Jumala

13-02-2010, muokattu 27-11-2011 Kirjoittanut Petteri Haipola

 

Jos olet kristitty ja etsit opetusta Jumalasta ja siitä, kuka ja millainen Jeesus kristus on, niin suosittelen sinua siirtymään suoraan sitä aihetta käsitteleville opetussivuille tästä linkistä.


Suurin osa maailman ihmisistä on kautta aikojen uskonut Jumalaan tai jumaliin. Jumalan olemassa oleminen on ilmeinen tosiasia. Ei tarvitse muuta kuin katsoa ympärilleen ja tutkia itseään, niin huomaa ennen pitkää väistämättä sen, että Jumala on kaiken luonut. Sen todistaa sisimmässämme oleva omatunto ja sisäinen oikeudentaju. Sen todistaa kaiken luodun tarkoituksenmukaisuus: kaikki luodut olennot todistavat Jumalan viisaudesta ja voimasta.

Jumalan moraalilaki on ikuinen ja se on pantu pääpiirteissään jokaisen ihmisen sydämeen. Jopa paatuneinkin rikollinen tietää sisimmässään sen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Jos joku varastaa varkaalta hänen omaisuuttaan, niin se rikoksen uhriksi joutunut varas tietää, että häntä vastaan on rikottu ja hän suuttuu siitä tälle toiselle varkaalle. Jos lyöt puukolla murhamiestä vatsaan, niin hän tietää, että olet rikkonut häntä vastaan eli tehnyt syntiä. Näin tulee todistetuksi, että Jumalan moraalilaki on ikuinen ja ihminen on alunperin Jumalan kuvaksi luotu.

Jumalan kuvasta ja lapseudesta hänen vihollisekseen, ja paluu takaisin Jumalan tykö

Jumala on tehnyt jokaisen ihmisen Jumalan kuvaksi ja luonut meille puhtaan luonnon [sydämen, mielen, hengen]. Kun synnyimme tähän maailmaan, olimme avuttomia ja viattomia vauvoja. Emme olleet tehneet vielä hyvää emmekä pahaa. Mutta kun kasvoimme isoiksi ja meistä tuli aikuisia, niin olemme tehneet monenlaista pahaa: me olemme tehneet syntiä ja olemme syntisiä.

Kun Jumala katsoo ihmisiä maan päällä ja tutkii meidän sydämiämme, niin hän näkee, että kaikki ovat syntiä tehneet ja pois poikenneet: me olemme Jumalan kirkkautta vailla, vaikka meidät on luotu alunperin Jumalan kuvaksi. Jumala näkee meidän syntimme, sillä häneltä ei ole mikään salassa: eivät edes salaisimmat syntimme, joita kukaan muu ei tiedä kuin me itse – mutta Jumala tietää ja on nähnyt nekin synnit.

Jos olemme rehellisiä, niin me tunnustamme tehneemme syntiä monella eri tavalla: ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Me olemme himoinneet pahaa (porno, aviorikokset, toisen omaisuus), loukanneet läheisiämme sanoilla (haukkumiset, juorut, panettelut, herjaukset, valheet, kiroilu), tehneet pahaa (näpistykset, varkaudet, ilkivalta, tappelut, kiusaaminen, juopottelu, porno, aviorikokset) ja lyöneet laimin velvollisuuksiamme (laiskottelu, pinnaaminen, oman edun tavoittelu, toisten hyväksikäyttö). Meidät olisi oikeudenmukaista tuomita kaikesta tästä ikuiseen kuolemaan, mutta Jumala rakastaa meitä ja tahtoo antaa sen kaiken anteeksi. Sitä varten hän on antanut meille ainokaisen poikansa, että saisimme synnit anteeksi uskomalla häneen ja eläisimme iankaikkisesti (ruumiin ylösnousemuksen jälkeen emme kuole enää koskaan).

