Tavoiteohjelma
Home ] Up ] [ Tavoiteohjelma ] Tulkinta ]

 

 

BORDEAUXINDOGIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2005

Alkusanat :
Tämä dokumentti muodostaa Bullmastiffit ja Mastiffit rotujärjestön bordeauxindogin jalostuksen tavoite- ohjelman. Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunnitelluilla parituksilla aikaansaatua eläinkannan laadun paranemista. Tässä tapauksessa laadun nousu johtuu siis pelkästään perinnöllisistä tekijöistä.

Tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto bordeauxindogista, sen taustoista ja nykytilasta sekä rodun jalostuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Sen avulla voidaan ohjata rodun kehitystä määrätietoisesti ja vaadittavan pitkäjänteisesti. Ohjelmaan perehtyminen ja siinä esitettyjen tietojen, määräysten ja ohjeiden tunteminen on oleellisen tärkeää kaikille jäsenillemme ja varsinkin kasvattajille.

I TAUSTATIETOA

  1. Rodun synty ja historia
  2. Rodun kotimaa on Ranska. Rodun synnystä on vain olettamuksia. Todennäköisesti se polveutuu muinaisista mastiffeista ja dogeista, jotka kulkeutuivat Aasiasta Eurooppaan kauppiaiden ja sotilaiden mukana.
    14-vuosisadalta lähtien nämä koirat tunnettiin nimeltä Akvitanian doggi. Vuonna 1863 koirat saivat nykyisinkin käytössä olevan nimen Dogue de Bordeaux, sen seudun pääkaupungin mukaan, missä niitä esiintyi eniten.
    Tri Pierre Meganin laati v.1896 ensimmäisen rotumääritelmän ja kymmenen vuotta myöhemmin kirjoitti anatomian professori Kunstler "Kriittisen tutkielman bordeauxindogista ". Tämä tutkielma päätyi rotumääritelmään, joka ei vielä tähän päivään mennessä ole menettänyt ajankohtaisuuttaan.
    Ensimmäiset bordeauxindogit esiteltiin Pariisin näyttelyssä 1863.
    Alkuperäinen käyttötarkoitus oli taistelu, suojelu– ja vahtikoira. Ja myöhemmin kun taistelut kiellettiin, koira toimi karjalaumojen vahtina villieläimiä ja varkaita vastaan yhdessä paimenkoirien kanssa sekä viinitilojen vartijana ja teurastamoiden juhtina, vetämässä kuormia torille.
    Sotien jälkeen bordeauxindoggeja oli Ranskassa erittäin vähän. Raymond Triquet yhdessä muutamien muiden kasvattajien kanssa aloitti 60-luvulla rodun pelastamisen ja rotu sai 1971 rotumääritelmän. 1995 uudistetun version (suomalainen käännös hyväksyttiin 24.10.1999).
    Vielä nykyäänkin bordeauxindoggi kuuluu vähälukuisiin rotuihin, vaikkakin sen suosio on noussut vuosi vuodelta.

  3. Nykyinen käyttötarkoitus
  4. Bordeauxindoggi on jo pitkään ollut seurakoira.

  5. Kanta muissa maissa
  6. Bordeauxindoggeja on koko maailmassa erittäin vähän, joista suurin osa on rodun kotimaassa Ranskassa. Rodulla on vankka jalansija Euroopassa ja myöskin Venäjällä. Yhdysvalloissa rodun kasvatustyö on alkanut 1980-luvulla. Muutamia yksilöitä on myös Lähi-Idässä. Skandinaviaan ensimmäiset koirat tulivat 1989.

  7. Suomen kanta
  8. Rekisteröinnit Suomessa :

    1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002  2003   2004  2005
      1        3    11      3      14    23      11     19     5    16      14    15    27      30      16       33    36

    Suomessa on kasvatettu 36 pentuetta, 206 pentua.
    .

