Mary Amelia Ingalls

Mary 15v.Charles ja Caroline Ingallsin esikoinen, Mary Amelia Ingalls syntyi 10.01.1865 Wisconsinissa, lähellä Pepiniä. Mary oli vain kaksi vuotta Lauraa vanhempi ja kirjojen päähenkilö.

Laura kuvaili Maryä suloiseksi, kiltiksi lapseksi, jolla oli kauniit kultaiset hiukset, joista Laura oli kateellinen. Siinä missä Laura oli rempseä ja remusi koulussa muiden vilkkaiden lasten kanssa, Mary vietti välitunnit mieluummin lukien kuin puissa kiipeillen. Kun 1877 tytöt palasivat Walnut Groven kouluun, Maryä kauhistutti koulun vilkas meininki, joka ei hänen mielestään ollut lainkaan sopivaa hyvin kasvatetuille lapsille, varsinkaan tytöille. Laura muisteli, kuinka eräälle välitunnille lapset juoksivat syksyn ensimmäiselle lumisodalle. Mary nappasi kaksin käsin Laurasta kiinni ja ilmoitti, että sinä et ainakaan mene. Laura kiskoi itsensä väkisin ovelle ja kiinni pitävä isosisko kirjaimellisesti liukui perässä. Loppujen lopuksi Laura riehui ensilumessa siinä missä muutkin Maryn jäädessä sisälle päätään pudistelemaan ja läksyjä lukemaan.

Talvella 1879 14-vuotiaana Mary sairastui äkillisesti ja tunsi valtavaa kipua päässään. Kuume nousi niin korkeaksi, että Caroline jopa leikkasi tyttäreltään kauniit pitkät hiukset pois pitääkseen tytön viileänä. Tohtori Hoyt oli neuvoton ja Charles sähkötti tohtori Wellcomelle Sleepy Eyen kaupunkiin ja pyysi tätä käymään. Diagnoosi oli aivokuume, ja Maryn tila huononi niin pahoin, että pidettiin lähes varmana että tyttö kuolisi. Tuohon aikaan aivokuumeeksi kutsuttiin useita eri sairauksia, joiden oireet saattoivat olla samankaltaisia, ja joista siten saattoi seurata lähes mitä tahansa. On arveltu, että Maryn tapauksessa kyseessä olisi ollut tulirokko, jonka vakavin seuraus oli näkökyvyn heikkeneminen. Maryn parantuessa ja voimistuessa näkö kuitenkin heikkeni nopeaan tahtiin eivätkä tohtorit osanneet auttaa. Silmien näköhermot olivat vaurioituneet pysyvästi ja kuolemassa pois. Päivä päivältä Mary näki vähemmän ja vähemmän kunnes eräänä aamuna kaikki valo oli poissa. Viimeinen asia, jonka Mary näki, oli Carrien kirkkaat siniset silmät hänen seistessä sisarensa tuolin vierellä.

Charles antoi Lauralle elämäntehtävän, jonka tämä täytti mielellään; Lauran tuli olla "Maryn silmät" kuvaillen kaikkea näkemäänsä siskolleen. Tästä "tehtävästä" oli varmasti Lauralle valtavasti apua myöhempää kirjailijan uraa ajatellen. Näinä aikoina hän joutui pakostakin käyttämään rikasta kieltä kuvatakseen näkyjä, ihmisiä ja maisemia sisarelleen.

Maryn koulu nykymuodossaanPastori Alden oli kertonut Iowassa Vintonin kaupungissa toimivasta sokeiden koulusta. Tämän kuultuaan koko perheen yhteinen tavoite oli lähettää tyttö jonain päivänä sinne. Koko Dakotan alueelta ei löytynyt mitään vastaavaa. Mary oli aina ollut innokas opiskelemaan, ja kesällä 1881 päätettiin haave toteuttaa. Laurakin teki 12-tuntisia työpäiviä tienatakseen omalta osaltaan, ja vihdoin syksyyn mennessä oli saatu tarpeeksi rahaa säästöön ja Charles ja Caroline saattoivat Maryn Iowaan, ja hän ilmoittautui kouluun. Hyvä esimerkki perheen sopeutumiskyvystä on se, että koska edellisen sadon olivat mustarastaat syöneet käytännössä kokonaan, niin junamatkalla perhe sitten söi mustarastasta. He olivat selvästi päättäneet, että mikään uhraus ei olisi liian suuri mikäli sillä taattaisiin Marylle paras mahdollinen koulutus. Laura kertoi: "halusin niin kovasti itselleni kunnon koulutuksen, että olin todella iloinen kun sisko ainakin sai sellaisen!" Mary opiskeli syksystä 1881 alkaen hyvällä menestyksellä ja Laura tunsi velvollisuudekseen tehdä oman osansa pitääkseen hänet siellä. Käytännössä tämä tarkoitti työntekoa, siis opettajaksi valmistumista. Näin myös tapahtui ja Mary sai jatkaa koulunkäyntiään valmistumiseen saakka. Lue koulusta lisää

