Usein kysytyt kysymykset

Kirjoittanut Petteri Haipola  • syyskuu 2008 → 9.6.2011

Näillä sivuilla vastataan usein esitettyihin kysymyksiin. Voit lähettää minulle palautetta tai kysymyksiä sen jälkeen, kun olet ensin tarkistanut, ettei asiaasi ole vastattu jo tällä sivulla. Yhteystietoni löytyvät tämän linkin takaa.

Sisältö

Mikä ihmeen INRI?

Inri on lyhennys latinankielen sanoista "IESUS NAZARENUS REX IUDEORUM", mikä on suomeksi "Jeesus Kristus, juutalaisten kuningas". Roomalainen maaherra Pontius Pilatus kirjoitutti nämä sanat Jeesuksen ristille tässä muodossa Johanneksen evankeliumin mukaan:

Johanneksen evankeliumi:
19:19 Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas."

Johannes kirjoitti myöhemmin, ettei Jeesus Nasaretilainen ole vain "juutalaisten kuningas" vaan hän on "maailman vapahtaja" sekä "herrain herra ja kuningasten kuningas". (1Joh 4:14; Ilm 17:14; 19:16.) Hän tarkoitti tällä sitä, että Jeesus on ylempänä kaikkea hallitusvaltaa tässä ja tulevassa maailmanajassa, maan päällä, maan alla ja taivaassa. (vrt. Efe 1:21-23; Fil 2:9-11; Kol 1:15-20; Matt 28:18; 1Piet 3:22.)

Kun mietin tälle sivustolle nimeä eli domainia, niin ym. raamatunkohta nousi sydämelleni. Inri.fi sopii hyvin kristityn sivuston nimeksi, sillä Jeesus Nasaretilainen on todellakin juutalaisten kuningas eikä vain juutalaisten vaan myös koko maailman kuningasten kuningas ja herrain herra.

Inri.fi -sivusto ei ole yhteydessä samanalkuisiin muihin sivustoihin kuten inri.com, -net, -org, -eu, -info, jne. vaan toimii niistä riippumattomalla tavalla itsenäisenä sivustona.

Kuka minä olen?

Minä olen Petteri Haipola. Olen tullut uskoon vuonna 1994. Olen opiskellut sen jälkeen Raamattua ja sen historiaa omatoimisesti. En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta olen ollut yhteydessä baptisti-, helluntai- ja vapaaseurakuntiin kuuluvien henkilöiden kanssa uskoontuloni jälkeen. Nykyään vakaumukseni poikkeaa niin paljon monien uskonnollisten yhteisöjen näkemyksistä, että pidän parhaana pysytellä erossa heistä. Kannustan lukijoitani omien aivojen käyttämiseen ja vääristä perinteistä luopumiseen, kun havaitsette sellaista. Pelosta ja ihmisauktoriteeteista vapaa lähestymistapa on parasta näissä asioissa ja johtaa varmimmin totuuteen, jos sydän on oikeassa suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiin.

Oletko judaisti tai korvausteologian kannattaja?

Inri-nimestä voi juolahtaa jonkun lukijan mieleen kysymys, että olenko ns. korvausteologian tai judaismin kannalla. En ole kummankaan näkemyksen kannattaja, vaikka joku voi nähdä opetuksessani piirteitä molemmista näkemyksistä. Seuraava lyhyt esitys kertoo kuitenkin sen, miten uskon tässä asiassa.