  9. Bullmastiffit ja Mastiffit Ry.

Bullmastiffit ja Mastiffit Ry on itsenäinen rotujärjestö, joka perustettiin 1967 ja hyväksyttiin rotujärjestöksi 1971. Järjestöön kuuluu bullmastiffi, mastiffi, espanjanmastiffi, fila brasileiro, bordeauxindoggi, dogo argentino, napolinmastiffi, pyreneittenmastiffi ja cane corso.
Yhdistyksen tehtävänä on herättää harrastusta rotuihimme, edistää rodun jalostamista ja oikeaa kasvatusta sekä toimia rotujemme harrastajien yhdyssiteenä.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta kattaa koko maan.
Jalostustoimikunta ja pentuvälitys
Bullmastiffit ja Mastiffit Ry:n jalostustoimikunta koostuu bullmastiffien jalostustoimikunnasta sekä muiden rotujen omasta jalostustoimikunnasta.
Jalostustoimikunnat antavat jalostusneuvoja kasvattajille, kerää tietoa jalostukseen vaikuttavista asioista, pitää kasvattajille, yhdistyksen jäsenille sekä ulkomuototuomareille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia sekä tiedottaa lehden välityksellä jalostukseen ja kasvatukseen liittyviä oleellisia tietoja. Toimikunnat ovat vastuussa toimistaan ja tuloksistaan yhdistyksen hallitukselle.

Erikoisnäyttelyt
Yhdistyksen näyttelytoiminnan päätapahtuma on jokavuotinen erikoisnäyttely, joka on järjestetty vuodesta 1983 alkaen.

Tiedotus- ja julkaisutoiminta
Tiedottaminen jäsenistölle tapahtuu pääasiassa 4 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden välityksellä. Yhdistys julkaisee myös vuosikirjaa, jossa julkaistaan näyttelytulokset, lonkka- ja kyynärnivel kuvaustulokset, syntyneet pentueet, uudet tuonnit jne.

II JALOSTUSTAVOITTEET

  1. Terveys ja lisääntyminen
  2. Yleisesti ottaen bordeauxindogin terveys on kohtalaisen hyvä, mutta rotu on Suomessa vielä uusi ja parantamisen varaa on terveyden kohentamiseksi, jotta se ei pääse huononemaan. Olemme Suomessa vielä toistaiseksi hyvin riippuvaisia uusista hyvistä tuonneista. Seuraavassa on esitetty niitä sairauksia, joita bordeauxindogeissa on ilmennyt ja joita jalostustyössä olisi jatkossa vastustettava, jotta tilanne ei pääsisi huononemaan.

    1. Lonkkaniveldysplasia
    2. Vuosina 1991 – 2000 kuvatut koirat:

      A B C D   E
      0 kpl 6 kpl 18 kpl36 kpl3 kpl
      Kuvattuja koiria yhteensä 63 kpl.

      Vuosina 1989 – 2000 on Suomessa rekisteröity 134 koiraa.

      Rotujärjestön asettama rekisteröintiehto.
      Pentujen vanhemmista tulee olla lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasia-aste D. Lausuntojen tulee olla voimassa astutus hetkellä. Lonkkakuvausikä vähintään 18 kk (Pevisa).
      Astuttaessa ulkomaisella uroksella tai keinosiementäessä ulkolaisella spermalla uroksella ei tarvitse olla kuvaustulosta.
      Kohdussa maahantuotuja pentuja rekisteröitäessä ei ulkolaisista vanhemmista vaadita kuvaustulosta.

    3. Kyynärniveldysplasia
    4. Vuosina 1991-2000 kuvatut koirat:

      0   1  2  3
      37 kpl 5 kpl 3 kpl1 kpl
      Kuvattuja koiria yhteensä 46 kpl.
      Valitettavasti myös leikattujen koirien kuvaustulos saattaa olla 0, joten tarkkaa tietoa terveistä koirista ei ehkä saada.

      Rotujärjestön asettama rekisteröintiehto.
      Pentujen vanhemmista tulee olla kyynärnivellausunto. Tutkimustuloksella ei vaikutusta rekisteröintiin. Lausuntojen tulee olla voimassa astutushetkellä.
      Kuvauksen alaikäraja 12 kk (Pevisa).
      Käytettäessä ulkolaisia koiria samat kuin lonkkakuvausten kohdalla.

