Outo nainen Kezia Horn saapuu Walnut Groveen ja asettuu majaksi vanhan palaneen talon raunioille. Kyseinen sekopäämuija asuu mielikuvitustalossa sulkien mielikuvitusovia ja keittää mielikuvituskahvia... Kaupunkilaiset Harriet Olesonin johdolla tahtovat ajaa moisen pölvästin matkoihinsa, mutta lapsien kanssa tuo ystävystyy. Samoihin aikoihin Lauralla palaa käämit Jackin hoitamisessa, ja laiminlyönnistä johtuen(?) koira kuolee. Laura masentuu pahoin. Uusi koira lyöttäytyy kaupungissa Charlesin kuljettaman pekonilähetyksen matkaan ja tulee kyydissä kotiin asti, mutta Laura ei mitään Jackin korviketta tahdo. Pekonivarkaalle annetaan nimeksi Bandit (suom. Rosmo), ja koira seuraa Lauraa jopa kouluun. Kezia kertoo pöljän tarinan, jonka jälkeen Laura ymmärtää todellakin välittävänsä siitä. Siis koirasta... Laura esittää vetoomuksen juuri kaupungista pois häädetyn Kezia-mummun puolesta.

Mary saa kirjeen Chicagosta ex-poikaystävältään John juniorilta. Charles pääsee Maamiesseuran kokoukseen juuri Chicagoon ja ottaa Maryn mukaan. Seura tarjoaa luksusluokan junakyydin, valtavan hotellisviitin ja vielä naispuolista viihdykettä päälle. Charles ja Mary ovat alkuun innoissaan päästessään ensi kertaa Chicagoon, mutta oppivat pian mitä suurkaupunkielämä onkaan. Maamiesseurassa pelataan kieroa peliä, ja lopulta Charles kimpaantuu touhuun aivan täysin, kiehahtaa sappi ja hän nostaa rähinän. Johnilla taas on Maryn tietämättä säännöllisesti myös toinen akka kainulissa. John kaksinaamailee aikansa kunnes tietysti jää kiinni. Kunnioittamaansa Maamiesseuraan pahoin pettynyt Charles ja sydämensä särkenyt tytär ovatkin tyytyväisiä päästessään vihdoin kotimatkalle. Junassa Mary tapaa heti uuden jässikän...

Laura ja Mary houkuttelevat Ellenin äidin päästämään tytön uimaan. Heidän polskiessa pari nulikkaa tirkistelee puolinakuja teinejä. Kun tytöt huomaavat pojat ja sukeltavat piiloon, Ellen jää pinnan alle elämänsä loppuun saakka. Ellenin äiti Eloise syyttää tapahtumasta ensin Lauraa, sitten omaa ukkoaan, joka ei tilannetta kestä vaan hipsii evakkoon. Myöhemmin Laura vie kukkia Eloiselle, joka on edelleen tyttärensä menetyksen johdosta heikkopäinen. Tämä telkeää Lauran kellariin, uskoo hänen olevan Ellen ja puettaa jopa Ellenin vaatteet päälle. Kun Lauraa ei koulussa näy eikä kotiin kuulu, alkaa kova etsiminen. Koska hän on oikaissut hidasjärkisen Busbyn tilan poikki, tämä saa syyt niskoilleen ja haulit päähänsä. Seuraavana päivänä Eloise tulee kaupunkiin ostamaan syntymäpäivälahjaa tytölleen ja herää epäilys. Samalla Laura onnistuu pakenemaan ja johdattaa johdattaa Eloisen tyttärensä haudalle ja palauttaa tämän tolkkuihinsa.

Charles rakentaa kotiin uutta keittiötä, mutta joutuu yllättäen pitkälle työkomennukselle Mankatoon. Komea kulkuri Chris Nelson kuulee mahdollisesta työpaikasta ja tarjoutuu tekemään homman valmiiksi. Kaveri osoittautuu paitsi oivaksi työmieheksi, myös oikein symppikseksi ja tytöt tykkäävät kaiffarista kovin. Chris on kuin perheenjäsen; hän käy Charlesin paikalla kirkossa ja käyttää jopa tämän paitaa. Nellie soittaa asiasta poskeaan ja tällä kertaa jopa Mary pamauttaa Nellietä turpiin. Marykin alkaa jo epäillä äitylin ja Chrisin touhuilua ja muilta salaa ajaa karjun tiehensä. Äiti-Ingalls selittää ja selittää Marylle, ja yhdessä he lähtevät jäppisen perään pyytelemään anteeksi ja osoittamaan katumusta. Chrisiä ei mikään enää pysäytä, mutta pianhan se isikin jo palaa kotiin...

