I.  Oleson/Dalton: Percival ja Nellie ovat käymässä New Yorkissa. Kun Percivalin isä kuolee, Percival, Nellie ja kaksoset jäävät saman tien pysyvästi tuhansien kilometrien päähän kauas itään hoitamaan perheyritystä. Harriet Oleson masentuu tästä erittäin syvästi.

II.  Kendall/Ingalls: Myös Adam paukauttaa uutispommin: Nellien ja Percivalin ohella nimittäin myös Adam ja Mary ovat päättäneet muuttaa Nykkiin. Adamin bisnekset eivät oikein lyö Walnut Grovessa leiville ja hänelle on tarjottu töitä isänsä entisessä asianajotoimistossa. Nyt itkee myös Caroline.

III.  Hester Sue taas on saanut potkut sokeainkoulusta laitoksen muututtua kunnan alaiseksi. Hän kiinnostuu heti Carolinen tarjouksesta ja muuttaa Walnut Groveen töihin Nellien tilalle ravintolaan.

Albert on Jamesille eräänlainen esikuva. Hän roikkuu uuden isovelipuolen kannoilla kuin liimattu takiainen ja Albertilla alkaa kärsivällisyys hiipua. James tahtoisi olla kuin Albert ja lainaa ilman lupaa hänelle rakasta partaveistä ajaakseen olematonta partaansa – aivan kuten Albertkin tekee. Tätä salaa tehdessään hän rikkoo veitsen, muttei uskalla tunnustaa vaan piilottaa jämät. Seuraavana päivänä hän varastaa kaupasta uuden. Valheella on taas erittäin lyhyet jäljet, sillä veitsi ei olekaan täysin samanlainen ja James jää kiinni sekä veitsen rikkomisesta, valehtelusta että myös myymälävarkaudesta. Nyt menee Albertilla hermot lopullisesti. James ymmärtää olleensa täysi pölvästi ja nolona karkaa. Albert löytää hänet ja lyöttäytyy matkaan yrittäen samalla houkutella pojan takaisin kotiin. Lähes autiossa talossa vietetyn yön jälkeen James oppii, ettei se kotitalon ankea ahtaus niin kauheaa olekaan ja pojat palaavat kotiin.

Tohtori Baker on palkannut itselleen apulaisen, sillä kasvavan kaupungin kasvavassa asukasmäärässä on pikku hiljaa jo liikaa työtä yhdelle miehelle. Caleb Ledoux, jota Harriet Oleson luulee ranskalaiseksi, tarjoaa kovan yllätyksen osoittauduttuaan neekeriksi. Hän on ahkera, työtä pelkäämätön ja erittäin pätevä, mutta tohtori Baker ei oikein silti nekrulekuriin luota. Hän antaa tälle vain pikkujuttuja, hoidattaa hevosia – jos niitäkään – eikä tahdo edes esitellä kaupunkilaisille suositteluista puhumattakaan. Ledoux työt on niin vähissä, että vaimokin joutuu menemään hotelliravintolaan siivoojaksi. Baker on huolissaan Nathan Shermanin vaimon Jennyn raskaudesta; kaikki ei ole aivan kohdallaan. Herra Sherman on kiihkorasisti eikä huoli Ledoux'lta edes neuvoja. Kun Jennyn synnytys käynnistyy pahasti ennenaikaisesti, ei tohtori Bakeria löydy apuun. Nathan antaisi mieluummin vaikka vaimonsa ja lapsensa kuolla kuin päästäisi neekerilääkärin auttamaan. Tämä kuitenkin menee väkisin auttamaan, käyttää harvinaisia kirurgin taitojaan tehden loistavaa työtä ja kiistatta pelastaa Jennyn sekä vaavin hengen. Tohtori Baker älyää, että hänestä itsestään ei olisi ollut moiseen vaan hänen käsissään Jenny olisi varmuudella kuollut. Ledoux päättää lähteä kaupungista, koska "täällä ei olla vielä valmiita muuttamaan asenteita". Baker myöntää ennakkoluulonsa ja pyytää Ledoux'ta sittenkin jäämään.

