Jumalassa on pelastus

13.02.2010, muokattu 12.3.2016Kirjoittanut Petteri Haipola

 

Jos olet kristitty ja etsit opetusta Jumalasta ja siitä, kuka ja millainen Jeesus kristus on, niin suosittelen sinua siirtymään suoraan sitä aihetta käsitteleville opetussivuille tästä linkistä.


Jumalalla on Raamatussa monta eri nimeä. Ehkä tärkein niistä on Jumalan pojan Jeesuksen nimi, joka sisältää isän Jumalan nimen, joka on Vanhan testamentin mukaan Jahve (5Moos 4:35, 39; 6:4, KR33 kääntää sanan Jahve sanalla "Herra"). Jeesuksen hepreankielinen nimi on Jeshua (Yeshua) tai sen pidempi muoto Jehoshua (Yehoshua). Hepreankieltä taitavien mukaan se nimi tarkoittaa "Jahve pelastaa" tai "Jahvessa on pelastus". Ei siis ihme, että Pietari julisti pyhän hengen saatuaan, että meillä ei ole pelastusta missään muussa nimessä kuin Jeesuksen kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. (Apt, 14:12)

Jeesuksen nimi on johdettu hepreankielisestä Jumalan nimestä "Jahve". "Jahve" on vokalisoitu muoto Jumalan nimestä "JHVH". "Jahve" voidaan kääntää monella eri tavalla suomeksi, esimerkiksi "itsestään olemassa oleva", "hän, joka on" ja "hän, joka on oleva".

Ilmestyskirjan mukaan Jumala on "hän, joka on, ja on ollut, ja on oleva, Kaikkivaltias" (tai "kaikki-riittävä"). (Ilm, 1:8; 4:8.) Jumalalla ei ole alkua eikä loppua, sillä hän on iankaikkinen Jumala, joka antaa luoduille elämän ja saattaa kaiken olemaan voimallaan ja viisaudellaan. Jumala on kaiken olevaisen luojana kaikkien luotujen olentojen yläpuolella oleva "Herra" ja häntä on hyvä kunnioittaa ja kiittää kaikesta, mitä on olemassa ja mistä saamme ravintomme ja elatuksemme. Jumala on elämän antaja ja elämän lähde, ja hän pitää elämää yllä voimallaan, joten olisi kiittämätöntä ja epäkunnioittavaa sulkea hänet pois elämästämme ja elää ikään kuin häntä ei olisi edes olemassa.

"Jahve" on johdettu verbistä "hajja", joka tarkoittaa "olemassa olemista". "Jahve" on verbin "hajja" yksikön kolmannen persoonan arkaainen muoto, joka on suomeksi "on, on olemassa". Jumala on ainoa, joka ei tarvitse olemiselleen syytä tai lähdettä, sillä "hän on olemassa itsestään" ja on itse kaiken muun olevaisen "alkusyy" ja "lähde". "Hän saattaa kaiken muun olemaan", mutta itse hän "on ollut, on ja tuleva on, Herra Jumala, kaikkivaltias" (tai "kaikki-riittävä"). Jumala antaa luoduille hengen, elämän ja kaiken, eikä mitään ole olemassa muuten kuin hänen kauttaan. Kaikki on luotu hänessä, hänen kauttaan ja häneen. Hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä, sillä hänessä me olemme ja liikumme ja elämme. Niinpä Jumala on mahdollista löytää, jos vain etsimme häntä koko sydämestämme.

Jumalan nimen "Jahve" yksi merkitys on "jumala, herra" (yhdistelmässä "Jahve tsavaot": "armeijan ylipäällikkö, herra", 2Sam, 7:26). Jeesuksen herpeankielinen nimi "Jeshua" tai sen pidempi muoto "Jehoshua" on oppineiden mukaan suomeksi "Herrassa on pelastus" tai "Herra pelastaa" ("JHVH on pelastus" tai "hän, joka pelastaa"). Jeesuksella on siten jo nimensä puolesta merkittävä rooli sielujemme pelastuksessa. Jumala on antanut vakuuden siitä, että Jeesus on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sillä hän on herättänyt hänet ylös kuolleista monien silminnäkijöiden epäämättömien todistusten mukaan. Koska Jeesuksella on valta herättää ylös kuolleita ja antaa meille iankaikkinen elämä (tai tuomita meidät ikuiseen kuolemaan), on meidän syytä suhtautua häneen syvällä kunnioituksella ja kiitoksella.