Uskon, että uuden liiton seurakunta koostuu Israelin kansan pyhästä jäännöksestä ja Jumalan tykö kääntyneistä pakanoista. (Jes 6:13; Room 9:27; 11:14; Apt 15:19-21.) Kaikki ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja ensimmäiset kääntyneet pakanat liittyivät heidän joukkoonsa. (Apt 10-11) Enimmäkseen pakanakansoista muodostuva uuden liiton seurakunta ei ole siis korvannut Israelin kansasta muodostuvaa seurakuntaa tai Israelin kansaa Jumalan valittuna kansana, vaan meidät on oksastettu yhdessä uskovien juutalaisten kanssa Kristukseen, niin että me muodostamme yhdessä yhden uuden liiton Jumalan seurakunnan ja yhden Jumalan kansan, jossa kaikki uudestisyntyneet ja Pyhän Hengen saaneet uskovat ovat yhtä keskenään rakkauden ja rauhan yhdyssitein riippumatta siitä, mihin kansaan he luonnollisen syntyperänsä perusteella kuuluvat. (Joh 15:1-6; Efe 1-4; Kol 2; Gal 2-6.)

Pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneitä ihmisiä ei velvoiteta noudattamaan Mooseksen lakia ja säädöksiä enempää kuin on kirjoitettu Raamattuun. Meidän tulee karttaa epäjumalille uhratun lihan ja veren syömistä, sekä lihaa, josta ei ole veri laskettu pois, ja haureutta eli pornoa, joka on laajempi syntikäsite kuin pelkkä aviorikos; alkuperäisen järjestyksen mukaan seitsemäs käsky kieltää vain aviorikoksen, mutta uskovilta on sen lisäksi kielletty kaikenlainen haureuden harjoittaminen. (Apt 15:28, 29; 2Moos 20:14; Hebr 13:4; Efe 5:1-14.) Näiden lisäksi meidän on noudatettava kymmentä käskyä ja niiden kanssa yhteensopivia uuden liiton seurakunnan ohjeita ja säädöksiä, Hengen mukaan oikein tulkittuna.

Kristus kutsui meidät vapauteen, joten emme saa antaa juutalaisten lihan ympärileikkauksen, ruokailutottumusten, juhlapyhien ja uhrijumalanpalveluksen sekä pappisjärjestyksen orjuuttaa itseämme. Vapaaehtoisesti on kuitenkin lupa noudattaa hyviä ruokasäädöksiä ja karttaa paljon viinin käyttöä. Juhlapyhiäkin saa viettää juutalaisen kalenterin mukaan, kunhan ei orjuuta muita niihin tapoihin ja arvosta niiden noudattamista pelastukseen vaikuttaviksi asioiksi. (Room 14; 1Kor 10:16-33.) Juutalaisten juhla-aikojen ja juhlien noudattaminen ei ole pelastumisen ehto, eikä niiden noudattaminen vie meiltä pelastusta. Eläimiä ei kuitenkaan pidä uhrata syntien sovitukseksi, eikä ruokia yhteysuhriksi, sillä Kristuksen uhri on tehnyt ne tarpeettomiksi ja vanhentuneiksi. (Hebr 1-10.)

Inri.fi sivusto ei pyri korottamaan Israelin kansan erityisasemaa väärällä tavalla Jumalan pelastussuunnitelmassa. Israelilla on erityisasema sen vuoksi, että JHVH valitsi sen kansan olemaan hänen kansansa ennen kaikkia muita kansoja. (5Moos 7:6.) Israel on ollut samalla JHVHn todistaja ja merkiksi muille kansoille Jumalan suunnitelmien toteutumisesta. JHVH on itse sotinut kansansa Israelin puolesta ja vahvistanut profeettojen sanat toteuttamalla heidän ennustuksensa viimeistä piirtoa myöten. Lisäksi on profetioita, jotka odottavat vielä täyttymystään.

Israel on Jumalan silmissä ja pelastussuunnitelmassa erikoisasemassa myös siksi, että Jumala on tehnyt sen kanssa liitot ja antanut sille lupaukset sekä lain, jota se kansa on sidottu noudattamaan palvellakseen JHVHa vanhan liiton järjestyksen mukaan. (Room 9:4,5; Efe 2:11-13.) Kaikki Raamatun kirjoittajat ovat ehkä Jobia ja Ruutia lukuunottamatta Jaakobin eli Israelin jälkeläisiä, tai kertovat heistä. (Room 3:1,2; Hebr 1:1.) Jumala on puhunut profeetoille, jotka ovat olleet Israelin kansalaisia. Myös Jeesus syntyi Israelin kansan keskelle, jota hän sanoi "omakseen". (Joh 1:11.)