Laura päästää koululaiset kesälomalle. Eliza Jane Wilder on lähdössä kesäyliopistoon kursseille ja opettamaan, ja pyytää nyt kirjeessään Lauraa liittymään seuraksi. Laurahan on tästä tilaisuudesta tietenkin innoissaan ja lähtee heti matkaan. Hän tapaa menomatkalla junassa samoille luennoille matkalla olevan lupsakkaan kohelon Mortimerin. Perillä Mortimer iskee silmänsä vastassa olevaan Eliza Janeen. Eliza Jane puolestaan iskee silmänsä satunnaiseen vastaantulijaan, joka onkin sattumalta kurssin luennoitsijaprofessori. Kyseinen professori William Woestehoff taas iskee silmänsä Lauraan vaikka molemmat ovatkin naimisissa. Varsinainen neliödraama siis. Laura ei saakaan opetustyötä vaan joutuu hakeutumaan osa-aikaiseksi tiskaajaksi kustantaakseen kurssinsa. Työnantaja rouva Pierce on oikea pomo suoraan helvetistä. Woestehoff taas ehdottelee Lauralle vaikka mitä, lähentelee ja ahdistelee ja lopulta uhkaa reputuksella. Vihdoin Eliza Jane ymmärtää, ettei Woestehoff olekaan hänestä laisinkaan kiinnostunut ja on lähdössä pois. Woestehoff hylkää Lauran tentit ja nolaa hänet julkisesti. Mortimer puuttuu tilanteeseen ja tappeluhan siitä kehkeytyy. Se tosin päättyy yhteen mottasuun, jolla proffa kanveesiin tipahtaa ja luovuttaa. Nyt Mortimer tekee vaikutuksen jopa Eliza Janeen...

Epäonniset ryöstäjät Max ja Georgie saapuvat Walnut Groven laitamille salaiseen piilopaikkaan tarkoituksenaan tehdä sieltä ryöstöiskuja Walnut Groveen ja muihin lähiseudun kaupunkeihin. Ensimmäinen ryöstöyritys kohdistuu Nelsiin mennen pahasti mönkään. Nels jää panttivangiksi ja hänestä vaaditaan lunnaat. Kun Harriet kieltäytyy maksamasta miehestään penniäkään vaikka tämä uhataan tappaa, kiehahtaa Nelsin sappi, ja hän lyöttäytyy sieppaajiensa kanssa yksiin. Nelsistä tulee "pahamaineinen" rikollispomo Black Jake. Nyt siepataan myös Harriet ja lunnasvaade kohdistetaan lapsille. Nancy ja Willie suunnittelevat pankin ryöstöä saadakseen lunnasrahat, mutta sekin epäonnistuu, sillä Max ja Georgie ovat kaapanneet jo pankkiiri Andersoninkin ja Willie syö pyssyn. Nelsin kerrotaan jo tapetun ja hän käyttää tilaisuutta hyväkseen "kummitellakseen" Harrietille. Pian joudutaan kidnappaamaan myös tohtori Baker ja pastori Alden... Tauottoman kohelluksen lomassa Charles tyrmää pankkiryöstöä yrittävän pappismiehen ja Almanzo tainnuttaa tohtorin. Lopulta panttivankeja on piilopaikassa jo pieni pataljoonallinen ja epätoivoiset ryökäleet luikkivat sovinnolla karkuun.

Jaksossa Harriet parantelee omissa nimissään ollutta ennätystä pyörtyilemisessä yhden ja saman jakson aikana. Tällä kertaa taju lähtee pyörtymällä neljä kertaa sekä kerran sammumalla...

Herra Edwardsin adoptiopoika John Jr. kuolee onnettomuudessa. Edwards kirjoittaa ja pyytää Charlesia mukanaan Chicagoon asioita selvittämään. Hän on murtunut mies, joka ratkeaa jälleen ryyppäämään. He selvittävät tapahtumia ja alkavat epäillä outoa onnettomuutta. John juniorin rempseä ja aikaansaava pomo auttaa totuuden esille kaivamisessa kunnes tämäkin mies yritetään lahdata. Pian löytyy silminnäkijä, joka vahvistaa epäilyt sitä, ettei onnettomuus olekaan ollut onnettomuus. He alkavat selvittää Johnin työn alla ollutta juttua päästäkseen hämäräbisnesten jäljille. Murhaan syylliseksi paljastuu korruptoitunut tienrakennusurakoitsija, joka lopulta lankeaa omaan kuoppaansa. Kirjaimellisesti. Joka toisten kaduille kuoppaa kaivaa, itse sinne niskansa taittaa.

