MICCO VUORIO

laulaja-lauluntekijä-muusikko

 

 

Micco Vuorion ensiesiintyminen tapahtui 17-vuotiaana Oulun Ylioppilas-

teatterin järjestämässä konsertissa vuoden 1975 keväällä. Paikallisen sanomalehti Kalevan

musiikkiarvostelija piti Miccoa illan suurimpana yllättäjänä ja ihmetteli nuoren hennon tytön

herkkää laulua sekä autenttista country-, folk- ja blueskitaransoittoa.

 

Siitä asti monet ovat hämmästelleet tätä negroidisti fraseeraavaa folk-ääntä, jossa on kuultu milloin

Carole Kingin, Janis Joplinin tai Melanie Safkan vaikutteita.  Ja entä itse Pedro Hietanen,

joka erehtyi v. 1987 luulemaan Micon demokitaransoittoa Albert Järviseksi?

 

Ajan mittaan lisää syvyyttä Micco Vuorion muusikkouteen ovat tuoneet säveltäminen,

sanoittaminen, sovittaminen, äänittäminen ja tuottaminen. Oma studio hänellä on ollut 15 vuotta.

 

 

M i c c o  V u o r i o

Bio extraordinaire

 

I n s t r u m e n t i t: laulu; kitara, piano, basso, rummut

M u u  m u s i i k i l l i n e n  t o i m i n t a: säveltäminen, sanoittaminen,

sovittaminen, äänittäminen, tuottaminen

M u s i i k i l l i n e n   k o u l u t u s:  kitaratunteja 1971 Oulussa

pianotunteja 1973 Oulussa, Äänityskurssi NewYorkissa 1982,

Viulutunteja 1999 Jokelassa

O p e t u s t o i m i n t a: kitara-, piano-, rumpu-ja basso-

tunteja lapsille ja nuorille (v. 1975 - 2000)

 

L e v y t y k s e t :  Coupé de Ville feat. Albert Järvinen: Slippin' & Slidin' (Castle 1990)

Coupé de Ville: Checkin' & Bowlin' (Castle 1991) LP

Coupé de Ville: Rolling With The Tide (Rockadillo 1993) CD

Micco Vuorio: La Mia Grande Avventura (DHE Castle 2000) CD

 

 

 

 

MICCO VUORION HAASTATTELU

13 kysymystä Micco Vuoriolle

 

 

 

Miksi sinulla on pojan nimi?

Taidan olla ihan tavallinen poikatyttö vaan. Lapsena minulla oli nk. poikamaisia harrastuksia kuten jalkapallo, jääkiekko ja nikkarointi. Sitten tää naisellinen meininki ei ole koskaan hirveästi kiinnostanut, en jaksa keskittyä esim. meikkaus- tai vaateasioihin kuin äärimmäisen pakon edessä. Lapsena halusin olla poika ja joskus vieläkin. Tom Sawyer, Huckleberry Finn ja Davy Crockett olivat idoleitani! Mitä muuta tällaiselta voisi odottaa?

 

Mistä  Micco tulee?

Amerikassa on sellainen intiaaniheimo kuin Miccosucee. Ja sitten minua on aina luultu pojaksi, varsinkin jos on ollut lyhyt tukka.

 

Miten aloit soittaa kitaraa?

Sain ensimmäisen kitaran 14-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Aluksi menin Työväenopiston kitarakurssille, mutta jätin sen parin viikon jälkeen kesken, koska  huomasin itse oppivani paremmin. Tsekkailin sointuoppaita ja nuottivihkoja. Kun aloin tsekata CCR:ää ja Hurriganesta jäin koukkuun yhä enemmän. Eka sähkiksen, Telecaster-kopion hankin 18-vuotiaana.

 

Rock-bisnes on miesvaltainen ala. Onko sinua sorrettu sen takia, että olet nainen?

En usko, että juuri takia, että olisin tyttö. Sorto tai ilkeily on varmaan enemmän ihmisestä ja luonteesta kiinni. Kyllä naisetkin osaa olla ilkeitä ja tylyjä. Enemmän kyllä koen joutuneeni syrjityksi sen takia, etten harrasta mitään muotivirtauksiin perustuvia trendijuttuja, vaan olen aina kulkenut puhtaasti omaa tietäni. Esteettiseltä musiikkimaultani olen perinteeseen nojautuva konservatiivi ja romantikko, mutta jotkut pitää sitä vähemmän kunnioitettavana riippumatta siitä miten sen tekee.