    5. Purentavirheet ja hammaspuutokset
    6. Bordeauxindogeilla esiintyy myös virheellisiä purentoja ja hammaspuutoksia. Ne ovat jossain määrin periytyviä, mutta niiden tarkkaa periytymistä ei tunneta.

      Rotujärjestön ohje
      Jalostukseen käytettävällä koiralla tulisi olla rotumääritelmän mukainen purenta ja hampaisto.
      Jalostukseen ei tulisi käyttää koira, jolla on muu kuin alapurenta.

    7. Koukkuhäntä
    8. Hännän vajaakehitys (aplasia) tai vajaa kasvu (hypoplasia) voi ilmentyä hännän loppupäässä yhdessä tai useammassa kohdassa synnynnäisenä. Lopputulos on häntänikamien kiinni kasvaminen, joko suoraan tai eriasteisesti kulmautuneeksi koukkuhännäksi. Koukkuhäntä on ulkomuotovirhe ja lisäksi hännän epämuodostumat voivat esiintyä yhdessä muiden selkädefektien kanssa.(Paatsama, Suomen eläinlääkärilehti 9/92).

      Rotujärjestön ohje
      Edellä mainittujen syiden vuoksi koukkuhäntäistä koiraa ei tulisi käyttää siitokseen. Suositellaan koukkuhäntädiagnoosin varmentamista röntgenkuvauksella.

    9. Jalostusyksilöiden käyttö ja yhdistelmien sisäsiitosaste
      Bordeauxindogin sukutauluja tarkasteltaessa on huomioitavaa se, että niin tuontikoirien kuin Suomessa syntyneiden taustoista löytyy samoja koiria ja samoja linjoja kuin Euroopassa ja esim. Venäjällä. Ja täysin erilinjaisten hyvien koirien löytäminen on erittäin vaikeaa, joskus jopa mahdotontakin.

    Rotujärjestön ohje
    Siitosmatadorien välttämiseksi uroksella saisi olla jälkeläisiä korkeintaan viisi pentuetta/kalenterivuosi.
    On suotavaa, että uroksella on ensin muutama pentue ja seurataan millaisia pennuista on tullut ja voidaan sitten harkita uroksen jalostuskäytön jatkamista.

    Nartulla saisi olla korkeintaan kolme pentuetta. Neljäs mahdollinen rotujärjestön jalostustoimikunnan poikkeusluvalla. Yli seitsemän vuotiasta narttua ei saa käyttää siitokseen. Äiti/poika, isä/tytär ja täyssisarten yhdistelmistä syntyneitä pentueita ei rekisteröidä ilman rotujärjestön jalostustoimikunnan myöntämää poikkeuslupaa.

    Poikkeuslupa on aina saatava ennen astutusta.

  3. Luonne
  4. Bordeauxindoggi oli alun perin taistelu- ja vahtikoira. Sen tuli olla vahva, kestävä ja nopea. Se taisteli härkiä, villisikoja ja muita taistelukoiria vastaan, mutta alkuperäisestä bordeauxindogista on enää hyvin vähän jäljellä nykypäivän koirassa. Bordeauxindoggi on valpas, rehti, erittäin rohkea, ystävällinen, hyvä seuralainen ja kärsivällinen. Se ei ole flegmaattinen vaan liikkuva ja toimelias koira. Se ei saa olla aggressiivinen, arka tai pelokas. Sen tulee suhtautua asioihin rauhallisesti ja itsevarmasti.

    Rotujärjestön ohje
    Jalostuksesta tulee poistaa koira, joka on aggressiivinen, arka tai hermostunut.

  5. Ulkomuoto ja rotumääritelmä

Rotumääritelmä pyrkii kuvaamaan rodun ihannekoiran, johon jalostuksella tulee pyrkiä. Ulkomuodon rotumääritelmä liitteenä, joka on FCI:n hyväksymä 14.4.1995, käännös SKL-FKK 24.10.1999.
Vuosina 1990-2000 on FIN MVA arvon saanut 29 koiraa, joista 8 tuontia ja 21 Suomessa syntynyttä.