Charles ja Caroline lähtevät pariksi päiväksi matkoille ja jättävät Maryn huolehtimaan kodista. Laura ja Andy löytävät loukkaantuneen susiemon poikasineen ja vievät ne Garveyn latoon turvaan. Samaan aikaan lähitilojen lampaita ja lehmiä raadellaan kuoliaaksi ja huhut hullusta susilaumasta voimistuvat. Harvinaisen typerä Andy kertoo ahneuksissaan susista Nellielle, joka levittää salaisuuden ympäri kaupunkia alta aikayksikön. Lammasfarmari Judd Larabee tahtoo lahdata koko susipesueen, ja Andy ja Laura kiikuttavat elikot nyt Ingallsin latoon turvaan. Lasten ollessa hukkasten luona, joukko villikoiria ympäröi ladon ja yrittää päästä sisään. Kun Lauran pahoin purtu koira ilmaantuu Garveylle, isäntä Garvey ratsastaa Ingallseille. Andyn faija ja pari muuta äijänkörilästä onnistuvat lahtaamaan koirat.

Timothy Farrell on hyvä ja ahkera oppilas, joka haaveilee lääkiksestä. Hän on lukenut kaikki mahdolliset lääkärikirjat ja valmistautuu stipendikokeeseen. Timothyn isä, joka on tyypillinen irlantilainen almuja huolimaton umpijäärä, on toipilaana vakavan sydänkohtauksen jäljiltä ja Tim valehtelee tälle käyvänsä töissä. Samoihin aikoihin kyläläisiltä aletaan kähveltää milloin mitäkin. Lauralta katoaa eväät, Garveylta kinkut, Carolinelta omenapiirakka ja kauppaankin murtaudutaan. Tim vie kotiin kaikenlaista "ruokapalkkaa" mitä oudommilta ihmisiltä mukamas saatuna. Laura ja Andy perustavat etsivätoimiston Ingalls & Garvey napatakseen "Hiipijän". Etsivät sotkevat asioita parhaansa mukaan, kaikilla tuppaa menemään hermot heidän kanssaan, eikä suinkaan vähiten Charlesilla – varsinkin sen jälkeen kun hänen hiuksensa muuttuvat vihreiksi. Laura saa syyllisen selville ja kylän äijät pelastavat hiipijän kiipelistä.

Rouva Novack on raskaana kun hänen miehensä putoaa katolta ja loukkaa itsensä. Kun katolta keikahtanut Stanley kuolee vammoihinsa, tohtori Baker ottaa itseensä ja masentuu pahoin. Hän lopettaa ammattinsa harjoittamisen ja alkaa viljelemään maata. Paikalle kutsutaan uusi tohtori Asa T. Logan. Uudesta lekurista ei pidä kukaan muu kuin Harriet Oleson. Siinä missä Baker hoiti potilaitaan mitä hölmömpiä maksutapoja vastaan, Logan ei huoli maksuksi muuta kuin käteistä. Tyly äijä menee omia menojaan ilmoittelematta kenellekään ja myy typeriä rohtojaan. Kun rouva Novackin synnytyksen aika koittaa, ei Logania löydy taaskaan mistään, mutta Baker löytyy. Hän hoitaa synnytyksen ja ymmärtää, ettei Logan välitä potilaistaan pätkääkään. Koska Bakerin maanviljelystä ei oikein tullut yhtikäs mitään, hän ottaa vastaanottonsa takaisin.

Jakson mietelauseen tarjoilee Andy: "Jumalan olisi pitänyt luoda niin, että lapset menevät naimisiin ja saavat vanhempia."

Joe Kagan harrastaa laittomia nyrkkeilyotteluja. Jatkuvat tällit pehmentävät päätä liikaa, jolloin vaimo kyllästyy tilanteeseen, ottaa pojan mukaansa ja lähtee. Vuosia myöhemmin Kagan saapuu kiertueella Walnut Groveen. Sille, joka kestää kehässä yhden erän, luvataan huikea 50 dollarin palkkio (esim. Ingallsin maatilan arvokin kaikkineen oli vain muutamia satoja dollareita). Kaupungin lapsilla on kova kina siitä, kenen iskä on tarpeeksi rohkea yrittääkseen. Myös Nels Oleson ja Garvey päättävät ottaa osaa, mutta Lauran pahaksi pettymykseksi Charlesia ei moinen jaksa kiinnostaa. Laura: "olisinpa mies, niin voisin itse otella sitä nyrkkeilijää vastaan". Lopulta Charleskin joutuu kehään ja vasta myöhemmin saa tietää tapelleensa erittäin sairaan hemmon kanssa, ja lähes tappaneensa tämän. Tohtori Baker kieltää Kaganilta vastaisuudessa päähänlyöntikilpailut tyystin kokonaan. Toivuttuaan Joe tahtoisi jäädä Walnut Groveen pysyvästi, mutta Springfieldissä asioidessaan tapaa vanhan agenttinsa ja yllättyy...

