto, susi, lammas, nisunjyvä tai luste, koska hänellä on vapaa tahto, jonka mukaan hän voi toimia Jumalaa vastaan tai sitten hän voi murtua ja kuolla lihalliselle mielelleen, jolloin Jumala saa vaikuttaa hänessä tahtomista ja tekemistä, jotta Jumalan hyvä tahto tapahtuisi. Fil.2:13 Silloin ihmisen tahto on sidottu Jumalan sanaan ja hänestä on tullut todella vapaa, sillä vain Jumalan tahtoa noudattava on vapaa vanhurskautta varten. Jumalaton on vapaa vanhurskaudesta ja palvelee syntiä: hän on tottelemattomuuden lapsi, mutta valittu ja pyhä palvelee Herraa Jeesusta ja vanhurskautta, mitä sanotaan Raamatussa Hengen pyhitykseksi ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Room.6:12-23 Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hebr.12:14-17

Uskoontulo ja uudestisyntyminen ovat Jumalan tekoa. Kristuksen sana vaikuttaa uskon, koska "usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta". Room.10:17 Usko on Jumalan vaikuttamaa, alkuisin Jumalasta. Kol.2:12 Kun otamme Jumalan vaikuttaman uskon ja voiman kautta vastaan Jumalan armon, niin me emme pelastu omien ansioiden perusteella vaan armosta Jumalan vaikuttaman uskon perusteella, joka tekee tyhjäksi kerskauksen lain teoista. Room.3:27; 5:1-2 Jos joku uskoo Jumalan Poikaan, niin hän ei tee silloin vielä mitään. Hänen uskonsa luetaan hänelle vanhurskaudeksi niin kuin se luettiin vanhurskaudeksi Aabrahamille. "Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niin kuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja. `Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksiannetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!´" Room.4:4-8; Gal.3:6

Usko on annettu pyhille ja me olemme saaneet sen Jumalalta. 2Piet.1:2; Jda,3 Annettu ja saatu usko on aina myös vastaanotettua uskoa. Uskon alkaja ja loppuun saattaja on Kristus, joka lisää meille uskoa, kun pyydämme sitä rukouksella ja anomisella. Luuk.21:36; 17:5; Hebr.12:2 Jeesuksen sanojen mukaan se on Jumalan teko, että me uskomme häneen, jonka Jumala on lähettänyt, Jeesukseen Kristukseen. Joh.6:29; 17:3 Minusta tuli Jumalan tekona uusi luomus, kun otin hänen antamallaan voimalla vastaan Jumalan sanan ja armon ja uskoin hänen vaikuttamansa uskon kautta Jeesuksen Kristuksen nimeen. Joh.1:12; 1Tess.1:4-6; 2:13; 2Kor.6:1,2 Uskossa, jonka Jumala vaikuttaa, ei ole ansioita tai mitään omaa: se on lahjaa, jonka voin ottaa vastaan Jumalan armosta tai torjua sen pois luotani. Usko on ankkuroitu kiinni Kristukseen; se on alkuisin hänestä ja päättyy häneen. Niin kauan kuin Kristus asuu meissä, on meissä uskoa. Jos luovumme Kristuksesta ja hänen vanhurskaudestaan, ei meissä ole enää sitä uskoa, josta Paavali kirjoittaa, että "on yksi usko", joka on sama kaikilla, jotka uskovat. Ef.4:5; 2Tim.1:5