Oletko ajatellut Jeesusta koskaan sillä tavalla, että hän ei ole tullut tuomitsemaan sinua vaan pelastamaan sinut synniltä ja sen seurauksilta? Monet pitävät Jeesusta tuomion lähteenä, vaikka hän on todellisuudessa armon, anteeksiantamuksen ja elämän lähde. Ei Jumala lähettänyt poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan maailman: pelastamaan sinut ja minut! Eikö ole ihmeellistä, miten me olemme suhtautuneet Jeesukseen niin väärällä tavalla: ikään kuin hän olisi väärämielinen tuomari, joka on tullut tuomitsemaan meitä ja kieltämään meiltä kaiken kivan, synnin? Jos näkisimme oikein sen, että synti vahingoittaa meitä ja läheisiämme, niin emme tahtoisi sitä enää tehdä. Ja jos tuntisimme syntimme, sen että olemme tehneet pahoja tekoja, olisimme enemmän kuin kiitollisia, jos Jumala antaisi meille synnit anteeksi poikansa uhrin ja syntien sovituksen tähden. Eikö vain tämä olekin totta, jos mietit sitä hetken aikaa?

Jos emme ole uskoneet Jumalan poikaan Jeesukseen, niin meidät on jo tuomittu syntiemme tähden: ei sen tähden, että me emme ole uskoneet Jeesukseen, vaan sen tähden, että me olemme tehneet syntiä! Jos kiellämme Jeesuksen kristuksen, Jumalan pojan ja meidän herramme, niin meillä ei ole sovitusta synneistä, emmekä saa syntejämme anteeksi Jumalalta. Jotta voisimme saada synnit anteeksi tulee meidän ensinnäkin tunnistaa syntimme ja tunnustaa se, että me olemme syyllisiä niihin: meidän ei olisi tarvinnut tehdä syntiä, mutta olemme tehneet sitä omasta halusta, koska olemme rakastaneet synnin tekemistä! Synnistähän saa lyhytaikaista nautintoa ja jopa hyötyä (porno, aviorikokset, varkaudet, valheet), joten ei ihme, että olemme sitä tehneet ja sitä niin paljon rakastaneet.

Mutta synti ei tuo meille onnea vaan lisää onnettomuuttamme ja pahaa oloamme, jos yhtään ajattelemme sitä, mitä se ihmisiin vaikuttaa: surua, mielipahaa, onnettomuutta,... Niin on ehkä mukavaa olla synnin tekijä, mutta oletko ajatellut syntiä koskaan sen uhrien kannalta? Ja jos tarkkaan ajattelet, niin sinäkin olet synnin uhri sen lisäksi, että olet sen tekijä: syyllinen syntiin. Sinulle on valehdeltu, sinua on pilkattu, sinua on petetty, sinua on kiusattu, sinulta on varastettu, sinua on loukattu, jne. Mutta ikävintä ja pahinta tässä on se, että myös sinä olet tehnyt syntiä ja tarvitset anteeksiantoa synneistä. Kuka voi antaa sinulle sinun syntisi anteeksi?

Raamatun mukaan synti on rikos Jumalaa vastaan. Se on rikos Jumalaa vastaan siksi, että Jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa. Ihmisen hän on luonut Jumalan kuvaksi, omaksi kuvakseen hän meidät loi. Kun olet rikkonut lähimmäistä vastaan, niin olet rikkonut Jumalan luomistyötä ja hänen kuvaansa vastaan. Tarvitset sen vuoksi anteeksiantoa Jumalalta, et vain niiltä ihmisiltä, joita vastaan olet rikkonut.

Ajattele asiaa nyt siltä kantilta, että Jeesus tahtoo antaa sinulle anteeksi synnit sen sijaan, että hän olisi tullut tuomitsemaan sinua. Jeesus tahtoo myös, että lopettaisit synnin tekemisen: että et enää satuttaisi lähimmäisiä ja itseäsi pahoilla teoillasi. Eikö tämä ole vain hyvä asia?

Jumala on antanut pojalleen vallan antaa syntejä anteeksi maan päällä. Kun Jeesus eli ihmisenä maan päällä, hän antoi syntejä anteeksi häntä kohdanneille ihmisille. Nyt kun Jeesus on noussut ylös kuolleista ja elää isän tykönä taivaassa, on meillä mahdollisuus saada synnit anteeksi uskomalla Jeesukseen. Isä antaa meille synnit anteeksi, jos vetoamme hänen poikansa ruumiin ja veren uhriin Golgatan ristillä, kun Jeesus kuoli puolestamme ja kärsi kuoleman tähtemme.