Israelin kansaan kuuluva ei ole pelastusmielessä erityisasemassa muihin ihmisiin nähden. Jokaisen tulee uskoa henkilökohtaisesti Messiaaseen Jeesukseen Jumalan Poikana ja olla hänelle kuuliainen Hengen uudessa tilassa, jos mielii päästä Isän tykö. Pelastus ei ole siis riippuvainen ihmisen syntyperästä tai etnisestä taustasta: siitä, mihin kansaan joku syntyy tai minkä kulttuurin vaikutuspiirissä hän kasvaa aikuiseksi ja elää suurimman osan elämästään. On tosin helpompi tulla uskoon ja pelastua, kun saa syntyä kansaan, missä evankeliumia julistetaan sellaisena kuin se alunperin on apostoleille ilmoitettu ja siten kuin Jeesus sen heille opetti.

Isä ei lue kenenkään biologista syntyperää tai etnistä taustaa hyväksi tuomitessaan meitä viimeisellä tuomiolla. Pikemminkin on niin, että kenelle on paljon annettu siltä vielä paljon enemmän vaaditaan. (Luuk 12:48.) Näin ollen meiltä suomalaisilta vaaditaan paljon enemmän uskoa kirjoitusten ilmoittamaan Jumalaan kuin pakanoilta, jotka eivät ole evankeliumia kunnolla kuulleet, sillä meille nämä asiat ovat tuttuja jo lapsuudesta ja nuoruudesta asti, kun olemme niistä kouluissa ja kirkoissa opetusta saaneet.

Luettavaa

Petteri Haipola

  1. Oksastetut öljypuuhun ja Kristukseen Jeesukseen pdf 30.9.2007
  2. Juutalaiset juhla-ajat ja sapatit pdf

Verkostomarkkinointi ja pyramidipelit

Näistä aiheista on olemassa oma sivustonsa ja vastaukset usein kiisteltyihin kysymyksiin. Tällä sivustolla keskitytään kristinuskoon ja Raamatun sanomaan. Lue kuitenkin uskoville suunnatut kirjoitukseni verkostomarkkinoinnista, sillä verkostomarkkinointia ei saa suvaita pyhien yhteydessä, koska se on jo lähtökohdaltaan jälleenmyyjien ja kuluttajien huijausta suunnittelusta asti.

Miksi olet määritellyt opillisia ehtoja kristittyjen yhteyden perusteeksi? Eikö Raamattu riitä?

Opin puhtauden säilymisen puolesta kirjoittaminen on Jumalan tahto. Paavali ja muut apostolit kirjoittivat paljon opin puhtauden säilyttämiseksi ja harhaoppeja vastaan. Ne kirjoitukset ovat meillä nyt Uudessa testamentissa. Koska apostolien kirjoituksia ja Herran Jeesuksen sanoja on väännetty vinoon monella eri tavalla, ja niistä on muodostettu virhetulkintojen avulla harhaoppeja, niin on oikein korjata näitä erehdyksiä ja laatia opetuskokoelmia Raamatun lisäksi, joista kunkin yhteisön uskonnäkemys paljastuu.

Katolinen kirkko on määritellyt oppiaan alusta asti vuosisatoja kestäneen taipaleensa aikana. Heidän kirjoitetusta opistaan voidaan nähdä, missä asiassa he ovat erehtyneet ja eksyneet pois kristinuskosta, ja missä asioissa he opettavat oikein. Myös Luther ja muut uskonpuhdistajat seuraajineen ovat laatineet kirkkokuntiensa uskontunnustukset ja katekismukset, joista voidaan melko vaivatta nähdä, mihin kirkkokunta uskoo. On hyvä asia, että yhteisön opillinen pohja ja uskon sisältö voidaan tarkistaa tällaisista kirjallisista lähteistä.