Tämän jakson jälkeen Kagan katoaa hetkeksi, mutta pian palaa parrasvaloihin maanviljelijänä ja sokeankoululla auttavana talonmiehenä.

Hyvin pienessä sivuosassa Kaganin jättävänä vaimona esiintyy Ketty Lester, joka niinikään palaa myöhemmin sarjaan sokeiden lasten opettajan Hester-Suen osassa (– myös tämä hyvin samannäköinen tyttö alkaa viihtyä kummasti Kaganin seurassa, jolla tuntuu olevan harvinaisen suppea maku naisten suhteen).

Ingallsit matkaavat jokavuotisille messuille, jossa Mary tapaa vanhan ystävänsä Patrickin. Patrickin pomo pyytää Maryä apulaisekseen kuumailmapallon markkinoinnissa ja Mary suostuu. Carrie taas ei pääse millään karuselliin eikä kenelläkään tunnu olevan aikaa hänelle. Carrie jää yksin, pitkästyy koko markkinahumuun ja kiipeää kuumailmapallon koriin nukkumaan. Patrickin pomo nappaa Maryn koko päiväksi itselleen, jolloin Patrick päättää kostaa ja laskee kuumailmapallon irti. Pian ei pilvissä kiikkuvalla Carriella ole enää lainkaan tylsää ja alkaa kova ilmapallon takaa-ajo.

Adam Simms muuttaa poikansa Luken kanssa kaupunkiin. Adam rakastuu opettaja Eva Beadleen, ja Luke Nellie Olesoniin. Nellie kutsuu ihastuksensa päivälliselle ja emäntä Oleson järkyttyy älytessään Simmsien olevan köyhiä sikafarmareita. Nellieltä kielletään Luken tapaaminen, mutta he jatkavat silti yöllisiä salatreffejään kunnes jäävät kiinni housut kintuissa. Kuvainnollisesti. Luke ostaa kihlat ja huojentunut Harriet luulee sormuksen menevän Mary Ingallsille. Ja samalla kun Adam kosii Evaa, Luke kosii Nellietä. Kun Miss Beadle puhuu Nellielle rakkaudesta ja naimisiin menosta, tyttö ymmärtää asiat väärin ja päättää suostua Luken kosintaan. Ainoa tapa päästä vihille asti on karata naapurikaupunkiin, jossa rauhantuomari suorittaa vihkimisen. Olesonit ovat lähteneet jahtimatkalle haulikon kanssa estämään nuorenparin karkumatkan, mutta saapuvat paikalle liian myöhään. Harriet: "Nels, tee hänestä leski!". Lopulta Nellien pika-avioliitto pikapuretaan, mutta toinen solmitaan.

Lakota-intiaanien pienen Santee-heimon päällikkö on sairastunut vakavasti ja ryhmä intiaaneja saapuu Walnut Groveen pyytämään tohtorin apua. Tohtori Baker ja Charles lähtevät leirillä käymään. Osa kaupungin junteista suhtautuu punanahkoihin erittäin vihamielisesti ja on valmis hyökkäämään inkkareiden kimppuun pyssyjen kera, ja juuri näin he myös pian tekevät. Lakotat ehtivät alta pois ja Ingallsit tuovat sairaan päällikön jälkeläistensä kanssa omaan kotiinsa tervehtymään. Intiaanivihaaja numero yksi, sikaniska McGregor, jatkaa inkkareiden etsimistä kunnes saa selville Ingallsien majoittaneen heidät. Alkaa hirviä takaa-ajo kun Charles ja Baker yrittävät kuljettaa sairaan päällikön heimonsa pariin turvaan, mutta vanhus on liian heikko matkustaakseen karkuun. McGregor hankkii jopa konepistoolin tuekseen, mutta Ingallsin ja Bakerin avulla intiaanit vetävät kuitenkin lopulta pidemmän korren.