Mary 29v.Vuoden 1884 paikkeilla Lauran ja Charlesin yhteisillä tienesteillä perhe hankki urkuharmonin, jota Mary sai soittaa kesälomilla kotona käydessään. Lomat olivat muutenkin jännittävää aikaa Maryn yllätettyä kotiväkensä kerta kerran jälkeen käsityönään tehdyillä lahjoilla, joita oli aina jokaiselle heistä; kellorasioita, koruja, koreja, vaatteita, päiväpeittoja.

1885 Mary vietti viimeisen yhteisen kesän Lauran kanssa. He kävelivät paljon kaksistaan De Smetissä ja kotitilalla ja puhuivat tulevaisuudesta. Syksyllä Mary palasi taas Iowaan ja pian tämän jälkeen Laura meni naimisiin. Heidän yhdessä viettämänsä aika tulisi vastedes olemaan erittäin vähissä.

Mary päätti kahdentoista vuositason koulutuksesta kymmenennen tai yhdennentoista luokkakurssinsa 27.04.1887 ja palasi De Smetiin. Seuraavan lukuvuoden 1887-1888 hän oli pois koulusta ja asui kotona. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Kenties perheen rahat olivat loppu eikä Maryn opiskelun jatkamiseen ollut varaa. Toisaalta Mary oli edellisinä vuosina sairastellut erittäin paljon ja kärsinyt pahoista aivokuumeen jälkitaudeista, joten todennäköisesti vain hänen terveytensä ei sallinut opiskelua. Viimeiseksi oppivuodeksi 1888-1889 hän kuitenkin palasi kouluun ja keväällä 24-vuotias Mary valmistui hyvillä arvosanoilla. 12.06.1889 Mary sai päättötodistuksen ja palasi kotiin De Smetiin, jossa asui vanhempiensa kanssa.

Hän auttoi äitiään kotiaskareissa ja soitti urkuja. Sekä Mary että äitinsä Caroline olivat aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa, ja Mary jopa opetti pyhäkoulussa. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia. Kun vuonna 1902 Laura tuli De Smetiin jättääkseen hyvästit isälleen, hän jätti tietämättään hyvästit myös Marylle. Laura vietti hautajaisten jälkeen vielä hetken äidin, Maryn ja Carrien luona, ja takaisin Missouriin lähtiessään, vilkutti Marylle ja Carolinelle viimeisen kerran. Carrie vieraili Mansfieldissä 1903, mutta äitiään ja sokeaa isosiskoaan Laura ei nähnyt enää koskaan. Charlesin kuoleman jälkeen Mary valmisti mm. kärpäsverkkoja, joiden myynnistä he saivat hieman lisätuloja.

Carolinen kuoleman jälkeen vuonna 1924 Mary asui hetken siskonsa Gracen luona, joka eli nyt lähellä De Smetiä. Sieltä hän lähti pitämään majaa toisen pikkusiskonsa Carrien luokse Keystoneen, Etelä-Dakotaan. Siellä ollessaan hän sai sairauskohtauksen ja kuoli 17.10.1928 63 vuoden iässä koskaan palaamatta De Smetin kotiinsa. Myös hänet on haudattu kuitenkin De Smetiin. Mary ei aivan ehtinyt nähdä, kuinka Lauran kirjat tekevät koko perheestä kuolemattoman ikuisiksi ajoiksi.

Maryn pistekirjoitusraamattu, kivitaulu sekä muut kirjat, sokeana valmistamat helminauhat, käsineet ja lapsena tekemä yhdeksän tilkun päiväpeite on näytteillä Rocky Ridgessä Mansfieldissä. Muut Marylle kuuluneet esineet on säilytetty Ingallsien kotona De Smetissä.

© 9/2004 briansmith, pikku.apulainen@jippii.fi, www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla