LA MIA GRANDE AVVENTURA

11 biisianalyysiä

Analyytikko: Artisti itse (= Micco Vuorio)

 

 

 

1. Lännen muukalainen (pop-balladi):

Biisi kuin jostain skoopari-leffasta. Soinnutus on espanjalais-vaikutteinen, trumpetin soittamat linjat viittaavat jopa Meksikoon. Tämän biisin rakenne on aika erikoinen (intro, AABCDE) ja sitä vääntelin pari kuukautta. Sointujen nimistä kävimme Donnerin kanssa syvällisiä keskusteluja. Kööreissä on myös arabialaisvaikutteita, jopa päälaulussa häivähtää maurilaiset värit hiukkasen.

 

Tämän biisin tein  viimeisenä kaikista ja se oli myös kaikkein vaikein tehdä, varsinkin sovittaminen oli  tuskallista puuhaa (hävettää tunnustaa). Auvinen auttoi bassolinjoissa joita Häkä käytti niitä edelleen kehittäen. Donnerin lopulliset jousisovitukset kuulin vasta kun niitä äänitettiin. Olin tarkkaamossa ja pudota tuolilta, minulle oli yllätys että avantgarde-taustan omaava henkilö voi tehdä niin tonaalista jälkeä, kuten esim. B-osassa kuullaan,  mikä on yksin Oton käsialaa samoin kuin D-osa. Omaa luomustani on pitkälle A-osat sekä loppuosa, mm. jousiteema. Tämä on levyn ainut biisi, jolla ei ole kitaraa ollenkaan! Sitä kyllä yritettiin soittaa sekä minun että Auvisen toimesta, mutta turhaan. Piano kuitenkin tuli ja siihen hain oikeita ääniä varmaan ainakin pari kuukautta. Loppuvaiheessa itkin usein sitä, ettei minulla ollut flyygeliä (vaan vanha kapakkapiano), sillä tämäntyyppinen kappale olisi kaivannut flyygeliä. Yritin kompensoida puutteen kuitenkin mikrofoniasetteluilla ja oman soittoni hienosäädöllä. Ennio Morriconea tuli myös usein kuunneltua kun tätä biisiä väännettiin.

 

2. Todellinen rakkaus (country-rock, medium beat):

Tämä biisi ei kertonut alunperin petollisista miehistä jne jne jne, vaan ”petollisista” ja ”hyvin työllistetyistä” free-lance -muusikoista (jotka kieltämättä usein ovat miehiä). Kun tein tätä biisiä oli kevättalvi ja kaikki  olivat aina Pohjoisen laskettelukeskuksissa keikalla. Kuka kenenkin kanssa ja milläkin kiertueella. Kiinni heitä ei saanut ja studiolle soittamaan, aina silloin kuin olisi tarvinnut. Siitä innoitus sanoihin!

 

3. Pikku-Lauri (pop-rock,  balladi):

Tämän laulun kertojaminä on äiti, mutta yhtähyvin voi ajatella omaa elämäänsä taaksepäin. Itsekin asuin vanhempieni talossa vielä 29-vuotiaana, (jota ennen olin asunut useita vuosia mm. USA:ssa, Tampereella ja Piikkiössä). Itselläni ei ole kuin kaksi lasta ja he ovat vielä alle 12-vuotiaita. Silti huolehdin jo nyt paitsi heidän jokapäiväisestä elämästään, myös heidän tulevaisuudestaan. En tiedä mitä tekisin, jos lapseni joskus päättäisi muuttaa USA:han. Ja entä kun hän menee armeijaan tai luokkaretkelle sitä ennen? On ollut kyllin rankkaa päästää heidät ensin päiväkotiin, sitten kouluun ja kavereiden luo...

 

4. Ja karavaani kulkee vaan (Etelän-rock, nopeahko beat):

Tämän laulun kirjoitin niihin aikoihin kun vielä siivosin helsinkiläisten rappuja mm. Kalliossa, Punavuoressa, Eirassa ja Kaivopuistossa kopäiväisesti vuosina 1988 - 1996. Biisin sanat ”ja kaupungeissa asutaan vuokralla, tehdään töitä minimipalkalla” olivat minullekin täyttä totta monta vuotta.  Paitsi hirveät vuokrahinnat ja erittäin ahtaat asunnot, välimatkat Hesassa ovat jotain käsittämätöntä, jos pitää reissata julkisilla kulkuneuvoilla esim. akselilla Oulunkylä – Hakaniemi – Eira – Pitäjänmäki päivittäin. Matkoihin meni usein reilut kolme tuntia päivässä. Ja kuka voisi käsittää nykyisen politiikan teon järjellisyyden, kun tuloerot vain kasvavat ja vanhukset, sairaat, vähätuloiset  ja vammaiset jäävät yhä useammin heitteille.

