Inehmo pääsivu  Laulujen alkuperä  Yhtye  Ohjelmisto  Esiintymiset  Levy  Lehtijutut  Projektit  Ota yhteyttä

Pelimanni 2/2007

Inehmo

Laulajan lajia - Kalevalaista laulua sukukansojen sävelin

Päivän päästö / Hyinen tytti / Laulajan lajia / Merenkylpijä / Läksit kouluhun kotoa / Konstin tieän / Jauha, jauha / Bai bai lašta / Iso sika / Kettu itki poikiansa / Suden poisajosanat / Työnnän lehmäni leholle / Sanottiinpa, soimattiinpa / Miksi ei minua naitu / Käki kukku kuusikossa / Hevosel on pää parempi / Hevonenki hengähtävi

Kun tartut Inehmon levyyn, tuntuu siltä kuin saisit käteesi lämpöisen villalapasen. En tosin ole ihan varma, onko se lapanen. Sen kuitenkin tiedän, että se on toteutettu neulakinnastekniikalla, joka on jonkinlainen muinainen tapa työstää lankaa. No, kansi levyn mukaan! Muinaisen oloista ja kotikutoista? Mieluumminkin perinteistä, arkisen todellista, lämmintä ja kotoista. Tuttuja ovat Kalevalan sanat, vuorolauluna etenevät tarinat. Niinpä! Siinä missä monet alan soreat tyttäret laulaa luikauttavat vankemmalla naisenergialla, on Inehmo toista maata. Ryhmän neidot (Riitta Bergroth, Mirja Metsola, Pirkko Paljakka ja Virpi Sahi) toteuttavat kalevalaisen laulun ihanteita hellemmällä otteella päätä paijaten, syliin ottaen. Onko sitten 40 minuuttia kalevalaista laulua liian puuduttava paketti...

Se riippuu hieman siitä, miten tätä kuuntelee. Jos annat mielesi aueta ja vajota ajaudut outoon, hypnoottiseen maailmaan, joka kuljettaa sinut jonkinlaiseen muinaissuomalaiseen nirvanaan - olemattomaan olotilaan...

Hannu Lehtoranta

Takaisin Lehtijutut-valikkoon >