 

Miten sävellät?

Jokin säestysinstrumentti kuten kitara tai piano täytyy olla. Sitten mieluusti neljä seinää ja ovi kiinni. Se ei haittaa, jos seinän takana melutaan ja huudetaan, jos ovi enimmäkseen pysyy kiinni! New Yorkissa muistan kyllä säveltäneeni joskus mm. maanalaisessa, mutta vaunu oli silloin tosi rauhallinen. Muuta musiikkia ei saa kuulua silloin mistään.

 

Millaisesta musiikista pidät?

Vahvoista melodioista, harmonioista ja synkooppi-pohjaisista rytmeistä. Sellaisesta musiikista, jossa on jotain sisäistettyä ja selkärangasta tulevaa osaamista, jonka kuulee selvästi, vaikkei niitä voisi ikinä nuotintaa. Pidän yhtälailla ankarasti sovitetusta musiikista kuin improvisaation lennosta. Esim. Nelson Riddle tai Henri Mancini on mielestäni aivan yhtä suuri nero kuin Jimi Hendrix. Kuuntelen yhtä auliisti Olavi Virtaa kuin Beethovenin sinfonioita.

 

Et pidä koneiden käytöstä musiikista, miksi?

Voivathan ne olla apuväline demojen teossa tai kokeiltaessa, mutta muuten en käsitä niitä. Mielestäni koneiden käyttö musiikissa on valtava askel taaksepäin taiteellisesti ja inhimillisesti ottaen. Mielestäni niiden käyttö on suuri sääli ja kuvastanee henkistä ilmapiiriä ja arvomaailmaa, jossa elämme. Säälin kaikkia niitä jotka koneita käyttävät tai kuuntelevat. Halvalla menee...Säälin kyllä itseänikin sen puoleen, koska olemme Auvisen kanssa puilla paljailla juuri siksi kun rakastamme tätä ”elävää musiikkia” ja maksamme itse viulumme. Perhettäkin pitäisi elättää...

 

Suosikkisoittimesi?

Rakastan aina sitä eniten, millä teen töitä. Ei voi olla muuta tapaa, jos soittaa useampia instrumentteja. Mutta kyllä erityisesti kitara ja piano, nuo taivaallisen vapaasti soivat ja värähtelevät kielisoittimet kiehtovat minua eniten. Ne reagoivat myös hyvin pieniin asioihin, mitä soittaja tekee. Myös on kiehtovaa joskus havannoida sitä, miten niiden kielet reagoivat toinen toisiinsa. Pianon olen löytänyt vasta viime vuosina ja olen ällistynyt siitä, miten ilmaisuvoimainen soitin se on, vaikka on ns. kiinteävireinen eikä sillä saa mikrosävelaskeliakaan.

 

Miten teet musiikkia?

En harjoittele säännöllisesti enkä useinkaan päätä, että nytpä teen sitä tai tätä. Ehkä olen laiska ja minulta puuttuu kunnianhimoa! Yleensä toimin periodiluonteisesti. Voin olla soittamatta rumpuja tai bassoa monta vuottakin ja sitten yhtäkkiä soitan pari viikkoa putkeen pelkkiä rumpuja. Sovitustyön alkuvaiheessa kyllä vaihtelen instrumentteja päivittäin, mutta silloin kun alan treenata jotain levylle pidän yhdestä kerrallaan kiinni niin kauan aikaa, kunnes homma on purkissa. Silloin vältän taukoja. Paras vire katoaa parissa päivässä.

 

Millainen rooli Big Papalla on levysi toisena tuottajana?

Alunperin aioin tuottaa tämän levyni yksin. Mutta koska asumme saman katon alla, Big Papa ei voinut yksinkertaisesti välttyä kyseiseltä roolilta. Muusikkoluonteemme ovat aika erilaiset. Itse olen skitso ja neuroottinen ja kyseenalaistan aina kaiken. Big Papa ei taas pidä asioiden vatvomisesta ollenkaan eikä varsinkaan väittelyistä. Hän vihaa taipumustani provosoida vain siksi, että saisin keskustelua aikaan.