Jos uskomme sen, että Jeesus on kärsinyt rangaistuksen pahojen tekojemme tähden ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista, niin me voimme saada synnit anteeksi kristuksen tuoman sovituksen perusteella. Muussa tapauksessa meidän täytyy kärsiä rangaistus itse. Rangaistus synnistä on kuolema. Jos emme usko Jeesukseen, kuolemme iankaikkisen kuoleman, josta ei ole mahdollista "päästä taivaaseen" isän luokse ja elää iankaikkisesti. Meidät tuomitaan sitä ennen ylösnousemuksessa pahojen tekojemme tähden ja sitten me kuolemme "toisen kerran"; tällä kerralla peruuttamattoman ja lopullisen kuoleman, josta ei ole ruumiin ylösnousemusta ja toivoa iankaikkisesta elämästä.

Jos sen sijaan uskoisimme Jeesuksen kristuksen nimeen ja evankeliumiin, niin saisimme synnit anteeksi ja eläisimme iankaikkisesti ruumiin ylösnousemuksen jälkeen. Jumala on tekevä meille uudistetun ja puhtaan maan, jossa voimme asua ikuisesti onnellisena Jeesuksen ja kaikkien pyhien kanssa, mutta se edellyttää syntien anteeksisaamista ja uskoa Jeesukseen kristukseen, Jumalan ainosyntyiseen poikaan.

Jos et ole saanut uskonnollista tai kristillistä kasvatusta, niin tunnustanet avoimesti sen, että et ole uskonut Jumalan ainokaiseen poikaan Jeesukseen kristukseen. Tunnustanet myöskin sen, että et ole uskonut Raamatun kirjoitusten olevan totta. Tai sitten et ole välittänyt niistä mitään, joten et ota edes kantaa siihen, ovatko ne totta vai tarua.

Koska olet suomalainen ja tullut tälle sivulle lukemaan tätäkin tekstiä, niin olet varmaankin kuullut todistusta Jumalan pojasta, Jeesuksesta. Olet jo tähän asti kuulemasi perusteella tehnyt johtopäätöksiä ja pitänyt totena kuulemasi sanat tai epäillyt niiden totuusarvoa. Olet saattanut hylätä kokonaan kuulemasi todistuksen Jumalan pojasta ja pidät Jumalan todistusta satuina ja taruina.

Jos nyt olisi kuitenkin totta, että Jeesus on Jumalan poika, ja hän on kuollut ristillä puolestasi sovittaakseen sinut Jumalan kanssa, ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista Raamatun todistuksen mukaan, niin olet pitänyt epätotena Jumalan ilmoittaman totuuden. Jumala ei sinua sen vuoksi kuitenkaan tuomitse, että et ole uskonut hänen poikaansa ja evankeliumin sanaan! Hän tuomitsee sinut sen vuoksi, että olet tehnyt syntiä! Huomaatko tämän eron? Jos uskoisit Jeesukseen, niin sinä saisit syntisi anteeksi, mutta jos et usko Jumalan ainokaiseen poikaan, niin olet jo tuomittu sen vuoksi, että olet tehnyt syntiä ja olet syntinen. Sinä voit kuitenkin pelastua, jos käännyt pois pahuudestasi ja uskot herraan Jeesukseen. Niin yksinkertaista sinun pelastumisesi synniltä ja sen seurauksilta on!

Sinulle ei tule liene yllätyksenä se, että Jeesukseen uskoville nauretaan ja meitä pidetään pilkkana jumalattomien keskuudessa. Me olemme "uskoon hurahtaneita" ja vähän niin kuin järjiltämme heidän mielestään. Oletko ajatellut sitä, että mitä jos Jumala on kuitenkin olemassa ja se, mitä me olemme Jeesuksesta kertoneet ja todistaneet onkin totta? Olisiko se todistus sen puolesta, että olet vihoitellut Jumalaa vastaan ja vastustanut hänen tahtoaan? Hän nimittäin tahtoo, että sinäkin tulisit tuntemaan totuuden ja pelastuisit.

Suomen kansa elää todellisuudessa näennäisestä uskonnollisuudestaan ja kirkollisista muotomenoista (ristiäiset, rippikoulu, konfirmaatio, häät, hautajaiset, kirkolliset pyhät ja juhlat) huolimatta vihollisuudessa Jumalaa vastaan. Jos et ole antanut sovittaa itseäsi Jumalan kanssa, etkä usko Jeesukseen kristuksena ja Jumalan poikana, etkä tunnusta häntä herraksesi, niin sinä elät erossa Jumalasta. Sinusta voi kuitenkin tulla Jumalan lapsi, jos otat vastaan hänen poikansa todistuksen ja uskot evankeliumin sanaan.