Vanhurskas on elävä uskosta: Jumalan vanhurskaus alkaa uskosta ja päättyy uskoon. Room.1:17 Jeesus Kristus on Jumalan vanhurskaus: hänen sanansa vaikuttaa uskon ja vahvistaa sitä. 1Joh.2:1; Luuk.17:5; 1Piet.5:9,10 Jeesus lisää meille uskoa, kun pyydämme sitä häneltä. Meissä ei ole tippaakaan omaa uskoa vaan kaikki usko, mikä meissä on, on Kristuksen uskoa eli Jumalan vaikuttamaa uskoa. Usko on alkuisin Jumalasta, Jumalan sanasta, ja se päättyy Jumalan sanaan, sanan vaikutukseen niissä, jotka uskovat. 1Tess.2:13 Kun sanoin, että usko on ankkuroitu kiinni Jeesukseen, tarkoittaa se myös sitä, että Jeesus on jo esiripun toisella puolella taivaassa ja on mennyt sinne valmistamaan meille sijaa. Hän on ylimmäinen pappimme ja rukoilee alati Isää meidän edestämme, niin että me pelastumme hänen rukouksiensa kautta vihollisen eksytyksiltä. Meidän uskomme on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ja vakuuttuminen siitä, mikä ei näy. Hebr.11:1 Me odotamme kärsivällisesti lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta. Room.8:13-28 Me olemme vasta toivossa pelastetut, mutta Jumala on luvannut viedä meissä alkamansa hyvän työn päätökseen asti, voittosaatossa Kristuksessa. 2Kor.2:14-17; 4:16-18 Meidän uskomme ja rakkautemme on Kristuksessa, joka on jo päässyt perille asti taivaaseen. 2Tim.1:13 Jumala on yhdistänyt Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. Ef.1:10 Meidät on asetettu taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa ja meillä on yhdyskuntamma taivaassa, josta "odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksemme, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaisiksi." Ef.2:6; Fil.3:20-21 Meidän asumuksemme on taivaassa, maja Jumalan luona, ja meitä pilkataan sen vuoksi, että olemme Jeesuksen todistajia, hänen seuraajiaan. Ilm.13:6-7 Meitä vainotaan ja meitä vastaan hyökätään, mutta me kestämme, koska Jumala on puolellamme. Karitsa on voittava kaiken vihollisen vallan ja pyhät ja valitut ja uskolliset voittavat yhdessä hänen kanssaan, ne, joilla on Jumalan käskyt ja Jeesuksen todistus, ja jotka ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan verellä. Ilm.17:14; 12:11; 14:9-12; 15:2

Me emme perusta taivastoivoa oman uskomme varaan, koska sitä ei ole, vaan Kristuksen varaan, koska hän asuu meissä ja pysyy meissä, jos me pysymme hänessä. Joh.15:1-6; 1Kor.15:1,2 Me uskomme niin kauan kuin Jumalan Sana eli Jeesus asuu meissä ja vaikuttaa meissä uskoa sanansa kautta ja Pyhän Hengen voimalla. Omaa voimaa Kristuksessa pysymiseen ei tarvita: mitä vähemmän meillä on omaa voimaa, sitä suuremmaksi Jumalan voima tulee meissä. Jumala sanoo: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." 2Kor.12:9 Minua rohkaisi uskoontulossa se, kun minulle sanottiin, etten tarvitse yhtään omaa voimaa vapautuakseni synneistä, sillä Jeesuksessa on kaikki voima, mitä tarvitsen. Se sai minut haluamaan uutta elämää ja pysäytti itsetuhoisen käyttäytymiseni, jonka lopulla olin jo valmis riistämään hengen itseltäni syntien aiheuttaman kärsimyksen vuoksi. Isä suojelee ja varjelee lapsensa synniltä, koska synti tuhoaa ihmisen elämän ja turmelee hänen sielunsa. Synnissä ei ole mitään haluttavaa tai himoittavaa: se on vastenmielistä ja iljettävää. Jumala vaikuttaa pyhissä mielenmuutoksen, niin että he alkavat inhota syntiä ja vapautuvat sen kahleista. Meillä on mielihalu hyvän tekemiseen, koska Jumala vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen, ja tekee täydelliseksi uskomme teot. 2Tess.1:11-12; Fil.2:13 Kristus on voimallinen niissä, jotka uskovat. 2Kor.13:3 Jumala ei jätä ketään epätoivon ja synnin valtaan vaan vapauttaa syntikahleista Jeesuksen Kristuksen kautta. Kristus kasvaa meissä ja me pienenemme. Me olemme jätetyt Jumalan armon sanan haltuun ja Herra saa sanoa viimeisen sanansa meidän elämämme päälle. Me emme pullikoi enää Jumalan tahtoa vastaan vaan olemme antautuneet ehyin sydämin palvelemaan Herraa, hänen vaikutuksestaan, joka meissä väkevästi voimallaan vaikuttaa ja muuttaa meidän sisäistä ihmistämme, niin että kun mieli on puhdas, tulee myös astian ulkokuori eli elämämme puhtaaksi. Jumala vaikuttaa meissä mielihalun kaiken hyvän tekemiseen ja tekee täydelliseksi uskon teot, jotta hänen nimensä kirkastuisi meissä ja tuottaisimme siten kunniaa Isälle Jumalalle. Joh.15:8; 2Tess.1:11-12