Jeesus tuli maailmaan isänsä nimessä ja teki tunnustekonsa hänen nimessään. (Joh, 5:43; 10:25) Jeesus teki opetuslapsilleen tunnetuksi isän nimen ja isä kirkasti hänen nimensä heille. (Joh, 17:26; 12:28.) Jeesuksen nimellä oli apostolien aikana vielä suuri merkitys, kun he todistivat ensin juutalaisille ja sitten myös pakanoille, että hän on kristus ja meidän herramme. Me saamme syntimme anteeksi Jeesuksen nimen kautta uskomalla häneen: uskomalla, että Jeesus on kristus, Jumalan poika, ja että Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. "Jeesuksen kristuksen nimessä" on valtava voima, joka tuo meille pelastuksen iankaikkiselta kuolemalta, jos vain uskomme häneen niin kuin hänestä on kirjoitettu Raamattuun.

Jeesuksen hepreankielinen nimi on siis "Jeshua" tai sen pidempi muoto "Jehoshua", mutta me voimme käyttää hänestä hänen nimensä kreikankielistä muotoa, joka on suomeksi kirjoitettuna "Jeesus". Juutalaiset kirjanoppineet ovat kääntänet ensimmäisinä hepreankielisen Vanhan testamentin kreikankielelle käännökseen, jonka me tunnemme nimellä "Septuaginta" tai "LXX" (=70 roomalaisin numeroin, koska kääntämämistyötä oli tekemässä 70 oppinutta). He käänsivät nimen "Jehoshua" kreikaksi muotoon "Iesus". Koska Uusi testamentti on kirjoitettu alunperin kreikaksi, on Herran nimi siirtynyt meille muodossa "Jeesus". Mutta tärkeämpää kuin se, kummalla nimellä me Jeesuksesta puhumme (Jeesus vai Jeshua), on se, miten me häneen suhtaudumme. Mikä merkitys Jeesuksella on meille? Jos hän saa olla meille henkilökohtainen vapahtaja ja pelastaja, meidän Herramme, niin meillä on silloin iankaikkinen elämä hänen nimessään, niin kuin Johannes kirjoittaa:

"...nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on kristus, Jumalan poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä." (Joh. 20:31)

Pesetkö kätesi?

Olen tavannut monia sellaisia ihmisiä, jotka eivät ota kantaa siihen, kuka tai mikä Jeesus on. He eivät ota kantaa myöskään siihen, kuka on Jumala tai minkä uskonnon ilmoittama Jumala on tosi Jumala, kaiken olevaisen luoja.

Nykyään on muotia hyväksyä kaikki uskonnot tieksi Jumalan tykö. Raamatun kirjoitukset ovat kuitenkin jyrkästi tällaista ajatusta vastaan. Niin kuin jo alussa mainitsin, ei meillä ole pelastusta missään muussa nimessä kuin kristuksen Jeesuksen, Nasaretilaisen nimessä. (Apt, 4:12) Jos uskomme, että mikä tahansa jumala tai jumaluus voi meidät pelastaa, niin teemme silloin Jeesuksesta valehtelijan ja hylkäämme apostolien opetuksen, joille Jeesus on sanansa kuitenkin uskonut. (Matt, 28:20)

"Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule isän tykö muutoin kuin minun kauttani." (Joh, 14:6)

On ihmisiä, jotka sanovat, että "Jumala ei häiritse minua, enkä minäkään häiritse Jumalaa!" Ja: "Minulla on hyvät välit Jumalan kanssa: minä annan Jumalan olla rauhassa ja Jumala antaa minun olla rauhassa." Näillä sanoilla yritetään ns. pestä kädet siitä, mikä on ihmisen vastuu omasta elämästään Jumalan edessä. Samalla kieltäydytään ottamasta kantaa siihen, kuka Nasaretin Jeesus on, ja mikä on hänen merkityksensä sielujen pelastuksen kannalta.

Myös Pontius Pilatus pesi kätensä, kun oli aikansa kuulustellut Jeesusta ja todennut hänet syyttömäksi mihinkään rikkomukseen, josta olisi kuolemanrangaistuksen ansainnut. Hän antoi kuitenkin Jeesuksen ristiinnaulittavaksi, koska juutalaiset sitä tahtoivat ja vaativat häneltä. Oli helpompaa tuomita syytön mies kuolemaan kuin aiheuttaa kansassa kiihotusta kapinaan, sillä niin paljon juutalaiset vihasivat ja vastustivat Jeesusta, että he olisivat voineet nousta vaikka kapinaan, ellei häntä olisi surmattu.