Charles ja Jonathan Garvey osallistuvat kuljetuskilpailuun, jonka voittajalle on luvassa rahakas työsopimus. Vaimojen harmiksi he voittavat kisan kyseenalaisesti ja pääsevät/joutuvat matkatöihin. Kuukauden poissaolon jälkeen heille tarjotaan mahdollisuutta tienata tuplasti ja hankkia jopa omia apulaisia kuljetusfirmaansa. Tällä välin Laura on rakastunut sammakkopoika Jimmyyn. Hän lopettaa poikamaiset leikit tyystin ja parfymoi itsensä ollakseen viehättävämpi, mutta idea epäonnistuu pahasti. Laura saa kilpailijan kun poikatyttö Sam iskee silmänsä Jimmyyn. Ollakseen naisellinen Laura jemmaa omenat puseronsa etumukseen, mutta tämä idea epäonnistuu vielä edellistäkin nolommin. Etanat ja kova koti-ikävä saavat Charlesin ja Jonathanin luopumaan matkatöistään. Laura puolestaan lopettaa mielistelyn. Herrat palaavat kotiin ja Laura normaaliksi.

Jaksossa Lauran ensisuudelma...

Mary saa tilaisuuden lähteä opettajaksi 60 kilometrin päähän syrjäiseen ja eristyksissä olevan Willow Prairien yhdyskunnan kouluun. Seutukunta on ahdasmielistä eikä kouluista piitata, mutta kirkon painostuksesta sellaista ylläpidetään. Edellinen opettaja oli kestänyt paikkakunnalla ainoastaan neljä päivää. Pastori Alden vie Maryn paikalle, jossa lapsetkin ovat kuin missäkin junttilassa. Uuden opettajan majoittavan perheen isäntä on oikea umpijuntti, joka ei tiedä edes nykyisen presidentin nimeä eikä halua kuullakaan mistään kehityksestä. Maryn pahin vihollinen on kuitenkin ms. Rachel Peel. Tämä on kylässä lähes noidan maineessa ja vastustaa koulua ankarasti. Pian oppilaat jäävät kotiin ja Mary lähtee pettyneenä omaansa. Charlesin kanssa käydyn keskustelun jälkeen, hän palaa työpaikalleen kuin bumerangi, ja lataa verbaalikanuunalla juuri hartaushetkeä pitävälle neiti Peelille jauhot suuhun. Ja kun vielä selviää Peelin itsensä lukutaidottomuus ja eriskummalliset raamatun opetukset, alkavat kyläläiset lämmetä koululle.

Mr. Ingalls viipyy matkallaan rattaan pyörän hajottua kaatosateessa. Kyseessä on Charlesin ja Carolinen hääpäivä ja valmistelut kotona tehty. Kun isäntää ei kuulu, Caroline kertoo lapsille, kuinka vaikeaa oli saada Charles huomaamaan hänet, ja kuinka monia sydänsuruja joutui kokemaan nuorna tyttönä Charlesiin tutustuessa. Aikahypyssä menneeseen, pikku-Charles on vaikeuksissa joka asian suhteen; koulussa opettaja antaa selkään, jolloin luonnollisesti Charles kostoksi telkeää tämän ulkohuussiin – ja taas piestään. Koulukaverit eivät lyö opettajan lailla vyöllä persuksille vaan nyrkillä suoraan otsaan ja yrittävät viedä tyttöystävä Carolinen. Caroline pettyy Charlesin toilailuihin liian monta kertaa, mutta lopulta kaikki kääntyy oikein päin.

Laura löytää purolla leikkiessään pullopostin. Viestissä lukee "ole ystäväni, olen aivan yksin". Laura saa isukin auttamaan häntä viestin lähettäjän selvittämisessä. He löytävät sen sijaan vaavin ja Charles lähtee etsimään lapsen vanhempia. Isä löytyy nopeasti, mutta äidin etsiminen tuottaa vaikeuksia. Selviää vauvan kuuluvan teiniäidille, joka joutui hylkäämään lapsensa, koska hänen isänsä on kiihkouskovainen eikä voi sietää tyttärellään minkäänlaista syntistä vehtausta. Isä on vienyt tyttärensä Annan kauas korpeen pois kiusauksista. Charles ja lapsen isä lähtevät heitä etsimään, mutta valitettavasti Annan isä huomaa etsijät ensin. Hän uskoo tyttönsä houkutelleen miehet paikalle suurin piirtein itse saatanan avustuksella ja sekoaa täysin. Tällä välin Laura toivoo saavansa pitää löytölapsen itsellään ja ristii tyttövauvan Graceksi. Oikeat vanhemmat palaavat Annan korpimajalta kaupunkiin ja hakevat Ingallseilta ipanan itselleen.