 

5. Pienen tytön haaveet (pop-country-folk-rock with gospel feel, levollinen keskihidas beat):

Käsittämättömän hieno sävellys ja sanoitus Kari Kuuvalta. Sävellys, jossa on yksi vahvimpia tietämiäni melodioita ja soinnutus jonka pistimme Auvisen kanssa uusiksi, vähän sitä modernisoiden ja jalostaenkin, toivon mukaan. Mielessä häivähti jopa Police –yhtyeen Every Breath You Take, kun tätä alettiin sovittaa. Karin tapasin ensi kerran v. 1995, jolloin vierailin hänen erämaamökissään Oitissa. Kari on harvinaislaatuinen ihminen ja hämmästyttävän monipuolinen lahjakkuus. Tämän laulun sanat ovat ihmeelliset, sillä vaikka ne ovat hyvin surulliset ja kertovat epäonnistumisesta, silti yleissävy on valoisa ja luottavainen. 

 

6. Miljoona kitaraa (rock, BEAT AGGRESSIVO)

Tämä oli mukana jo 1994 kun äänitettiin pohjia. Häkä oli heti tikkana ja sanoi, että pistetään paremmaks kun originaali, siltä kaverilta kun ei puutu rohkeutta ja itseluottamusta. Sanat tähän biisiin syntyi nopeasti, koska heti kun alkoi Järvistä ja sen kitarahommia miettimään, niin ei siitä paljon muuta tullut mieleen kuin miljoona kitaraa! Lisäksi sain tähän biisiin sisällytettyä lyhennetyt kitaranteko-ohjeetkin, olenhan itsekin rakentanut yhden kitaran teini-ikäisenä.

 

7. Hei hei näkemiin

(Texas-blues, laid-back medium trioli-shuffle, ÄIDIN HAUSKEMPI BLUES)

Tämä biisi oli alunperin tavallisempi ränttä-shuffle, mutta Big Papan kanssa kerran jammatessamme  (joka on tutkinut Chicago- ja Texas-bluesit läpikotaisin) tämän muunsimme sofistikoidummaksi. Sanat ovat aika päättömät, mutta niitä oli hauska laulaa! Big Papan kitarasoolo keskellä ja lopussa ovat vitsikkään oikukkaan liukkaan hauskan päättömät. Big Papa ui tällaisessa tyylilajissa kuin kala vedessä. Häkä pisti myös parastaan, samoin Keskisen sovittamat tyylitietoiset blosarit.

 

8. Tuulen tyttö (country-etelän-rock-pop, nopea kevyehkö beat)

Toinen Kari Kuuvan sävellys ja sanoitus. Ja sanat, jotka voisi taas allekirjoittaa mennen tullen. Ihanat sanat ja hieno melodia. Tähän oli ilo soittaa kitarat ja urut ja jos Auvisen kitara kuplii kaiken päällä, niin Gustavsonin piano helmeilee kokolailla sekin muiden seassa. Genreltaan tämä country-rock lähestyy jo Etelän-rock-vaikutteita.

 

9.Makee mesta, rento fiilis (blues, medium shuffle OIKEASTI ILOINEN BLUES)

Tämä on oikein perus-ränttä-tänttää, joka on joittenkin mielestä ansiosta aliarvostettu tyylilajii, mutta itse diggaan ränttä-shuffleista kuin hullu puurosta. Minulla on alusta asti ollut komppikitaristina sellainen hauska pieni vika, että suorat medium-beatit tahtoo vääntyä aina puolivahingossakin shuffleksi, ellen hirveästi vahdi itseäni. Joten kylläkai sitä shufflea täytyy sitten oikeasti harrastaa. Sanat kertoo niistä ajoista, jolloin oltiin vielä nuoria ja lähes lapsettomia ja bailattiin Stadin menomestoissa joskus aamuyöhönkin. Tähän biisiin bassoja yritti soittaa montakin herraa (mm. Häkä, Löytyn Mikko ja Big Papa). Poikien jutut äänitin surutta päälle, sillä heiltä tuli aivan erilaisia juttuja kuin mitä itse kuulin. Niin soitinkin lopullisen basson tähän itse omalla jazz-bassollani.

 

10. Rakkauden kellot (pop/rock – mediumbeat(les))

Tämä on ehkä kaikkein puhtain pop-biisi levyllä ja Beatles oli esikuvana kun sovitusta mietittiin (kylläpä kyllä kyllä). Torviarriin sain ujutettua marssibiitin, mutta sen huomasin vasta jälkeenpäin kun Auvinen asiasta minulle huomautti. Tämä on tunnelmaltaan kaikkein valoisin ja puhtaasti optimistisin biisi levyllä, myöskin viattomin ja idealistisin, luulen.

 

11. Outoo (rock-blues, medium sharp back-beat – HYVÄNTAHTOINEN SATIIRI)

Tämä biisi kertoo eräästä kitaristista, johon allekirjoittanut ja pian myös hänen laillistettu puolisokitaristi tutustui 1987 Helsingissä.  Rummut on soitettu Ddrumseilla by Heikki Sandrén, mutta niitä ei studiollani enää ole, koska vaihdoin ne Hande Lemolan kanssa bassovahvistimeen viime kesänä.

 

 

  Alku | Pähkinänkuoret | Studio Pikku-Laurin historia | Äänitys & miksaus

Micco Vuorio | Micco historia | La Mia Grande Avventura | 11 biisianalyysiä

Big Papa Auvinen | Coupé de Ville | Albert Järvinen: Kultaiset kitaravuodet 1973 - 1974

Taiteilija Antti Halonen | Oksat | Männynkävyt

 

 

Copyright © Studio Pikku-Lauri 2001