Inehmo pääsivu  Laulujen alkuperä  Yhtye  Ohjelmisto  Esiintymiset  Levy  Lehtijutut  Projektit  Ota yhteyttä

     

Ohjelmisto

Klikkaa lauluja ja kuuntele musiikkinäytteitä (MP3-tiedostoja max 500 kt). Näytteet ovat Laulajan lajia -levyltä ellei toisin mainita.

Maailman synty, myytit

Pääskyläinen päivälintu. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmansyntymyytin mukaan maailma syntyi suuresta munasta, joka halkesi ja jonka eri osista syntyivät taivas, maa, aurinko ja tähdet. Inkeriläinen runo ja sävelmä, sovitus Inehmo.

Päivän päästö. Neuvokas sepän neito tuo kadonneen valon takaisin. Runon on Inkerin Soikkolasta muistiin merkinnyt Volmari Porkka vuonna 1883 Mapu-nimiseltä laulajalta. Sävelen tallensi samasta pitäjästä Armas Launis vuonna 1906. Sovitus Inehmo.

Muinaissuomalaiset jumalat. Mikael Agricolan Psalttarin eli Vanhan Testamentin Psalmikokoelman (1551) esipuhe sisältää varhaisimman säilyneen luettelon muinaissuomalaisten jumalista. Inehmo on istuttanut tekstin erilaisiin perinnesävelmiin (gregoriaaninen sävel, kehtolaulu, polkka, itkuvirsi) moniosaiseksi ”teokseksi”.

Hiiden hirven hiihto.  Hiidet rakentavat hirmuisen hirven, jonka Lemminkäinen sivakoi kiinni Tapion väen avustuksella. Matkan vaiheet lauletaan kolmella eteläsavolaisella sävelmällä. Sanat ovat peräisin Kalevalasta ja Suomen Kansan Vanhoista Runoista, mm. Arhippa Perttuselta Vienan Karjalasta. Sovitus Inehmo.

Juur hartaast mailmast tästä. Vuoden 1701 virsikirjan virsi 391. Suomenkielinen teksti J. Cajanuksen, sävelmä trad.

 
Kuva: Tapio Lindholm

Työ ja vuodenkierto sekä juhlapäivät

Työnnän lehmäni leholle  Karjalle toivotetaan rauhaa ja hyvää lypsykuntoa. Sanat on merkinnyt muistiin I. K. Inha Vienan-matkallaan 1800-luvun lopulla. Ersämordvalainen sävelmä, jonka opimme Toorama-yhtyeen jäseneltä Gennadi Dulkinilta. Sovitus Inehmo.

Linamäng. Laulu kuvailee pellavan matkan viljelyksiltä hameeksi. Viron setukaisten pellavaleikki, tanssisävelmä, värskalaiselta Leiko-kuorolta opittu. Esitämme alkukielellä.

Mitä minä veikolleni. Palttinainen paita hieroo hipiätä mutta silkkipaita ei. Sanat on yhdistetty kahdesta Mateli Kuivalattaren Elias Lönnrotille ja August Ahlqvistille laulamasta toisinnosta (Aimo Turunen: Mateli Kuivalatar - Koitereen laulaja). Sävelmän merkitsi muistiin  Armas Launis Tyrön Yhimäestä, Inkeristä. Sovitus Pipa ja Inehmo.

Liko liko liinojani. Pitkien pellavien toivotus. Kolme marilaista säveltoisintoa yhdistyvät kudokseksi. Sanat Suomen Kansan Vanhoista Runoista. Sovitus Pipa ja Inehmo.

Miksi ne neijot.  Perhe yllyttää isää lähtemään markkinoille tuliaisten toivossa. Inkeriläinen runo ja sävelmä. Inehmo on muokannut Liisa Matveisen sovitusta itselleen sopivaksi.

Hyinen tytti.  Tanssilaulu pakkaselle, jonka toivotaan paleltavan muita kuin itse laulajaa. Sanoituksessa hyödynnetty mm. D. E. Europaeuksen 1845 Kiimasjärveltä keräämää palelulaulua. Sävelmän on tallentanut Mäkkylästä, Soikkolasta Armas Launis. Sovitus Inehmo.

Iso sika. Kekrivirsi, jossa lähdetään lahtaamaan niin isoa sikaa, että jumalatkin joutuvat sitä pakenemaan. Kekri oli syysteurastusten jälkeen vietettävä juhla, johon talonpojan vuosi loppui. Pääosin Etelä-Karjalan Sakkolasta peräisin olevan tekstin on mokšamordvalaisen pilkkalaulun sävelmään sovittanut Inehmo.

Iso Härkä. Kekrivirsi, jossa pikkumies selättää muille ylivoimaisen suuren härän. Sanat on koottu Arhippa Perttusen ja Vanhan Kalevalan versiosta. Kuvaus pikku miehestä on 1820 Sakari Topelius vanhemman muistiinmerkitsemä Kuddnäsistä, Uudenkaupungin läheltä. Sen lauloi hänelle Remsosen renki,  joka oli oppinut sanat Akonlahdessa. Sävelmä on kolmesta eteläsavolaisesta sävelmästä koottu sikermä.