Uskonpuhdistajien aikaan eli pari vähemmän tunnettua kastajaa, jotka myös kirjoittivat uskonnäkemyksiään ylös paperille. Laajempi tuotanto on Menno Simonsilla; Baltahasar Hubmaier kirjoitti vähemmän ja on huonommin tunnettu uskovien keskuudessa nykyisenä aikana.

Suomen Baptistiyhdyskunnalla on lakisääteinen yhdyskuntajärjestys. Sen lisäksi seurakunnat ovat laatineet 32-sivuisen kirjoituksen siitä, mihin he uskovat, ja sen saa luettavakseen jokainen baptismista kiinnostunut. Baptisteilla on myös kotisivuillaan lyhyempi kuvaus siitä, mihin he uskovat.

Kun helluntaikirkko muodostettiin, niin se laati oman uskontunnustuksen, ja määritti laveasti uskon pääkohdat. Vastaavia uskontunnustuksia ja opin määrityksiä on lähes jokaisella suurella vapaan kristillisyyden yhteisöllä: Vapaakirkko, Adventtikirkko, jne. Myös yhdistyspohjalla toimivilla yhteisöillä on omaa kirjallista tuotantoa, joissa määritellään epämääräisesti sitä, mihin yhteisössä uskotaan. Vaikka kirjalliset uskontunnustukset ja opin määritelmät puuttuisivat, niin jokainen yhteisö noudattaa omia näkemyksiään opista ja uskosta käytännön seurakuntaelämässä ja kuria harjoitettaessa.

Jyväskylässä perustettiin vuonna 2008 uusi uskovien yhteisö, jonka oppi on luterilaista pietismiä (Satamaseurakunta). Hyvää tämän seurakunnan toiminnassa on alusta asti se, että he ovat määrittäneet kirjallisesti sen, mihin ja miten he uskovat. Näin uudet jäsenet voivat tarkistaa nopeasti sen, antaako heidän omatuntonsa myöten osallistua heidän toimintaansa.

Kaikilla yhdyskunniksi järjestäytyneillä uskovien yhteisöillä tulee olla yhdyskuntajärjestys, jossa määritellään lakisääteisiä asioita ja haluttaessa myös seurakunnan muita käytäntöjä ja uskon sisältöä. Jos näkemykset uskon pääkohdissa ja Kristuksen opin alkeissa poikkeavat liiaksi toisistaan, niin osallistuminen sellaisen yhteisön toimintaan ei ole järkevää, eikä edes Jumalan tahto.

Suomessa on joitakin sellaisia uskovia ja uskovien yhteisöjä, jotka vastustavat kirjallisen uskontunnustuksen laatimista ja opinkohtien määrittämistä Raamatun ulkopuolisiin teksteihin. He noudattavat silti omissa yhteisöissään seurakuntakuria ja järjestystä, niin että toimivat niiden näkemysten mukaan, jotka ovat omaksuneet itselleen. Uusia jäseniä ja muita uskovia ajatellen olisi ystävällisempää laatia omista näkemyksistä kirjallinen selitys, jotta kutsutut saisivat helpommin tietoonsa sen, miten ja mihin yhteisö uskoo. Näin vältytään turhilta kontakteilta yhteisöihin, joiden usko poikkeaa liiaksi omasta uskosta ja yhteistyö on mahdotonta.

Jos uskovaiset haluavat kokoontua yhteen ja elää yhtenä Jumalan seurakuntana omilla paikkakunnillaan ja maanlaajuisesti, niin ensin on käytävä keskustelua opin pääkohdista ja Kristuksen opin alkeista. Jos näissä asioissa ei saavuteta yhteisymmärrystä ja riittävää yksimielisyyttä, niin on ajan haaskausta ja turhaa yrittää elää yhtenä seurakuntana. Erimielisyydet opissa ja uskonkäytänteissä johtavat väistämättä ennen pitkään seurakunnan hajoamiseen ja eroon eri tavalla uskovista.