Lihava poika Elmer Miles aloittaa koulun. Hän ihastuu alta aikayksikön Nancyyn, mutta tunne ei ole molemminpuolista. Nancy sen sijaan käyttää Elmerin ystävällisyyttä törkeästi hyväkseen ja teettää tällä kotitehtäviään. Pahasti ylipainoista Elmeriä pilkataan armotta joka taholla ja jatkuvasti. Hän kyllästyy lihavuuteensa ja aloittaa dieetin tohtori Bakerin avustuksella. Nancy teettää ihailijallaan vaikka mitä älytöntä ja paksu poikahan kiltisti tottelee. Willie ja Albert suunnittelevat Nancylle opetuksen, mutta Nancy suuttuukin Elmerille ja loukkaa verisesti. Elmeri puolestaan pahoittaa mielensä ja aikoo jättää sekä dieetin että koko koulunkäynnin. Koulun ainekirjoituksessa ystävyydestä Elmerin aine on niin koskettavan ajatuksia herättävä, että muutkin pennut tajuavat, että liika pilkka on jo liikaa ja menevät pyytelemään anteeksi.

Harriet uudistaa Nellien ravintolan työvoimapolitiikkaa. Hän tekee oikein typerän sopimuksen liittyäkseen kansalliseen Rouva Sullivanin ravintolaketjuun. Hätäisesti allekirjoitettu sopimus velvoittaa vaikka mihin älyttömyyksiin. Paikka uudistuu pöytien asennoista ja epämiellyttävistä jakkaroista alkaen. Uuden kolmen ruokalajin keittiön työtaakka on aivan mahdoton ja sen kun kasvaa. Sopimus velvoittaa mm. pitämään paikkaa auki koko päivän, jolloin täysin uupunut Caroline on jo ottamassa lopputiliä. Tilanteen johdosta kaikilla menee hermot – varsinkin kotikokiksi joutuneella Charlesilla. Nels ja Charles perustavat kadun toiselle puolelle kilpailevan idyllisen Olesonin ravintolan viedäkseen Harrietilta asiakkaat. Juoni onnistuu, kilpailija tyhjentää Nellien ravintolan ja Harrietilta puretaan toimilupa aivan kuten Charles ja Nels tahtoivatkin.

Ingallseilla valmistaudutaan joulun viettoon kun paikalle pölähtävät yllättäen myös Mary ja Adam. Pieni hento lumisade muuttuu nopeasti huikeaksi myrskyksi ja koko valtava konkkaronkka (Charles, Caroline, James, Cassandra, Carrie, Laura, Grace, Mary, Adam, Almanzo, Albert, Hester Sue ja Bandit) jää yöksi mottiin. Aletaan muistella lapsuuden ikimuistoisia jouluja. Caroline kertoo ensimmäisestä joulusta uuden isäpuolen kanssa, ja Almanzo kertoo kuinka hänelle selvisi karmea totuus joulupukista (vai selvisikö sittenkään?)... Hester Sue muistelee omaa lapsuuttaan. Laura kertoo joulusta pienen pienessä yhden huoneen tukkimökissä Kansasissa ja siitä, kuinka herra Edwards ylitti tulvivan jäisen joen ja puski halki tuulen ja tuiskun tuodakseen Joulupukin sijaisena tyttöjen lahjat perille.

Tässä Lauran muistelupätkässä näytetään otteita alkuperäisestä Pieni talo preerialla -pilottielokuvasta, joka Suomessa on jätetty jokaisella uusintakierroksella kokonaan esittämättä.