Tule meille Tuomas kulta.  Joulu on tulossa ja merkilliset jouluherkut odottavat jo syöjiään. Esitämme Kantelettaren sanat inkeriläisellä röntyskäsävelmällä.

Oluen synty. Humala, ohra ja vesi yhtyvät olueksi Osmattaren ja oravan neuvokkuudella. Teksti on osittain August Ahlqvistin Mateli Kuivalattarelta muistiinmerkitsemä, täydennetty D. E. Europaeuksen Simana Sissoselta 1845 talteen ottamalla versiona. Sävelmän Virpi oppi Ala-Könni-opistossa. Sovitus Inehmo

Jouluna Jumala syntyi. Esitämme katkelmia Luojan virrestä mordvalaisella Kodamo moro -sävelellä.

 Häät

Läksit kouluhun kotoa. Hääitku morsiamelle tuttaviltansa. Morsiamen ystävättäret pelottelevat avioelämän kauhuilla tulevaa nuorikkoa, joka joutuu jättämään lapsuudenkotinsa ja päätyy miniänä uuden talon alimpaan kastiin, kaikkien komenneltavaksi. Mokšamordvalainen sävelmä, Kantelettaren tekstiin sovittanut Anna-Kaisa Liedes.

Konstin tieän. Kaikkien moittima nuorikko vastaa pelotteluihin ja nostaa itsetuntoaan pahantoivotuksilla. Sanat peräisin Karjalankannakselta. Myös Larin Paraske on laulanut näillä sanoilla. Sävelmä on mordvalainen rallatus. Sovitus Inehmo.

Kuule sulho, neito kun mie laulan. Kantelettaren sanat omasta päästä täydennettynä, sävelmä virolainen Hei helele hellake -kansanlaulu.

Sinimani seele.

Naisen elämä

Ehi vaija. Nuori neito lupailee tulevalle miehelleen lokoisia päiviä. Sanat on merkitty muistiin Pohjois-Karjalasta, paitsi ensimmäinen säkeistö, joka on mokša-mordvankielinen rallatus. Mordvalaisen Toorama-yhtyeen ohjelmistoon kuuluvan sävelmän on Suomen Kansan Vanhojen Runojen tekstiin sovittanut Anna-Kaisa Liedes.

Tuo on mies meestä tehty. Neito pyytää metistä miestä äitinsä puheille, kosimisaikeisiin. Esitämme Suomen Kansan Vanhojen Runojen tekstikatkelman Värttinänkin käyttämällä  Vot i kaalinna -sävelellä.

Miksi ei minua naitu. Vanhapiika ihmettelee huonoa naimaonneaan. Pipa koosti sanat Kantelettaresta. Sävelmä on Inkerinmaalta ja sen on moniääniseksi sovittanut Anna-Kaisa Liedes.

Merenkylpijä. Metsästä ilmestyvä varas yllättää uimarin. Runon on sanellut Inkerin Vyötermaalla Maria Luukka, ”yksi Inkerin paraimpia lauluniekkoja”, Volmari Porkalle vuonna 1883. Mokša-mordvalainen sävelmä, sovitus Anna-Kaisa Liedes ja Inehmo.

Garoit Marjaz (Kuhmon Kalevalakylä 2004). Rekryyttilaulu Mordvanmaalta. Tsaarin armeijan upseerit hakivat pojat sotaväkeen pakkokeinoin. Marju-sisko itkee nähdessään painajaisunta siitä, kuinka naapurin Abram-poikaa viedään sotilaaksi. Mokša-mordvalainen runo ja sävelmä Toorama-yhtyeen sovittamana. Laulamme alkukielellä.

Ei pitäisi nuoren neijen (Kuhmon Kalevalakylä 2004). Laulaja päivittelee epäonnistuneita naimakauppojaan. Viron setukaisten sävelmään sovittanut Anna-Kaisa Liedes.

Sanottiinpa, soimattiinpa. Vanhapiika kuittaa panettelijoiden arvostelut laululla ja tanssilla. Sanat yhdistelty Alku-Kantelettaresta. Kalevalaista laulantaa duurissa ja mollissa, sovitus Inehmo.

Bai bai lašta. Karjalankielinen kehtolaulu, Itä-Karjalasta merkinnyt muistiin petroskoilainen perinteentutkija Sandra Stepanova vuonna 1978.

Helise heliä metsä. Naisen turva on talossa ja miehissä, kunnes nämä kuolevat ja laulajasta tulee tutilas. Inkeriläinen laulu.

Vanhan valitus. Vanheneva nainen ennakoi tulevaisuuttaan, jossa nuoremmat jatkavat menoaan mutta hän jää paikalleen tupaan makaamaan. Sanat Larin Paraskeen, esitämme Vanhan Kalevalan nuottiliitteen sävelmällä.