"Etsikää herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." (Jes, 55:6-7)

Miksi todistus Jeesuksesta?

Saatat kysyä "miksi paasaan sinulle Jeesuksesta," kun tarkoitus on kuulla todistusta Jumalasta. Tähän on hyvin yksinkertainen syy. Jos et vielä huomannut sitä, niin kerron sen sinulle uudestaan.

Kerron sinulle Jeesuksesta sen vuoksi, että Jeesus on sovittanut meidät isän Jumalan kanssa kuolemalla pahojen tekojemme tähden Golgatan ristillä. Jeesus on kärsinyt rangaistuksen puolestamme (hän kärsi kuoleman), joten jos uskomme Jeesukseen, ei meidän tarvitse kärsiä itse rangaistusta syntiemme tähden.

Oleko haaveillut koskaan iankaikkisesta elämästä? Oletko miettinyt, miltä tuntuisi, jos sinun ei tarvitsisi kuolla koskaan? Jos olet, niin sitten sinulle pitäisi tulla ilosanomana ilmoitus siitä, että iankaikkinen elämä on mahdollista saavuttaa uskomalla Jeesukseen! Jumala on todistanut meille sen, että kuolema ei voi pitää meitä omanaan, sillä Jeesus on voittanut kuoleman ja noussut ylös kuolleista! Samalla tavalla kuin Jeesus nousi ylös kuolleista Jumalan hengen kautta, joka teki hänet jälleen eläväksi, samalla tavalla mekin olemme nouseva ylös kuolleista ja elämme sen jälkeen iankaikkisesti! Mutta tähän tarvitaan Jeesusta, sillä ilman häntä ei iankaikkinen elämä olisi mahdollista. Jos syntejämme ei olisi sovitettu kristuksen veren ja ruumiin uhrilla, niin meidän täytyisi kuolla iankaikkinen kuolema ja pysyä kuolleina ilman elämän toivoa.

Voit ehkä ajatella niin, että Jumala ei voi herättää kuolleita ylös, koska ruumiit ovat maatuneet ja kadonneet. Osa on räjähtänyt taivaan tuuliin tai palanut tuhkaksi. Mutta niin kuin Jumalalle oli mahdollista luoda "tyhjästä" (energiasta, omasta voimastaan) koko maailma ja ensimmäinen ihminen, niin hänelle on mahdollista herättää kuolleet ylös ja pukea heidät uuteen ruumiiseen, joka ei kuole koskaan. Ja koska tulevassa maailmassa ei tehdä enää syntiä, on se ihanteellinen paikka elää ja asua. Me emme aiheuta enää koskaan tuskaa toisille syntiemme tähden, eikä kukaan riko enää meitä vastaan. Iankaikkinen autuus on mahdollista vain sellaisessa paikassa, jossa kukaan ei tee syntiä. Siksi se maa, jonka Jumala on meille tekevä, on maa, jossa vanhurskaus (oikeamielisyys) asuu.

Mutta jos et ole saanut syntejäsi anteeksi, kun nukumme pois, niin silloin sinulla ei ole iankaikkisen elämän toivoa. Jumala herättää sinut tosin ylös kuolleista, mutta hän on surmaava sinut jälleen tuomion ja sen aiheuttaman kärsimyksen jälkeen, koska olet tehnyt syntiä, etkä ole saanut syntejäsi anteeksi. Jos et ole aiemmin katunut syntejäsi ja sitä, kun et ole uskonut Jeesukseen, niin kadut viimeistään silloin. Katuminen on silloin kuitenkin myöhäistä, mitä iankaikkisen elämän saamiseen tulee. Koska et "saa syödä elämänpuusta" (Jeesuksesta), niin et voi elää iankaikkisesti. Vain ne elävät iankaikkisesti ruumiin ylösnousemuksen jälkeen, jotka saavat syödä "elämän puusta" (ovat osallisia kristuksen tuomasta syntien sovituksesta).

Tässä on syy, miksi "paasaan" sinulle Jeesuksesta. Toivottavasti uskot nyt herraan Jeesukseen, Jumalan poikaan, ja annat hänen pelastaa itsesi iankaikkiselta kuolemalta ja tuholta, niin että saat elää ikuisesti muiden "pyhien" kanssa.