Kouluun saapuu uusi oppilas, Gideon Hale. G-G-Gideonilla on puhevika ja totta kai koko koululuokka alkaa heti armottoman p-p-pilkkaamisen. James ei pilkkaa. Hän ystävystyy pienen aran pojan kanssa, ja tämä oppii luottamaan siihen, etteivät ihan kaikki ihmiset ehkä olekaan niin paskamaisia...  Silti kerran James osallistuu irvailuun ja Gideon sattuu kuulemaan. Nyt Gideon karkaa kotoa kuten on tehnyt usein ennenkin. Kolmatta päivää jatkuvat suuretsinnät eivät tuota tulosta ja James rypee hirvittävissä itsesyytöksen uumenissa. Charles ottaa pojan mukaansa lähtiessään Minneapolisiin kauppaamaan tekemiään tuoleja. Matkalla heidän mukaansa lyöttäytyy ruma ja puolivilli koira, joka ystävystyy Jamesin kanssa. Koira pelastaa kaksikon perillä ryöstöyritykseltä ja paluumatkalla karhulta. Tällä välin Caroline on löytänyt Gideonin kahteenkin kertaan ja puhuu pojan palaamaan. Kotiin tultuaan Jamesin ei auta muu kuin mennä tekojaan anteeksi pyytelemään, mutta Gideonin nähdessään mukana kulkeva villi ja puoliksi sudensukuinen koira aiheuttaakin yllätyksen...

Lauran ja Almanzon istutukset kukoistavat vaikka lievä kuivuus vaivaa. Charles vie Almanzon Arizonaan parin kuukauden työmatkalle ja raskaana oleva Laura jää kotiin yksin. Kuivuus ja helle jatkuu, jolloin omenapuita ja koko puutarhaa uhkaa pystyyn kuivuminen. Laura alkaa raahata vettä ämpäritolkulla pitkin hehtaaria päivästä päivään kunnes kaivokin kuivuu ja vedenhakumatka pitenee entisestään. Maha pystyssä uurastava Laura rasittaa itseään aivan sairaasti sateettoman helleaallon yhä vain jatkuessa. Hän nukahtelee koulussa kesken pitämänsä tunnin eikä huoli keneltäkään edes apua. Silti apuun menevät Caroline, Albert ja Willie löytävät lämpöhalvauksen saaneen open maahan tuupertuneena. Caroline ryhtyy väliaikaiseksi opettajansijaiseksi ja saa erään typerän tarinan kertomalla lapset yhdistämään voimansa. He saapuvat kimpassa kastelemaan puutarhan.

Willie hölmöilee koulussa viimeistä kertaa. Hän kiinnostuu historiasta ja muutos fiksumpaan on huomattava. Entinen kauhuoppilas jopa hoitaa erään tunnin opetuksen Lauran nukuttua pommiin.

Jakso alkaa vuodesta 1982. Pariskunta on matkalla huutokauppaan, Actoniin, Minnesotassa. He huutavat Charlesin tekemän pöydän. Sitten jakso palaa menneisyyteen.

Charles ja Jack niminen mies vievät Charlesin tekemän pöydän kauppaan Minneapolisiin. Myyjä ehdottaa, että Charles ryhtyisi kokopäiväiseksi puusepäksi ja hän ostaisi kaikki Charlesin hänen tekeleet. Charles kuitenkin sanoo, että rakentelu on hänelle vain harrastus. Yöllä nousee myrsky ja miehet joutuvat yöpymään ulkona. Jack sanoo Charlesille, että hän on aina halunnut jättää merkin itsestään maailmalle, että hän ollut olemassa. Jack saa yöllä sydärin ja kuolee. Jackin lapset haluavat myydä tilan, koska leski ei selviydy tilan hommista yksin. Leski ei kuitenkaan suostu siihen. Charles tulee palauttamaan työkalut, jotka Jack lainasi hänelle. Leski kuitenkin antaa ne hänelle, koska Jack ei oikeastaan koskaan käyttänyt niitä ja osti ne ainoastaan Charlesin takia. Charles sanoo leskelle, että haluaa tehdä Jackin haudalle puuristin. Lähtiessään Charles kuulee lesken ja lasten riidan.

Charles palaa parin päivän päästä ja tapaa vieraat ihmiset tilalla, joka oli myyty halvalla huutokaupassa. Charles alkaa miettimään elämäänsä. Hän ei halua samaa kohtaloa kuin Jack itselleen, että kuoltuaan kukaan ei muistaisi hänen olemassaoloaan. Charles menee taas liikkeeseen ja saa kuulla, että hänen pöytänsä myytiin 12,5 taalalla. Charles lupaa tehdä uuden, mutta myyjä pyytää kerralla kymmentä pöytää. Myyjä ehdottaa liikekumppanuutta. Charlesilla on taito tehdä pöytiä ja hänellä itsellään tilat valmistaa niitä pöytiä. Ainut ongelma asiassa on, että perheen pitäisi muuttaa pois Walnut Grovesta.