Uskovien yhteyttä Jumalan tahdon mukaan ei siis ole mahdollista saavuttaa eri tavalla uskovien kanssa. Ainoa keino sen saavuttamiseen on uskoa samalla tavalla opin pääkohdissa ja Kristuksen opin alkeissa. Tästä syystä nämä sivustot on avattu ja opinnäkemykset kirjallisesti ylös laitettu.

Jos joku tavoittelee uskovien yhteyttä ja rakentaa yhtä Jumalan seurakuntaa siten, ettei välitä, miten opin pääkohdista ja Kristuksen opin alkeista opetetaan, niin hän toimii ekumeenikoiden tavoin. Sellaisessa yhteisössä ei pyritä noudattamaan totuutta rakkaudessa, vaan pyritään antamaan maailmalle ja muille uskoville kuva yhdestä Jumalan seurakunnasta, vaikka seurakunta on opillisten erimielisyyksien ja erilaisten uskonkäytänteiden vuoksi jakaantunut lahkoihin.

Lahkot ovat lihan tekoja ja syntiä (Gal 5:20.): vielä enemmän syntiä on se, kun lahkolaisia kootaan yhteen ja samaan yhteyteen ja sanotaan sitä Jumalan seurakunnaksi. Se on pahimmillaan uskontojen synkretismiä ja lievimmillään ekumeniaa, vaikka ei osallistuttaisi virallisesti ekuneemisen liikkeen toimintaan. Ekumenia eroaa vain siten tällaisesta väärän yhteyden rakentamisesta, että siinä osallistutaan yhteiskristilliseen toimintaan omista lahkoista käsin, ja pysytellään muulloin omissa karsinoissa. Tämä toinen malli on sellainen, että kaikki lahkot ja lahkolaiset kootaan yhteen yhdeksi Jumalan seurakunnaksi, eikä jo alusta alkaen pyritä pitämään seurakuntaa opillisesti puhtaana ja vapaana vääristä opettajista.

Raamattu riittää yksin ohjenuoraksi onnelliseen elämään ja Jumalan vaikuttaman uskon määrittämiseen. Koska siitä on tehty niin paljon virhetulkintoja ja harhaoppeja, on uskovien ja kutsuttujen kannalta parasta laatia Raamatun ohelle opetuskokoelmia ja uskontunnustuksia, joista jokainen voi helposti nähdä, mihin ja miten yhteisössä uskotaan. Jos tällaiset kirjalliset opetukset ja uskontunnustukset puuttuvat, niin kutsutuilla ja uusilla jäsenillä kestää kauan, ennen kuin he pääsevät selville yhteisön uskon sisällöstä ja muodosta.

Jos väitämme, että perustamme oppimme yksin Raamattuun, ja alamme harjoittaa uskovien yhteyttä muiden kristittyjen kanssa, niin huomaamme pian, että muut uskovat eri tavalla kuin me, ja väittävät niin ikään perustavansa uskonsa yksin Raamattuun. Raamatussa ei ole huomioitu ja paljastettu kaikkia harhaoppeja ja virhetulkintoja erikseen niistä kirjoittamalla, joten Raamatun ulkopuoliset selitysteokset ja opin määritelmät ovat Jumalan tahto, että seurakunta pysyisi puhtaana. Kaiken opetuksen tulee tietysti perustua Raamatun kirjoituksiin, jotka ovat korkein auktoriteetti oppia ja elämää määritettäessä. Virhetulkintojen välttämiseksi ja paljastamiseksi Raamatun ulkopuoliset selitysteokset ja kirjoitukset ovat sitten tarpeellisia ja hyödyllisiä uskovien käytössä.