Kaunis Karjala (Kuhmon Kalevalakylä 2004). 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa uskottiin leniniläiseen valtioideaan mutta vaalittiin myös kansankulttuuria. Ansioituneet kansantaiteilijat ja -kuorot loivat uusia teoksia yleisvenäläisen taidemusiikin ihanteiden mukaisesti. Tämän Jevgeni Ljovkinin sanoittaman ja säveltämän Karjala-romanttisen laulun, jossa mies ja nainen löytävät yhteisen sävelen opimme Sanna Kurki-Suonion kurssilla. 

Minä jauhan Jaakolleni. Vanha nainen kaipaa miestä. Jauhinkivillä laulettiin usein hyvin intiimejä asioita ja etenkin vanhat naiset uskalsivat laulaa eroottisia, rohkeita runoja. H. G. Porthan sanoo laulusta näin: "Jokainen huomannee tässä laulussa runosuonta, tunnetta, luonteen vilpittömyytä ja totuudellisuutta, ja varsin miellyttävän kuvauksen maalaistemme elämästä". Teksti on Porthanin de Poesi Fennicasta 1766 muutamalla Kantelettaren säkeellä täydennettynä. Sävelmä Karjalan runosävelmät n:o 304. Millan koostama soolokappale.  

Elämänfilosofia

Hoz mie itken (Kuhmon Kalevalakylä 2004). Laulaja odottaa, että pääsee itkemään ja laulamaan tuntonsa ulos marjametsässä. Vuonna 1937 tutkijoille laulanyt Mari Vahter ja ryhmä Tallinnassa.

Käki kukku kuusikossa. Käeltä kysytään tulevien päivien määrää ja pyydetään hyviä tulevia vuosia. Teksti on pääosin peräisin Karjalankannakselta ja Savosta, sävelmä Marinmaalta, sovitus Inehmo.

Hevosel on pää parempi. Runo on peräisin Alku-Kantelettaresta. Sävelmä on muunnos kantelesävelmästä, jonka merkitsi muistiin italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi vuonna 1798 jostain Oulun ja Turun väliltä. Sovitus Inehmo.

Hevonenki hengähtävi. Runo kuuluu laulajan loppusanoihin: pitkän rupeaman päätteeksi laulaja havainnollistaa väsymystään erilaisin vertauskuvin. Sävelmä on Inkeristä, Kaprion Pankkalasta. Sovitus Inehmo.

Loitsut

Suden poisajosanat. Loitsutekstin tallensi D. E.  Europaeus Aunuksen Tulemajärveltä 1846.  Lauletaan kalevalaisella sävelmällä, jonka Lähteenkorva -niminen tutkija merkitsi muistiin Latvajärveltä, Vienan Karjalasta vuonna 1877. Sovitus Inehmo.

Karhuloitsu.  Karhua puhutellaan kohteliaasti ja pyydetään jättämään karja rauhaan. Teksti on peräisin Hämäläisosakunnan keräelmistä vuosilta 1915-16. Sävelmä on  Inkeristä (Keltto, Suur-Mansikkala), josta sen merkitsi muistiin Alava-niminen tutkija.

Lemmen nostaminen. Elias Lönnrotin Ilomantsista vuonna 1828 muistiinmerkitsemiä lemmenloitsusanoja kaikkien tuntemalla kalevalaisella sävelmällä esitettynä.

Laulaja

Tupa täynnä tuppasuita. Laulajan aloitussanat pitkän laulurupeaman aluksi. Sanat ovat Kantelettaresta koottu, alun perin Hiitolasta Karjalankannakselta. Sävelmä Inkerinmaalta.

Laulajan lajia.  Vanhemmat rohkaisivat tyttöä lauluun ja soittoon mutta kielsivät torailemasta perheenjäsenten ja naapurien kanssa. Teksti Inkerinmaalta ja sävelmä Marinmaalta, sovitus Inehmo.

Laul läts läbi Setumaa. Tytöt pukeutuvat parhaimpiinsa, asettavat suuren hopeasoljen rintaansa ja helisevät hopeahelmet kaulaansa ja saavat tästä innoituksen laulaa ja tanssia läpi Setumaan. Viron setukaisten tanssisävelmä, jonka on tutkijoille laulanut Veera Pähnäpuu. Esitämme myös suomenkielisenä lastenloruna Laiska-Lassista. 

Pyyräjooksemine. Tanssilaulussa kehotetaan kaikkia naisia piiriin.  Viron setukaisten piirileikkilaulun on tutkijoille esittänyt Veera Pähnapuu Leiko-kuoron kanssa 1980-luvulla.

Kats sösard kargas.

Lastenlorut

Oli ennen onnimanni.

Hämähäkin häät.

Laiska-Lassi.

Ajankohtaista kalevalamitalla

Laadimme tarvittaessa kalevalamittaisia tekstejä myös ajankohtaisista aiheista, esimerkiksi Irtisanomisvalitus ja kestovaippakalevala.