Charles sanoo keskustelevansa asiasta perheensä kanssa. Charles ja Caroline keskustelevat asiasta pitkään ja hartaasti. Charles sanoo, ettei hän ole enää tyytyväinen maanviljelykseen ja pelkää, mitä tilalle kävisi, kun hän kuolee. Caroline sanoo, että Jackin tilanne on taustalla ja Charles myöntää asian olevan juuri niin. Caroline yrittää puhua miehelleen järkeä ja sanoo, että heidän lapset ovat paras mahdollinen perintö maailmalle. Charles päättää sitten muuttaa yksin Minneapolisiin kolmeksi kuukaudeksi, koska haluaa saada selville, pystyykö sillä elättämään perheen. Caroline suostuu koeaikaan. Tilalle palkataan tuolle ajaksi apulainen.

Charles painaa pitkää päivää ja kauppa käy kuin siimaa. Charles lähettää perheelleen kirjeen ja rahaa. Kirjeestä selviää, että kauppa käy ja Charles haluaisi perheen muuttavan luokseen kaupunkiin. Tenavat eivät innostu, mutta Cassandra sanoo, että perhe on siellä, missä heidän läheisensä ovat ja jos perhe on yhdessä, niin sitten hän voisi muuttaa. Carolinen palkkaama renki paljastuu ahneeksi laiskuriksi, joka ei tee yhtään mitään tilan töitä. Albert ehdottaa, että Caroline antaisi ukolle potkut ja pojat hoitaisivat tilan työt. Caroline suostuu siihen ja sanoo, että Albert on nyt mies talossa.

Charles tahtoo tehdä työtä yötä myöten, joten kauppias päättää palkata apulaisia. Charkes ja kauppias Sven eivät saa enää yhtään uusia tilauksia ja kun myös peruutuksia alkaa tulla enemmänkin, alkaa Charles tutkimaan tilannetta. Hän huomaa oman pöytänsä toisen kaupan ikkunassa ja kiinnostuu siitä, koska siitä puuttuu hänen oma merkkinsä eli C. Hän saa tietää, että pöytää valmistetaan sarjatuotantona ja sitä myydään 4,95 taalan kappalehintaan. Charles uhkaa haastaa tehtaan oikeuteen. Charles panee siellä ranttaliksi ja saa pari kunnon iskua.

Charles tulee järkiinsä ja sanoo, että hän halusi ihmisten muistavan hänet, kun näkevät nimimerkkinsä valmistamissaan huonekaluissa. Charles palaa kotiin ja sanoo Carolinelle, että lapset ovat heidän paras perintö maailmalle.

Jakso loppuu huutokauppaan, joka näytettiin jakson alussa. Pariskunta voittaa Charlesin pöydän 120 taalalla. He ovat kiinnostuneita Charlesin merkistä ja kysyvät asiasta meklarista, joka ei tiedä asiasta mitään, mutta sanoo, että he saavat välillä Charlesin valmistamia huonekaluja myyntiin.

Cassandra voittaa koulun runokilpailun koskettavalla runollaan. Kaupunkiin tulee rikas vanhus, joka etsii Ingallsien tilaa. Nels ohjaa ukon Thomasien tilalle, jossa Charles on töissä. Charles ei tunne ukkoa, mutta Jed virkistää Charlesin muistia. Jed oli huolissaan Cassandrasta ja Jamesistä ja oli huojentunut saadessaan tietää Ingallsien ottaneen lapset luokseen asumaan. Jed tulee illalliselle ja kertoo olevansa nyt rikas mies ja haluavansa viettää enemmän aikaa Cassandran ja Jamesin kanssa. Hän ostaa kaikille lapsille kahdet uuden vaatteet; pyhävaatteet ja kouluvaatteet. Kaikki lapset saavat myös uudet kengät. Charles ei ole oikein mielissään lasten lahjoista.