Jumala tekee meissä työtään ja muuttaa meitä voimallaan Kristuksen kaltaiseksi, kun katsomme Herran kirkkautta peittämättömin kasvoin kuin kuvastimesta. 2Kor.3:18 Jumala tekee meidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksemme toteuttaa hänen tahtonsa. Jumala vaikuttaa meissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta. Hebr.13:20-21 Kun olemme tulleet sovitetuiksi Jumalan sanan kautta, niin me pelastumme sen jälkeen Kristuksen elämän kautta. Room.5:10,11 Kristus asuu sydämissämme uskon kautta, jonka Jumala vaikuttaa. Kol.2:12; Ef.3:17 Me olemme kuitenkin edelleen vaarassa paisua pöyhkeiksi ja ylpistyä, niin että alamme kerskata armolahjoistamme tai ihmisistä rakentaen puolueita ja riitaisuutta Jumalan seurakuntaan ja silloin joudumme yhä uudestaan tekemään valintoja Jeesuksen seuraamisen ja maailman välillä. Myös uskovainen voi paatua synnin pettämänä ja joutua eroon Jumalasta. Hebr.3:12-15 Me emme ole vielä päässeet perille Jumalan taivaaseen vaan olemme vasta matkalla voittopalkintoa kohden. Olemme Jeesus-tiellä. Fil.3:13-16 Me olemme toivossa pelastetut ja se toivo on meille luja ja varma luottamus, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti eli itse taivaaseen, jonne Jeesus on mennyt edeltä valmistamaan meille sijaa. Room.8:24; Hebr.6:19-20; Joh.14:1-6 Kun pääsemme perille asti uskon kautta ja Jumalan voimasta, niin silloin Jumala on saanut sanoa elämässämme ensimmäisen ja viimeisen sanan. 1Piet.1:5 Jeesus Kristus on ensimmäinen ja viimeinen, Alfa ja Omega, aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain, A ja Ö, elävän Jumalan Sana. Kristus kirkastuu meissä, kun hän saapuu ja on ihmeteltävänä kaikissa uskovissa. 2Tess.1:10 Kun Poika alistetaan lopulta Isän valtaan, on Jumala kaikki kaikissa. 1Kor.15:28

Jumala ei ole maan päällä mikään tyranni ja orjapiiskuri omia lapsiaan kohtaan. Hän ei vaadi keneltäkään enempää kuin mitä ensin lahjaksi tälle antaa. Jumala ei itse asiassa vaadi meiltä mitään vaan antaa meille lahjana kaiken: hengen ja elämän ja kaiken. Ainoa, mitä hän meiltä odottaa, on totuudessa pysyminen. Jos vaellamme totuudessa, niin silloin myös rakastamme lähimmäistä kuin itseämme ja pidämme Jumalan käskyt. Ne eivät ole raskaat, koska hyvän tekeminen on kevyt kuorma, minkä Jeesus on pannut harteillemme ja hänen ikeensä on sovelias. Lihan vallassa oleva ihminen ei voi tehdä mitään hyvää, täydellistä ja Jumalalle otollista: hyvän tekeminen ilman pyyteitä, puhtaasta mielestä, on jumalattomalle raskas taakka, hiertävä lain ies. Mutta uudelle luomukselle, joka vaeltaa Hengessä, on hyvän tekeminen kevyt kuorma, sillä liha on kuollut ja kulkee ristillä harteillamme eikä paina mitään. Hengen voima on suurempi kuin lihan voima ja kun kärsimme lihassa emmekä antaudu palvelemaan syntiä, niin vapaudumme himojen orjuudesta Jumalan voimasta, jolloin vaeltaminen ei käy liian raskaaksi. Mieleltään uudistunut vanhurskas ja pyhä tekee vain sitä, mitä mieli halajaa eli kaikessa Jumalan tahdon. Jumalan käskyt eivät ole raskaat vaan ne ovat etuoikeus sille, joka Hengen mukaan vaeltaa. On ilo kyntää maailman pellon sarkaa ja kylvää sinne vanhurskauden rauhan siementä. Rakkauden käskyn pitäminen ei ole raskasta, kun mieli on muuttunut Jumalan voimasta. Työ Jumalan tahdossa ei aiheuta burn outia, koska Jumala antaa voimaa joka päivälle juuri tarvittavan määrän. Jos joku kokee burn outin, on hän lähtenyt tekemään työtä omassa voimassa eikä ole elänyt Jumalan tahdon mukaan. Mutta jos joku kuulee Jumalan Pojan äänen ja seuraa hänen ohjeitaan, ei työ ole vastenmielistä, ikävää eikä myöskään raskasta. Jokaista taakoitetaan juuri sopivalla kuormalla. Jumala ruokkii lapsiaan ja nämä saavat voimaa vaellukseen ravinnon kautta, Jumalan sanasta. Jumala sanoo uskovaisen elämässä viimeisen sanan: "Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene Herrasi iloon!" Matt.25:21 Mahtaa se tuntua hyvältä, kun Jeesus itse sanoo meille nuo sanat! Vähässä uskollinen osaa olla paljossakin uskollinen ja niin me saamme hallita yhdessä Kristuksen kanssa maan sukukuntia tuhatvuotisen valtakunnan aikana ja palvella Jumalaa uudessa Jerusalemissa ja uudessa maassa ja uusissa taivaissa. Ilm.22:3 Silloin paljastuu ihmisen autuain osa: olla Herran palvelija! Me emme tavoittele kuninkuutta emmekä yritä syöstä Karitsaa ja Isää pois valtaistuimelta vaan me palvelemme häntä, sillä niin on hyvä tehdä.