 

Entä puhtaasti musiikillisesti?

Big Papalla on loistava tyylitaju ja erehtymättömän tarkka korva. Tiedän, että jos on kyse musiikin rakenteista tai teoreettisista kysymyksistä, voin aina luottaa hänen mielipiteisiinsä ja tietämykseensä täydellisesti. Varsinkin sovittamisvaiheessa hän on minulle korvaamaton apu. Big Papa on myös loistava basisti ja auttaa mielellään bassolinjojen sovittamisessa tiukan paikan tullen.

 

Olette molemmat kitaristeja. Oletteko oppineet toistenne soitosta jotakin?

Eipä juuri. Meillä on aika erilaiset tyylit kuitenkin, vaikka komppikitaroissa menemme joskus sekaisin itsekin kumpi on kumpi levyllä. Ehkä tilanne olisi toinen, jos olisimme tavanneet 15 vuotta aikaisemmin.  Big Papalta olen kyllä oppinut joitain jazz- ja  blues-sointujen käyttöä.

 

Suurimpana ansionani Big Papan soiton suhteen pidän sitä, että olen saanut pelastettua joitain hänen ”once-in-a-lifetime” –sooloja, vaikka hän olisi vaatimalla vaatinut päälleäänitystä ja uusintaottoa (mm. Hei hei näkemiin, Storm In The Ocean ja Cadillac Daddy). Big Papa on sellainen ”Miljoonan dollarin virtuoosi”, että hän soittaa vaikka sata sooloa yhteen syssyyn ja joka kerta eri tavalla. Tällaisessa soiton huumassa hän ei itse välttämättä tajua missä mennään ja joudun olemaan häntä äänittäessäni äärimmäisen tarkka ja tiukka. Onneksi Big Papa luottaa minuun ja on jälkeenpäin kiittänyt tiukkuuttani.

 

Tuleeko seuraava levysi olemaan yhtä monipuolinen kuin LMGA?

Jos tämä linja jatkuu, voi olla että seuraava levy on vieläkin moni-ilmeisempi kuin tämä nykyinen, tai sitten ei. Se on Korkeemman Kädessä. Minä toimin vain sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. En voi tietää enkä tee päätöksiä siitä mitä teen vuoden tai kahden päästä.

 

 

 

HYVÄT JA KAUNIIT

(Micco Vuorion suosikit)

 

L a u l a j a s u o s i k i t : Lonnie Johnson, Ann Peebles, Felix Pappalardi, Freddie King

B ä n d i s u o s i k i t : Beatles, Marshall Tucker Band, Blues Brothers, Firefall, Carpenters, Allman Brothers

S u o s i k k i s o v i t t a j a t : Nelson Riddle, Herb Alpert, Henri Mancini, Ennio

Morricone  John Barry, John Martin, Erkki Melakoski, Nacke Johansson,

Otto Donner, Heikki Keskinen

S u o s i k k i m u u s i k o t : Carole King, Leon Russell, Winterin veljekset &

Rick Derringer yhdessä, Elton John, Billy Joel, Randy Newman

R a k k a i n   s ä v e l t ä j ä : L. van Beethoven

R a k k a i n  k i r j a :  Wilhelm Furtwängler: Keskustelua musiikista, suom. Timo Mäkinen,

 WSOY 1951, alkusanat Sulho Ranta

S u o s i k k i ä ä n i t t ä j ä : Bruce Swedien

R a k k a i n  k i t a r a : Fender E.C. signature model Stratocaster vm-92

 

 

Alku | Pähkinänkuoret | Studio Pikku-Laurin historia | Äänitys & miksaus

Micco Vuorio | Micco historia | La Mia Grande Avventura | 11 biisianalyysiä

Big Papa Auvinen | Coupé de Ville | Albert Järvinen: Kultaiset kitaravuodet 1973 - 1974

Taiteilija Antti Halonen | Oksat | Männynkävyt

 

Luotu tammikuussa 2001. Päivitetty kesäkuussa 2001.

 

Copyright © Studio Pikku-Lauri 2001