Jed kertoo Cassandralle ja Jamesille heidän vanhempiensa elämästä ja kertoo kaksikon muistuttavan Jediä heidän isästä pikkupoikana. Jed lahjoittaa myös rahat kirkon uuteen kattoon. Charles ehdottaa, että ukko jäisi asumaan Walnut Groveen, mutta Jed sanoo, että hänen aikomuksensa on asettua isoon kaupunkiin asumaan, kun hän on aina asunut syrjäseuduilla. Hänellä on myös aikomus matkustaa Eurooppaan. Ja hän haluaa Cassandran ja Jamesin luokseen asumaan. Charles ei suostu siihen, koska lapset ovat nyt osa heidän perhettään, mutta ukko sanoo olevansa heidän ainut sukulainen. Charles lupaa kertoa asiasta Cassandralle ja Jamesille, jotka sanovat etteivät ole unohtaneet miten he rakastivat vanhempiaan ja tuntuu kuin he olisivat saaneet osan siitä takaisin, kun Jed tuli kylään. Charles kertoo kaksikolle, mitä kaikkea Jed antaisi heille ja miten erilaista elämää he viettäisivät sen jälkeen. Carrie ja Albert sanovat, että heille tulee ikävä. Charles sanoo, että Cassandran ja Jamesin pitää keskustella asiasta kahden kesken ja James kysyy Charlesilta, että haluaako Ingallsit vielä pitää heidät ja Charles vastaa heille, ettei hänen mielensä ole muuttunut ollenkaan asian suhteen. Jed kertoo kaksikolle mitä kaikkea he saisivat, jos asuisivat hänen luonaan; uusia vaatteita, omat huoneet, omat ponit jne. James yrittää kertoa ukolle jotain, mutta ei saa sanottua sitä. Jed sanoo, että he ovat perhe ja he kuuluvat yhteen. Cassandra ei halua lähteä ja James on samaa mieltä siskonsa kanssa. He päättävät jäädä Ingallsien luokse asumaan. Charles menee ilmoittaa uutisen ukolle, joka päättää kutsua lakimiehen ja tuomarin paikalle, jos Charles ei suostu luovuttamaan kaksikkoa hänelle.

Jedillä on paha yskä, mutta hän ei suostu menemään lääkärille. Tuomari tulee kaupunkiin ja Harriet on tapansa mukaan erittäin kiinnostunut istunnosta. Charles sanoo, että Cassandra ja James kuuluvat nyt heidän perheeseensä, missä heitä rakastetaan ja missä he ovat onnellisia. Ja ne asiat ovat tärkeitä Charlesille ja Carolinelle. Tuomari ehdottaa ukolle, että muksut saisivat jäädä Ingallsien luokse asumaan, mutta hän haluaa tenavat itselleen, joten huoltajuus siirtyy hänelle.

Cassandra juoksee itkien pois salista ja sanoo ukolle, että hän valehteli heille ja juoksee pois. Cassandra sanoo Jamesille, että hän vihaa Jediä. Baker tutkii Jedin ja sanoo, että hänellä on keuhkotauti. Baker sanoo myös, että ukko kuolee puolessa vuodessa, jos hän jää Minnesotan talviin ja hän sanoo myös, että Jedin täytyy muuttaa johonkin lämpimään ja kuivaan ilmastoon, kuten esim. Arizonaan Ukko tulee Ingallsien luokse ja sanoo, että hänen täytyy hoitaa asioitaan niin kaukana ettei hän voi ottaa lapsia mukaansa ja hän haluaa, että lapset jäävät Ingallsien lapsiksi. Hän sanoo olevansa mies, joka ajatteli ainoastaan itseään. Cassandra kapsahtaa ukon kaulaan ja kiittää häntä siitä, että he saivat jäädä asumaan Ingallsien luokse.

Almanzo ostaa komeita ja kalliita hepoja ja aikoo alkaa kasvattaa niitä. Vehnäkin kasvaa hyvin ja lupaava sato tuloillaan. Laura ei silti pidä yhtään velaksi ostamisesta, jota Almanzo surutta harrastaa. Almanzo sairastuu pahoin kurkkumätään ja joutuu voimattomana vuoteenomaksi. Tästä huolimatta hän kompuroi pellolle keskelle raekuuroa, ja luonnollisesti saa sairaskohtauksen. Siitä seurauksena häneltä halvaantuu koko vasen puoli lähes täysin. Alkaa vaikea kuntoutus, mutta koska sato on jo pilalla, velat painavat päälle ja pankki on viemässä taloakin alta, ei Almanzoa jaksa kiinnostaa mitkään harjoitteet vaan hän tyytyy olemaan rampa ihan sovinnolla. Laura synnyttää Rosen, mutta edes oman tyttären syntymä ei piristä Almanzoa ei sitten tippaakaan. Charles ottaa vastaan vaarallisen mutta hyväpalkkaisen työn rautateiltä pelastaakseen edes Lauran ja Almanzon kotitilan. Eliza Jane pölähtää kylään hyysäämään veikkaansa, mutta Laura ei huolisi tämän apua. Eliza Jane suunnittelee jo Lauran ja Almanzon muuttoa luokseen Minneapolisiin asianosaisilta itseltään mitään kysymättä. Hän etsii oma-aloitteisesti Almanzolle töitä kaupungista ja muutto on jo lähes lyöty lukkoon ennen kuin Laura saa edes kuulla koko asiasta. Kun hän sitten kuulee, palaa hermot aivan totaalisesti!

Jotta katastrofi olisi täydellinen, iskee vielä pyörremyrskykin. Laura loukkaantuu ja nyt vuorostaan hän joutuu vuoteenomaksi. Talo menee samassa myräkässä suorastaan säleiksi. Lauralle ei kerrota totuutta, mutta pian tervehdyttyään hänelle se selviää karmealla tavalla; talo on aivan tuusan nuuskana. Charles saa Almanzon vihdoinkin innostumaan kuntoutuksesta. Hän tekee appiukon avittamana rankkoja harjoituksia Lauralta salaa. Lauralta pidetään salassa herrojen toinenkin projekti, nimittäin uuden talon rakennus vanhan kaatuneen rötiskön viereen. Eliza Jane löytää Minneapolisista Almanzolle mukavan istumatyön, mutta järkkyy pahoin saadessaan tietää veljensä rakentavankin jo uutta taloa omalle tilalleen. Lauralla on vaihteeksi ilonkin aihetta. Hän yllättyy positiivisesti nähdessään uuden talon kehikot paikallaan. Ja kun vielä Almanzo nousee pyörätuolistaan julkisesti ensimmäistä kertaa, on Laura onnesta soikeana! Eliza Janekin ymmärtää lopulta olleensa ehkä hieman liian pomoileva ja liian täynnä pelkkiä omia unelmiaan.

Louisa ja Helen elävät miehiensä kanssa ankealla kultakentällä. Molemmat naiset ovat raskaana, mutta varsin erilaisessa tilanteessa. Helenin mies on innoissaan perheenlisäyksestä, mutta Louisan mies ei voisi vähempää välittää; ei lapsesta eikä vaimonsa terveydestä. Alueella riehuu paha influenssaepidemia, joka tappaa ihmisiä kuin liukuhihnalta, myös ainoa tohtori kuolee. Louisa kirjoittaa hyvälle lapsuudenystävälleen Caroline Ingallsille ja pyytää apua. Caroline lähtee matkaan yhdessä tohtori Bakerin kanssa perustamaan paikalle väliaikaista sairaalaa. Louisa on sairastunut ja erittäin huonossa kunnossa. Pian myös Helenille tulee komplikaatioita. Carolinella puolestaan on pulmia Louisan äreän junttimiehen kanssa. Epidemia jatkuu ja raatoja kuopataan telttojen ympärillä jatkuvasti. Naisten synnytykset käynnistyvät lähes yhtä aikaa. Louisa synnyttää terveen poikalapsen, mutta itse ei selviä. Toisessa teltassa samaan aikaan suoritetaan aivan yhtä vaikea synnytys, tosin lopputulos on päinvastainen. Täällä äiti on kunnossa, mutta lapsi syntyy kuolleena. Caroline tahtoo antaa Louisan lapselle hyvän kodin ja tohtori Bakerin vastustuksesta huolimatta suoritetaan näpsäkkä vauvojen vaihto ilman, että Helen ja hänen miehensä saavat koskaan edes tietää totuutta.

James täyttää kaksitoista ja saa sedältään 15 taalan maksumääräyksen. Charles ehdottaa, että James laittaisi rahat pankkiin talteen. Charles ehdottaa myös, että James veisi rahat Sleepy Eyen pankkiin, jossa hän saisi rahoilleen paremman koron kuin Walnut Groven pankissa. Isa ja Charles ovat menossa sinne ja Charles ehdottaa, että James lähtisi heidän mukaansa ja tietenkin myös Albert haluaa heidän mukaansa.