Me emme pelastu tekojen kautta vaan armosta, emme itsemme kautta, ettei kukaan kerskaisi ihmisistä vaan ainoastaan Kristuksesta. Me emme ole mitään, mutta Kristus on kaikki, mitä tarvitsemme. Me saamme juurtua yhä syvemmälle häneen ja tulla yhä enemmän täyteen kaikkea Jumalan täyteyttä ja kirkastua kirkastumistaan Kristuksen kaltaisuuteen. Me olimme jumalattomana kuin olemattomat emmekä etsineet Jumalaa. Jumala etsi ja löysi meidät ja teki omaksi lapsekseen, kun otimme vastaan Jumalan Sanan, Kristuksen Jeesuksen. Meidän uskomme sai alkunsa Jumalan sanan kuulemisesta, se kasvaa sanan vaikutuksesta ja päättyy Jumalan Pojan näkemiseen taivaassa, kun sana on auttanut meitä viemään uskon kilvoituksen voitolliseen päätökseen asti. Jumala muuttaa meitä ja vie meissä alkamansa hyvän työn autuaalliseen loppuun asti. Kaikki hyvä meissä on Jumalan ansiota. Ilman Kristusta ei olisi anteeksiantamusta synneistä. Jos Jeesus ei olisi sovittanut syntejämme Golgatan keskimmäisellä ristillä, niin meillä ei olisi mitään, millä maksaa syntivelkamme Isälle Jumalalle. Nyt meidän ei tarvitse hänelle mitään maksaakaan, sillä hän on itse lahjoittanut meille Poikansa veren, jossa meillä on lunastus, rikkomusten anteeksisaaminen. Me emme kelpaa Isälle itsemme kautta tai tekojemme kautta vaan Kristuksen veren ansiosta. Jeesus Kristus on uskon elämän perustus. Joka rakentaa tälle perustukselle, pelastuu varmasti. 1Kor.3:11-15 Mutta jos joku lankeaa pois omalta lujalta pohjaltaan rietasten eksymyksen mukaansa tempaamana, niin silloin sekä perustus että rakennus sortuvat ja sielu joutuu vahinkoon. 2Piet.3:17; Matt.7:21-29 Ihminen kuolee lopullisen kuoleman ja elämän teot jäävät vaille merkitystä: kuolleet eivät tiedä eivätkä tunne mitään. Viimeistään tuomiolla paljastuu jumalattoman elämän tyhjyys ja turhuus koko laajuudessaan. Jeesus sanoo jumalattomankin elämässä viimeisen sanan: "Minä en ole koskaan sinua tuntenut; mene pois minun tyköäni, sinä laittomuuden tekijä." Matt.7:23

Seuraava sivu

Edellinen sivu

Tahto Sanassa, osa 1

Sivun alkuun