Uskovien yhteyden kannalta keskeiset opinkohdat tulee määrittää riittävän laajasti, että yleisimmiltä virhetulkinnoilta vältytään, mutta liian yksityiskohtaiset opetukset johtavat lisääntyvään hajaannukseen, jos niistä tulee olla täysin yhtä mieltä samassa pyhien yhteydessä. Inri.fi sivustolla määritellyt opin pääkohdat ja Kristuksen opin alkeet on laadittu niin laajasti, ettei niistä kaikista voida vaatia täyttä yksimielisyyttä, mutta pääosiltaan olisi samassa yhteydessä uskottava samalla tavalla, Jumalan tahdon mukaan. Jos inri.fi -sivuston oppi poikkeaa Raamatun kirjoitusten opetuksista, niin ne tulee hylätä ja on uskottava Raamatun opettamalla tavalla.

Liian suppeat uskontunnustukset ja opin määritelmät johtavat leväperäisyyteen ja harhaoppien hyväksymiseen pyhien yhteydessä. Tästä syystä riittävän laajat selitykset ovat Jumalan tahto. Esimerkiksi helluntaikirkon listaamat uskon pääkohdat ja heidän hyväksymänsä yleinen apostolinen uskontunnustus ovat riittämättömiä yhteisen uskon perustan määrittämiseksi. Moni harhaoppinen ja nimeltään kristitty voi hyväksyä mainitut uskon pääkohdat tosina, mutta on silti eksynyt pois Jumalan sanan totuudesta ja elää erossa elävästä Jumalasta. Lisäksi helluntaikirkon uskon pääkohdissa on Raamatun vastaisia opetuksia koskien kastetta ja Jumalaa (Jumalan olemusta tulisi kuvata eri tavalla kuin uskon pääkohtien toisessa kohdassa).

Mikä on inri.fi sivuston uskontunnustus?

Inri.fi sivustolla ei ole yhteistä uskontunnustusta, jonka kaikkien kohtien totena pitäminen olisi ehto uskovien väliselle yhteydelle tai joka määrittäisi sen, kuka on kristitty ja kuka ei ole (tarkoitan tässä kristityllä uudestisyntynyttä Jumalan lasta). Opillisesti täysin oikeassa oleva voi olla matkalla kadotukseen syntiensä vuoksi, mutta opillisesti erehtynyt saattaa pelastua Jumalan armosta. Tärkeintä pelastuksen kannalta ei ole jonkin opillisen asian oikein ymmärtäminen vaan se elämä, jonka Jumala lahjoittaa kristuksessa Jeesuksessa niille, jotka hän on kutsunut, valinnut ja pyhittänyt – ja jotka elävät pyhityksessä. (Tätä kappaletta on muokattu 9.8.2017)

Uskon sisältö ja muoto on määritelty opin pääkohdissa ja Kristuksen opin alkeissa. Apostolinen uskontunnustus vastaa pääosin uskoni sisältöä, mutta siinä on kaksi kohtaa, joita pidän harhaanjohtavina tai vähintään kyseenalaisina. Apostolisen uskontunnustuksen ensimmäiset versiot ovat peräisin 200-luvulta, mutta se sai lopullisen muotonsa vasta 700-luvulla. Sanat "astui alas tuonelaan" on 300-luvulla tehty lisäys, jolla viitattiin harhaoppiin, jonka mukaan kuolleet ihmiset ovat tietoisessa tilassa tuonelassa, toisin kuin Vanha testamentti ja Raamattu kokonaisuudessaan opettaa. Sanat puuttuivat vuoden 325 Nikean uskontunnustuksesta, jossa mainitaan Paavalin tavoin Jeesuksen kuolleen, haudatun ja nousseen ylös kuolleista, mutta tuonelassa vietetystä ajasta ei puhuta mitään. (1. Kor. 15:4) Toinen vähintään kyseenalainen kohta on sanoa "Minä uskon... Pyhään Henkeen". En sano normaalissa puhetilanteessa uskovani Pyhään Henkeen. Raamatussa ei kehoteta kertaakaan uskomaan Pyhään Henkeen, vaikka Pyhä Henki onkin olemassa, ja hänestä puhutaan Raamatussa melko paljon. Raamatussa kehotetaan uskomaan "Jumalaan ja Herraan Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, ja hänen kauttaan Jumalaan". (Joh 3:16; 12:42-50; Hebr 6:1; 1Piet 1:21.) Uskomme ensisijainen kohde ei ole Pyhä Henki vaan Kristus Jeesus ja Isä Jumala hänen kauttaan. Vaikka Pyhä Henki on olemassa, uskoa häneen ei tule painottaa väärällä tavalla, Jeesukseen ja Isään uskomisen sijaan tai rinnalla.