Käsien peseminen suhteessa Jeesukseen ei pelasta kuitenkaan ketään Jumalan vihalta ja tuomiolta. Päinvastoin! Käsien peseminen ja puolueettoman kannan ottaminen suhteessa Jeesukseen on samalla kuitenkin kannanotto häntä vastaan. Jeesus sanoi tämän selvästi:

"Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa." (Luuk, 11:23)

Ja vielä:

"Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän isäni edessä, joka on taivaissa." (Matt, 10:32-33)

Jos kiellät sen, että Jeesus on Jumalan poika, niin sinä kiellät silloin myös Jumalan, sillä Jeesus kristus on Jumalan poika. Joka kieltää pojan, se kieltää samalla myös isän, koska isä on todistanut pojastaan ja antanut hänet lunnaiksi syntiemme tähden. (1Joh, 2:18-24; 5:10-13.)

Jos kiellät Jeesuksen kristuksen, niin sinulla ei ole uhria syntiesi edestä, eikä sovitusta Jumalan kanssa, joten et saa syntejäsi anteeksi ja joudut ikuiseen tuhoon. (Hebr, 10:26-31; 2Kor, 5:18-21.) Joudut kärsimään rangaistuksen itse omista synneistäsi. Jos se on sinun tahtosi, niin Jumala ei estä sinun tahtosi toteutumista, mutta hän ei tahdo, että hylkäät iankaikkisen elämän, joka on hänen pojassaan.

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi." (Joh, 3:16-17)

Et voi pestä käsiäsi suhtautumisessasi Jeesukseen. Sinunkin on otettava kantaa joko puolesta tai vastaan. Mitä siis teet Jeesukselle, jota Kristukseksi sanotaan, juutalaisten kuninkaalle ja koko maailman vapahtajalle? (1Joh, 4:13-15; vrt. Matt, 27:22; Mar, 15:12; Luuk, 6:11)

Vain hyvä asia

Ajattelepa sitä, mitä pahaa on siinä, että Jumala tahtoo pelastaa sinut tai yleensä jonkun ihmisen?

Onko se väärin, jos joku saa syntinsä anteeksi ja rauhan sydämelleen, kun synnit ovat häntä syyttäneet (kun hänellä on ollut huono omatunto)?

Onko se huono asia, jos joku saa puhtaan omantunnon, kun kristuksen Jeesuksen veri on puhdistanut hänet kaikesta synnistä?

Onko se huono asia, jos Jeesus on vapauttanut jonkun ihmisen synnistä, niin että hän ei jatka enää synnillistä elämäntapaansa?

Monet ihmiset suhtautuvat kielteisesti Jeesukseen ja Jumalaan, koska he ajattelevat niin, että Jumala ja Jeesus kieltää heiltä kaiken kivan, siis synnin tekemisen. Jos synnin tekeminen eli pahan tekeminen on sinusta hyvä asia, niin oletko omasta mielestäsi oikeassa tässä näkemyksessäsi?

Jumalaan ja Jeesukseen uskominen on pelkästään hyvä asia, kun "uskovaisuus tai hengellisyys ei nouse niin sanotusti päähän". Jos ihminen säilyttää terveen harkintakykynsä ja järkensä, kun on Jumalan pojan uskossa, niin se ei voi mitenkään olla haitallista hänelle tai muille ihmisille, kun asioita rehellisesti ja puolueettomasti tutkitaan. Ei siis pidä tuomita kaikkia uskovia, jos osa heistä käyttäytyy sopimattomasti ja on mennyt sekaisin uskossaan. Väärä yleistäminen on sekin syntiä, josta voi joutua tekemään tiliä herralle, ellei sitten käänny itse Jumalan tykö ja lähde seuraamaan Jeesusta.

Jumalan antama uusi elämä Kristuksessa on parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Jos olet vilpitön, niin annat tunnustuksen Jeesukselle siitä, mitä hän tekee opetuslapsilleen ja seuraajilleen. Heidän elämänsä on elämisen arvoista, rikasta ja onnellista, kun synti ei turmele ja vahingoita sitä. Jumalan tahdon mukaan elävän uskovaisen lähellä on muidenkin hyvä olla, sillä he eivät aiheuta vahinkoa muille tekemällä syntiä heitä vastaan. On siis pelkästään hyvä asia, jos joku uskoo Jeesukseen ja Jumala saa pelastaa hänet, armahtaa häntä. Sitä samaa hän tahtoo tehdä myös sinulle.

Sivun alkuun