Isa ja Charles purkavat lastin sillä aikaa, kun pojat käyvät pankissa. Matkalla pankkiin James hoksaa kiväärin erään kaupan ikkunassa ja tahtoisi ostaa sen, mutta Albert saa hänen mielensä muuttumaan. Pankkiin päästyään, pojat pelmahtavat keskelle pankkiryöstöä ja yksi ryökäleistä ampuu Jamesia pyssyllä. Lääkäri kertoo Isalle ja Charlesiille, että James tuskin selviää hengissä, koska luoti on hänen selkäytimensä vieressä ja leikkaus on vaarallinen. James menee tajuttomaksi.

Myös yhteen rosvoista osui. Charles yrittää saada sheriffin lähtemään koplan perään, mutta hän ei suostu siihen, koska asia on liittovaltion miesten hommia, ei hänen. Charles päättää lähteä itse koplan perään ja Isa lähtee mukaan. Asekaupan myyjä tarjoa miehille ilmaiset aseet. Albert haluaa lähteä miesten mukaan, koska hän näki ampujan, mutta Charles ei anna lupaa. Pöljä Albert tietysti roikkuu kielloista huolimatta mukana. .Haavoittunut mies on pahassa jamassa ja vuotaa kuiviin. Hänet haudataan ja koplan miehet erkanevat, mutta sopivat treffit parin viikon päähän toiseen kaupunkiin.

Charles jossittelee Isalle asiasta. Myös Albert syyttää itseään tapahtuneesta. Albert seuraa Charlesia ja Isaa ja Charles antaa pojalle luvan jäädä. Charles sanoo Albertille, ettei tämä ole syyllinen tapahtuneeseen millään tavoin, aivan samalla tavalla kuin hänkin on syytön tapahtuneeseen. Kolmikko löytää koplan hylätyn mökin sekä kuolleen rosvon haudan, jonka he avaavat. Ruumiin taskusta löytyy tulitikkuaski, jossa on saluunan nimi. Porukka siis suuntaa kyseiseen saluunaan, jossa onkin kaksi koplan miestä. Kolmikko löytää saluunasta sammuneena yhden koplan miehistä, jonka Albert tunnistaa. Äijän kumppani tulee alas ja Isa ampuu toisen miehistä ja toinen ampuu kumppaniaan. Toinen miehistä paljastaa heidän treffipaikkansa, joten kolmikko suuntaa kulkunsa sinne. Perillä kolmikko löytää sheriffin, joka ei tee asialle yhtään mitään, muuta kuin menee varoittamaan koplan muita jäseniä. Albert näkee yhden koplan miehistä hiippailevan takaovelle. Isa ja Charles tekevät yllätyshyökkäyksen, mutta yksi koplan jäsenistä pääsee yllättämään heidät. Mutta onneksi Albert pelastaa tilanteen. Kimppuun päästessään lähes raivohullu Charles on syyllistyä paljain käsin suoritettuun ihmislahtaukseen, mutta Isa puhuu miehelle järkeä.

James on koomassa eikä Bakerin mielestä voi toipua. Charles ei hyväksy asiaa ja uskoo vakaasti jäpikän paranevan. Charles uskoo ihmeeseen. Hän käy joka ilta kirkossa rukoilemassa Jamesille pelastusta ja on varma, että Jumala näyttää tien pelastukseen. Caroline ja Cassandra ovat vihaisia Charlesille. Hän myy isänsä kellon Nelsille, joka on aina ihaillut sitä ja saa siitä 50 Ameriikan taalaa. Baker tuo Sleepy Eyestä kollegansa, joka sattuu olemaan psykiatri, kattomaan Jamesia. Charles ja James lähtevät muualle ja Charles väsää kivialttarin. Eräs papparainen ilmaantuu tyhjästä Charlesille ja katoaa saman tien. Isa Edwards tulee puhumaan Charlesille järkeä päähän, mutta tuloksetta. Nousee myrsky ja sama papparainen ilmestyy Isalle ja kieltää Carolinea lähtemästä Charlesin luo. Papparainen ilmaantuu uudestaan Charlesille, jonka odottama ihme tapahtuu ja James on kuin ei mitään olisikaan tapahtunut.