Päivitys 2.2.2016

Aikaa on vierähtänyt pitkän tovin siitä, kun viimeksi päivitin tätä osaa sivustoltani. Olen tämän aiemman uskon tunnustukseni jälkeen saanut lisää ymmärrystä Raamatun pyhistä kirjoituksista pyhän hengen suosiollisella avustuksella. Tiedän nyt varmasti todeksi sen, että katolisen eli yleisen uskon mukainen tunnustus kolmiyhteiseen jumalaan on lopun ajan väkevä eksytys. Antikristus eli laittomuuden ihminen on hän, joka korottaa itsensä yli kaiken jumaloitavan ja istuutuu Jumalan temppeliin ja sanoo olevansa Jumala (2Tess 2).

Tämän antikristuksen henki vaikutti jo apostolien aikana: se julistaa toista kirouksen alaista evankeliumia ja toista Jeesusta ja toista henkeä kuin sitä, jonka me Jumalan lapset olemme ottaneet vastaan (2Kor 11:4; Gal 1:1-11). Jeesus ja apostolit eivät korottaneet Jumalan poikaa Jeesusta koskaan isän vertaiseksi Jumalaksi hänen valtaistuimelleen – sen tekivät katoliset isät villitsevän ja eksyttävän hengen vaikutuksesta lyödessään lukkoon kolmiyhteisen jumalan opin 300–400 -luvuilla. Ja siitä asti on pyhien veri vuotanut, kun he ovat tapattaneet eri tavalla uskovat paavin ja Rooman keisarien säätämien lakien suomalla "oikeudella". Ja sitä samaa ovat jatkaneet niin sanotut uskonpuhdistajat heidän jälkeensä: Luther, Calvin ja Zwingli. He kaikki olivat murhamiehiä, joissa ei ole sellaista iankaikkista elämää, joka heissä pysyisi (1Joh 3:13-15).

Tästä on poistettu kappale 9.8.2017.

Jumala kutsuu omaa kansaansa ulos suuresta Babylonista, joka on uskonnollinen portto. Se pohjautuu katolisten isien kehittämiin opetuksiin kolmiyhteisestä jumalasta, Kristuksen kaksiluonto-opista ja ikuisesta piinahelvetistä. Nämä ovat yhteisiä opetuksia suurimmalle osalle nimeltään kristityistä ja väkevän eksytyksen uskoneista ihmisistä. (2Tess 2) Suuri Babylon ja portto on siten katolisiin uskontunnustuksiin ja opetuksiin perustuva uskonnollinen nimeltään kristitty maailma. Lähde siitä ulos ennen kuin Jumalan ja karitsan viha kohtaa sitä porttoa, jonka peto on tuhoava profetian sanan ennustuksen mukaan (Ilm 17:16-18:26). Huomaa, että antikristus on se ihminen, joka korottaa itsensä yli kaiken jumaloitavan ja vaatii osakseen palvontaa kaiken olevaisen luojana ja Jumalana (Jes 14:1-27; hes 28:1-19; vrt. Adamin synti, 1Moos 3:5, 22).