Jeesus sanoi:

"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule isän tykö muutoin kuin minun kauttani." (Joh. 14:6)

Jos tahdomme päästä isän Jumalan tykö, on meidän uskottava hänen poikaansa ja tultava sovitetuiksi hänen kanssaan kristuksen ruumiin ja veren tuoman lunastuksen kautta. Iankaikkinen elämä on sitä, että me tunnemme ainoan totisen Jumalan, isän, ja hänen poikansa Jeesuksen kristuksen. (Joh. 17:3) Sen vuoksi on tärkeää oppia tuntemaan Jeesus jo tämän elämän aikana. Jos et tahdo tietää mitään Jeesuksesta tämän elämän aikana ja viettää aikaa hänen kanssaan (hengen yhteyden kautta), niin miten voisit viihtyä hänen seurassaan iankaikkisuuden?

"Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut." Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä." (2Kor, 5:18-6:2)

Jumalan todistus pojastaan

Jumala on todistanut pojastaan Raamatun kirjoitusten ja Jeesuksen aikalaisten kautta, hänen ylösnousemuksensa todistajien kautta. Jumala on puhunut Vanhan testamentin ajan profeetoille ja ennustanut tulevasta vapahtajasta, messiaasta Jeesuksesta. Vanhan testamentin kirjoitukset ovat täynnä esikuvallista puhetta ja ennustuksia kristuksesta, jossa vanhan liiton laki, uhrit ja profetiat saivat täyttymyksensä.

Kun Jeesus on sovittanut synnit ruumiinsa kuoleman kautta ristillä, on hän sen jälkeen astunut ylös taivaisiin ja istuu nyt isän Jumalan oikealla puolella hänen valtaistuimellaan. Siellä Jeesus rukoilee pyhien puolesta ja esittää Jumalan kansan ylimmäisenä pappina anomuksia isälle meidän puolestamme. Jeesus on myös tuleva toistamiseen alas taivaasta ennustusten mukaan. Tällä kertaa hän tulee tuomitsemaan jumalattomia ja syntisiä sekä rankaisemaan heitä heidän pahoista teoistaan. Jumalan lapsille kristus tulee iankaikkiseksi elämäksi ja pelastukseksi.

Jos uskot kuulemasi Jumalan sanan ja otat vastaan Jumalan armon ja Jeesuksen kristuksen, niin saat pyhän hengen asumaan sydämeesi. Silloin isä todistaa sinun sydämessäsi pojastaan, etkä ole enää muiden ihmisten todistuksen varassa tässä asiassa. Minäkään en olisi voinut uskoa siihen, että Jeesus on noussut ylös kuolleista, ellen olisi saanut mielenmuutoksen ja pahuudesta pois kääntymisen kautta syntejäni anteeksi, ja ellei pyhä henki olisi tullut sydämeeni todistamaan siellä Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Jos tahdot saada syntisi anteeksi, niin sinun tulee uskoa Jumalan pojan eli Jeesuksen kristuksen nimeen ja hylätä synnilliset elämäntapasi, jos niitä on. Saat silloin Jumalan rauhan sydämeesi: sinulla on sen jälkeen rauha Jumalan kanssa. Jumalan rauha todistaa siitä, että pyhä henki on tullut asumaan meihin. (Joh. 14:28; Room. 5:1)

Jumalan yleinen todistus

Raamatun kirjoituksia ja messiaaseen Jeesukseen uskovien todistuksia herrasta sanotaan uskovien oppineiden keskuudessa "erityiseksi todistukseksi" Jumalasta. Tämän lisäksi Jumala todistaa itsestään kaikille luoduille luotujen olentojen ja yleensä maailmankaikkeuden järjestelmällisyyden kautta. Tätä kutsutaan ns. "yleiseksi todistukseksi" Jumalasta. Yleistä todistusta on sitten tavallaan myös se, että Jumala on pannut jokaisen ihmisen sydämeen sisäisen oikeudentajun ja omantunnon, jonka äänen turvin jokainen lapsi voi vastustaa pahaa ja ojentautua elämään Jumalan tahdon mukaan, jos vain tahtoo.