Charlesin Ned-setä kuolee ja jättää koko omaisuutensa Charlesille. Heille siirtyy mm. vanha Ingallsin Vaunuyhtiö. Uutinen kiirii kaupunkiin ja kaikki muuttuu. Jokainen kaupunkilainen tahtoo omansa luvassa olevasta valtavasta rahamäärästä. Nelliestä tulee Lauran paras kaveri samalla kun vanha kamu Garveyn Andy pettyy muutokseen. Harriet Oleson ystävystyy Carolinen kanssa ja samalla houkuttelee Ingallsit tekemään mitä typerämpiä ostoksia vaikka rahoista ei ole vielä tietoakaan. Tyhmyyksissään Charles lupaa merkittävät avustukset koululle ja kirkolle, velka kauppaan senkun kasvaa kasvamistaan, ja sanomalehden artikkelia varten ostetaan uudet pyhävaatteet koko perheelle. Pian selviää setävainaan olleen kohtuullisen sekaisin päästään ja säilyttäneen omaisuutensa jo arvonsa menettäneinä vanhoina seteleinä. Perintö onkin todellisuudessa velkataakka, joka syö vaunuyhtiönkin omaisuuden. Charles on ehtinyt jopa kiinnittämään talon ja tilan velkojaan vastaan ja niinpä joudutaan omaisuutta pakkohuutokauppaamaan. Koko tilan menetys on erittäin lähellä, mutta kaupunkilaisten erikoisella avustuksella ahdinko selviää.

Nels Olesonin serkku, herra Olaf Lundström, lähettää koulusta erotetun poikansa Peterin Minnesotan maaseudulle käytöstapoja ja oikeita elämänarvoja oppimaan. Ja oppimistahan sivistyneellä kaupunkilaispojalla Walnut Grovessa riittää – paskahuussista alkaen. Peter: "täällähän on ulkovessa!?" Willie: "totta kai! Ei kai kukaan tällaista löyhkää olohuoneeseenkaan halua!" Harriet tahtoo hemmotella pentua samoin kuin omiaankin, joten paras vaihtoehto on lähettää nulikka Ingallseille elämänkouluun. Charles ottaa pojan rengiksi ja on tälle kuin työnantaja suoraan helvetistä. Vähitellen oikeat arvot ja käytöstavat menevät jäppiselle kaaliin ja kun isä tulee hakemaan poikaa takaisin kotiin, Peterillä on paljon kerrottavaa. Isä ei ole erossa ollessa oppinut kiinnittämään poikaan sen suurempaa huomiota kuin ennenkään ja jää nyt myös itse Ingallseille muistelemaan perimmäisiä elämänarvoja.

Opettaja ms. Beadle – joka on nyt siis rouva Simms – on raskaana ja Mary toimii maha pystyssä olevan open apulaisena. Pian myös Caroline huomaa odottavansa viidettä lastaan. Charles tahtoo ilman muuta nyt vihdoinkin pojan, ja kun vielä mustalaisennustaja tietää näin käyvän, Caroline on lähes sekopäinen ottaessaan asiasta paineita. Eva Beadle synnyttää terveen poikalapsen ja kateellinen Caroline on jo sekoamispisteessä. Mary, Laura ja Carrie lähetetään pois näkemästä Carolinen mielialan vaihteluja. Pentu putkahtaa maailmaan odotettua aiemmin ja Charles joutuu kätilöksi. Ja kappas vaan; taas tuli tyttö – Grace.

Laura tapaa ongella uuden pojan, Sethin. Kuten moni muukin Lauran ihastuksen kohde, myös Seth iskee silmänsä Lauran sijasta Maryyn ja he rakastuvat. Mary taas ei iske silmiään juuri mihinkään, sillä silmät väsyvät yhä vain nopeammin. Edes uudet lasit eivät auta kuin hetken aikaa. Kun näkö entisestään heikkenee, Charles vie Maryn uudestaan lääkäriin ja järkyttyy kuullessaan, että tyttö tulee pian menettämään näkönsä kokonaan. Charlesin on erittäin vaikea kertoa tätä Marylle. Kun näkö sitten lopulta katoaa, koko perhe on tolaltaan.