Raamattu sanoo selvästi, että isä yksin saa ylistyksen ja kunnian taivaan ja maan ja meren ja kaiken niissä olevan luojana: niin apostolit toimivat ja niin Jeesus sanoi ilmestyksensä kautta (Ilm 1:1; 4:11; 14:6-8; Apt 4:24-31; 17:22-31). Nämä ovat niin mullistavia ajatuksia sille, joka on elänyt koko ikänsä Jumalan lapsena katolisen eksytyksen vallassa, että kestää kauan ennen kuin siitä harhasta pääsee eroon. Voit päästä selvyyteen näistä asioista, kun tutkit Raamattua avoimin mielin ja rehellisesti, niin että hylkäät kolmiyhteisen jumalan opin virheelliset perustelut ja alat vähän kerrassaan tunnustautua kristuksen terveiden sanojen mukaiseen opetuksen tässä aiheessa. Voit lukea valmiiksi pureskeltua Jumalan sanan selitystä täältä, mutta suhtaudu kriittisesti kaikkiin ihmisten kirjoittamiin selityksiin ja uskontunnustuksiin (oma tunnustukseni on tuolla).

Jumala ei vaadi lapsiltaan minkään muun asian todeksi tunnustamista kuin sen, mitä voimme ymmärtää ja siten todeksi tunnustaa. Kolmiyhteisen jumalan oppi ja oppi, jonka mukaan kristus Jeesus on yhtä aikaa ihminen ja Jumala olematta silti kaksi eri olentoa, on mahdoton ymmärtää edes pyhän hengen antaman opetuksen kautta, joten sitä ei kenenkään tarvitse todeksi tunnustaa. Vaikka he erottavat meidät yhteydestään niin kuin jonkun pahan, kun emme enää tunnusta heidän ristiriitaista ja itse itsensä kumoavaa uskon tunnustusta, niin on meidän kuitenkin parempi seurata Jumalan sanan ilmoituksen kautta herraa Jeesusta kristusta ja sanoutua irti epätosista väittämistä ja virheellisistä tulkinnoista. Niin saamme täyden palkan vaivan näöstämme sen sijaan, että tuli polttaisi sen rakennuksen, jonka olemme ihmisten oppien varaan rakentaneet (1Kor 3:11-24).

Suuresta Babylonista ei lähdetä pois siten, että hylätään joitakin katolisen kirkon opetuksia ja käytäntöjä, ja perustetaan uusi puolue, jota kutsutaan Jumalan seurakunnaksi, mutta pidetään kiinni maailmanhistorian suurimmasta valheesta ja huijauksesta, jonka mukaan jumala on kolmiyhteinen isä ja poika ja pyhä henki, sen sijaan että hän olisi yksi ainoa isä, niin kuin Raamattu osoittaa. Portosta erotaan sydämessä ja sen ajatuksissa, ei lähtemällä ruumiillisesti ulos jostakin uskovien yhteydestä. Kun kolmiyhteistä epäjumalaa palvoville sitten aikanaan paljastuu, että joku Jumalan lapsi ei enää tunnusta uskoaan samalla tavalla kuin he, niin he kyllä pitävät huolen siitä, että tämä totuden sanassa pysyvä Jumalan lapsi erotetaan yhteydestä ja langetetaan hänestä ikuisen helvetin tulen tuomio. Se on ilon hetki ja riemun päivä niille, jotka saavat meidän herramme Jeesuksen nimen tähden sillä tavalla kärsiä: kunpa aivan tappaisivat meidät kristuksen tähden! Niin suurta kunniaa tuskin osaksemme saamme, mutta toivossa on hyvä elää.

Petteri Haipola syyskuu 2008 → 9.6.2011, päivitys uskon tunnustuksesta 2.2.2016

Sivun alkuun