Jos ihminen alkaa palvella syntiä, niin hän paatuu ja hänen sydämensä kovettuu vähitellen, niin että omatunto ei toimi enää oikealla tavalla ja "tunto on niin sanotusti turtunut". Paatuneet ihmiset ovat vieraantuneet Jumalan elämästä ja ovat armon valinnan ulkopuolella, kunnes tulevat kääntymyksen ja uskon kautta otollisiksi Jumalalle hänen poikansa uhrin kautta. (Efe, 4:17-19)

"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään." (Hebr, 10:14)

Jos olet saanut syntisi anteeksi, niin kelpaat isälle Jumalalle ja pelastut ikuiselta kuolemalta, joka kohtaa niitä, jotka elävät pahuudessaan eivätkä usko Jumalaan. Profeetan sanojen mukaan "pelastuksen tunteminen on syntien anteeksisaamisessa". (Luuk. 1:77) Kaikki eivät tiedä sitä, ovatko he saaneet syntinsä anteeksi vai eivät, mutta sen voi tietää tai tuntea. Rauha Jumalan kanssa ja rakkaus Jeesusta kohtaan ovat merkkejä siitä, että joku on Jumalan lapsi. Sinäkin voit kokea sen ja Raamatun kirjoitukset vahvistavat sinulle nämä asiat todeksi.

Jos sinun elämäntapasi ovat hyvät ja arvomaailmasi moraalisesti korkea, niin sinun kannattaa uskoa Jeesukseen. Jumalan käskyt ja Jeesuksen antamat elämänohjeet sopivat silloin sinulle kuin "naula silmään". Jos olet elänyt pahuudessa ja synneissä, niin Jeesus auttaa sinua luopumaan pahoista riippuvuuksistasi. Ei ole niin voimakasta synnin paulaa, etteikö Jumala voisi siitä vapauttaa uskon kautta hänen poikaansa Jeesukseen.

Jumala on luvannut puhdistaa meitä synnistä ja saastaisista ajatuksista. Voimme ohjata mielemme hyviä asioita kohti, jotka ovat Jumalan tahdon mukaisia. Me muutumme uskovina päivä päivältä parempaa kohti. Tämä muutos on Raamatun terminologiassa nimeltään "pyhitys". Suomeksi se tarkoittaa "puhdistumista" tai "erottautumista". Meidän tulee erottautua tämän maailman pahasta menosta ja turmeltuneesta mielestä, jossa asiat käännetään päälaelleen: ryyppäämistä pidetään hyvänä asiana ja ihanteena, samoin pornoa ja siveettömyyttä, ja kaikenlaista pahaa. Jumala auttaa meitä pysymään erossa pahuudesta, mutta tarvitsemme kehotusta, jotta nämä asiat eivät unohtuisi ja ettemme kävisi veltoiksi. Tässä asiassa Raamatun lukeminen auttaa. Esimerkkinä olkoon Paavalin sanat:

"Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan. Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme." (Tiit, 3:1-3)

Jumalan lapsi on muuttunut ihminen ja todistaa siten Jeesuksesta omalla elämällään. Uskovissa Jumalan lapsissa on siis Jeesuksen todistus heissä itsessään. Me olemme Jumalan rakkauskirje tälle maailmalle, joka on kirjoitettu Pyhällä hengellä eläväksi tulleeseen lihasydämiimme. Meidän sydämemme oli ennen kova ja paatunut, rikoksiin ja synteihin kuollut, mutta nyt Jumala on herättänyt meidät armossaan ylös "hengellisestä kuolemasta" ja välinpitämättömyydestä pyhiä asioita kohtaan, ja hän on antanut meille kristuksen iankaikkiseksi elämäksi.

"Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut; emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän herramme Jeesuksen kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet." (Room, 5:10-11)

Jumalan sisäinen tunteminen vs. opin määritelmät

Jumalasta on tehty monia erilaisia opillisia määritelmiä, jotka perustuvat enemmän tai vähemmän Raamatun kirjoituksiin. Katolinen kirkko on jo varhain vaatinut jäseniltään tiettyjen opinkappaleiden tunnustamista. Jos joku ei niitä opinkohtia aikoinaan tunnustanut, julistettiin hänet kirkon kiroukseen ja uhattiin häntä päättymättömällä helvetin tulella. Tämäkään ei riittänyt, sillä Rooman keisareiden käännyttyä katoliseen uskontoon, määräsivät he "vääräuskoiset" tapettaviksi. Niinpä Jeesukseen uskovien marttyyrien veri on virrannut kautta vuosisatojen aina uskonpuhdistuksen jälkimaininkeihin saakka 1600-luvulle asti. Vielä senkin jälkeen meitä eri tavalla uskovia "lahkolaisia ja harhaoppisia" on vainottu ja pidetty pilkkana. Mitä se kertoo sinulle siitä, ketkä ovat toimineet Jumalan tahdon mukaan ja ketkä eivät?

Jotkut kirkon opinkappaleet ovat niin vaikeatajuisia, että kirkon oppineet eivät ymmärrä niitä itsekään kunnolla. Silti he vaativat oppimattomia tunnustamaan ne tosina ja uhkaavat muuten kirkosta erottamisella, kuolemalla tai iankaikkisella helvetin tulella. Jumala ei kuitenkaan vaadi keneltäkään sellaisten opinkohtien tunnustamista totuutena, joita me emme kunnolla edes ymmärrä. Niinpä voimme jättää sellaiset uhkaukset omaan arvoonsa ja tutkia kaikessa rauhassa sitä, mitä Raamatussa on Jumalasta ja hänen pojastaan kirjoitettu. Kun muodostamme näkemyksemme siitä, kuka tai millainen Jeesus ja Jumala ovat, niin päädymme erilaiseen tulkintaan kuin kirkot näistä asioista ovat perinteisesti opettaneet. Näiden opillisten asioiden oikea ymmärtäminen ei ole kuitenkaan pelastumisen ehto. Se sen sijaan on, miten kohtelemme lähimmäisiämme ja miten elämme tämän elämän. Ne, jotka tekevät pahaa, joutuvat tuomion ylösnousemukseen, mutta jotka tekevät hyvää, päätyvät elämän ylösnousemukseen.

Jumalan tunteminen ei ole kuitenkaan vähämerkityksinen asia. Meidän tulee tuntea Jumala ja hänen poikansa Jeesus kristus, sillä Jeesus sanoi:

"Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen kristuksen." (Joh, 17:3)

Jumalan tunteminen ei tarkoita kuitenkaan ensisijaisesti sitä, että meillä on täsmälleen oikea opillinen käsitys siitä, kuka tai millainen hän on (kolmiyhteinen "Isä ja Poika ja Pyhä Henki" vai "isä yksin" tai jotakin muuta). Jumalan tunteminen tarkoittaa enemmän sitä, mitä toisen ihmisen tunteminenkin tarkoittaa: että tunnemme sen toisen ja tiedämme, millainen hän on käytökseltään ja luonteeltaan. Tahtooko hän tehdä meille hyvää vai pahaa? Rakastaako hän meitä vai vihaako hän meitä? Mitä hän tahtoo meidän tekevän? Vasta näiden jälkeen tulee Jumalan tunteminen sen mukaan, millainen hän on opillisesti määriteltynä: kolmiyhteinen Isä ja Poika ja Pyhä Henki vai yksi ainoa isä. Toisarvoisen tärkeää on myöskin se, pidämmekö Jeesusta Jumalana vai ihmisenä, joka on korotettu enkelien ja muiden luotujen yläpuolelle ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa jälkeen, niin kuin on kirjoitettu. (Hebr 2:5-18; 1:1-14; Efe. 1:20-22; 1. Piet. 3:22) Toki näissä asioissa olisi hyvä olla oikeassa Jumalan tahdon mukaan, mutta eivät ne ole meidän oman pelastumisemme kannalta ensisijaisen tärkeitä. Muiden pelastumiseen nämä opit voivat kuitenkin vaikuttaa joko turmiollisesti tai heidän pelastumistaan edistävällä tavalla. Järkevä ja johdonmukainen oppi auttaa epäuskoisia kääntymään Jumalan tykö ja uskomaan Jeesukseen. Järjenvastainen ja epälooginen oppi puolestaan vierottaa ihmisiä Jumalasta.

Jumalan lapselle riittää Jumalasta puhuttaessa se, että hän puhuu Jumalasta samalla tavalla kuin hänestä on Raamatussa puhuttu. Meidän ei tule sekoittaa puheessamme keskenään isää ja poikaa ja pyhää henkeä. Kun me puhumme Jumalasta, niin me puhumme silloin Jeesuksen kristuksen Jumalasta ja isästä, joka on myös meidän isämme ja Jumalamme. (Efe, 1:3; Joh, 20:17) Kun me puhumme Jumalan pojasta, niin me puhumme silloin Jeesuksesta kristuksesta, mutta emme isästä. (Joh, 1:1-14, 49; 10:33-37.) Kun me puhumme pyhästä hengestä, niin me puhumme siitä samalla tavalla kuin Raamatussa siitä on puhuttu: Jumala toimii valituissa palvelijoissaan ja maailmassa henkensä kautta (Apt 1:2, 16; 4:25; Hebr 1:1; 2Sam 24:1-4; 1Kor 12:1-13; Hebr 2:4). On monia Raamatun kohtia, joissa pyhää henkeä käytetään samaa tarkoittavana sanana kuin "Jumala", jolloin se edustaa isää Jumalaa, mutta ei ole Jumalan kolmas persoona niin kuin kolmiyhteisen Jumalan opissa sanotaan.

Kun me puhumme syntien sovituksesta ja ylösnousemuksesta, niin me todistamme siitä, että Jumalan poika Jeesus kristus on kuollut ristillä viattomana ihmisenä puolestamme ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. Jeesus ei voinut ihmisenä pelastaa itse itseään kuolemalta vaan tarvitsi isäänsä Jumalaa herättämään hänet kuolleista (Hebr 5:7; 13:20-21). Me emme saa riistää isältä Jumalalta kunniaa siitä, että hän on pelastanut poikansa kuolemasta ja on siten perimmäinen pelastaja, joka on poikaansa ylempi pelastajana ja lunastajana, koska on lähettänyt poikansa maailman vapahtajaksi jo ennen maailman perustamista tekemänsä suunnitelman mukaisesti (1JOh 4:8-16; 2Tim 1:8-11; Efe 1:1-23) Jokainen, joka uskoo sydämessään, että Jumala on herättänyt Jeesuksen ylös kuolleista, tulee vanhurskaaksi uskonsa kautta (Room, 10:4-13). Jokainen, joka tunnustaa Jeesuksen herrakseen eli alistuu vapaaehtoisesti hänen valtansa alle, pelastuu. Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin, niin että jokin ulkoinen rituaali kuten uskontunnustus kirkossa toisi meille pelastuksen, tai pakon alla suoritettu suullinen todistus siitä, että me uskomme Jeesukseen. Ulkoisesta rituaalista ja suun tunnustuksesta ei ole mitään hyötyä, jos sydän ei usko kristuksen vereen ja herraan Jeesukseen, evankeliumin sanaan. Helvetin uhan ja pelon alla suoritetusta suun tunnustuksestakaan ei ole mitään hyötyä pelastumisen kannalta. Yleensäkin on väärin ajatella, että me pelastuisimme tekojen kautta, sillä me olemme jo nyt uskon kautta armosta pelastuneita. (Tiit, 3:3-7) Hyvät teot ovat tosin luonnollinen seuraus elävästä uskosta ja todistavat meidät vanhurskaiksi (oikeamielisiksi), mutta ei meidän tarvitse päteä Jumalan edessä, että kelpaisimme hänelle. Kun teemme hyvää, teemme sitä luonnostamme, ja kun kartamme pahaa, kartamme sitä, koska inhoamme sitä luonnostamme.

Jos sinä uskot sydämessäsi Jeesukseen, niin kyllä se pyhä henki sen todistuksen sieltä suustasi esiin tarvittaessa tuo, sillä Jumala todistaa pyhän hengen kautta meissä Jeesuksesta ja kirkastaa kristusta. (Joh, 15:26-27; 16:7-16.) Jumalattomat ihmiset suorastaan repivät sen suun tunnustuksen uskovista Jumalan lapsista irti, jos heitä on jumalattomissa työporukoissa tai harrastuspiireissä. Kun he aistivat, että joku on erilainen ja mahdollisesti uskossa Jeesukseen, niin he puristavat ja painostavat sen todistuksen ulos suusta ihan vain sen vuoksi, että saisivat pilkata ja ivata Jeesukseen uskovaa ihmistä. Kun uskovainen sitten todistaa Jeesuksesta heille ja joutuu pilkatuksi uskonsa vuoksi, niin se on meille suuri kunnia ja ilon aihe, vaikka kiusatulta ei aina siltä tuntuisikaan; tuntuuhan se tietysti pahalta, kun joku kiusaa ja pilkkaa meitä uskomme ja Jeesuksen nimen tähden, mutta silloin meitä auttavat nämä herran Jeesuksen sanat:

"Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä." (Matt 5:11-12)

Sivun alkuun