Rotujärjestön ohje
Rotujärjestö suosittelee, että jokaisella jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla vähintään juniori, nuorten – tai avoimenluokan 1. palkinto

III JALOSTUKSEN PAINOPISTE

  1. Yleiset painopisteet

Kaikille bordeauxindogeille yhteinen jalostusvalintoihin liittyvä tärkeysjärjestys on:

  1. Terveys
  2. Luonne
  3. Ulkomuoto

Terveys:
On selvää, että koiran terveys on ensisijaisen tärkeää. Bordeauxindoggi on kohtuullisen terve rotu, mutta vaikka rotua on 10 vuotta ollut Suomessa, jatkamme edelleen terveyden seuraamista ja yritämme myöskin parantaa sitä.

Luonne:
Rodunomaisen luonteen ja käyttöominaisuuden vaaliminen on myös tärkeä osa. Bordeauxindogin tulee ehdottomasti säilyttää se arvokkuus ja itsevarmuus, joka sille on vuosisatojen kuluessa kehittynyt. Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota bordeauxindogin rodunomaisen luonteen säilyttämiseen. Jalostuksessa tulisi poistaa arat, hermostuneet ja aggressiiviset koirat.

Ulkomuoto:
Viimeiseksi, mutta ei merkityksettömänä tavoitteena on tietysti rotumääritelmän mukainen ulkomuodon ja rakenteen omaava koira.

IV JALOSTUKSEEN LIITTYVÄT MUUT MÄÄRAYKSET JA OHJEET

Koiranäyttelyt
Bordeauxindogit ovat oikeutettuja osallistumaan SKL:n koiranäyttelysääntöjen mukaisiin koiranäyttelyihin.
Näyttelysääntöjen mukaan kivesvikainen koira ei saa osallistua näyttelyyn.

 Valionarvosäännöt
FIN MVA, kolme sertifikaattia näyttelyistä Suomesta, kolmelta eri palkintotuomarilta. Vähintään yksi on saatava koiran täytettyä 24 kk.

Rekisteröinti
SKL – FKK:n valtuusto on hyväksynyt voimassa olevan rekisteröintimaksujen porrastuksen .

Maksuluokkia on neljä.
Kasvattaja voi myös rekisteröidä koiran ei-jalostukseen rekisteriin, mikäli koirassa on sellaisia virheitä, ettei sitä tulisi käyttää jalostukseen.

Muut määräykset ja ohjeet
Tämän lisäksi niin Bullmastiffit ja Mastiffit Ry kuin sen jäsenenä olevat kasvattajatkin noudattavat SKL – FKK:n koirajalostusta koskevia ohjeita ja määräyksiä.

V TOIMEENPANO-OHJELMAT

  1. Jalostusneuvonta ja pentuvälitys

Jalostustoimikunnan kokoonpano
Yhdistyksen jalostustoimikuntia on kaksi, bullmastiffeilla omansa ja muilla omansa.
Jalostustoimikuntaan kuuluu vähintään yksi edustaja jokaista rotua kohti.
Molemmilla jalostustoimikunnilla on yhteinen tuomarijäsen.
Jalostustoimikunnan tehtävät
Jalostustoimikunnan tehtävät liittyvät jalostuksen ohjaamiseen populaatio- ja yksilötasolla. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että jalostustoimikunta huolehtii jalostuspohjan kartoittamisesta, terveystilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta.
Yksilötasolla jalostustoimikunnan tehtävät ovat jalostustiedusteluiden vastaaminen ja jalostusyksilöiden maahantuonnin neuvontatyö.
Jalostussuosituksia annetaan vain jalostusvaatimuksen täyttäville koirille.

Pentuvälitys
Yhdistyksen pentuvälitys ylläpitää listaa odotettavissa olevista sekä syntyneistä pentueista. Listalle otetaan myyntiin vain jalostusvaatimukset täyttävien yhdistelmien pentuja ja lisäksi kasvattajan täytyy olla yhdistyksen jäsen.
Pentuvälityksen kautta on saatavissa myös tietoa rodusta ja rotujärjestöstä.
Jalostusneuvonnan ja pentuvälityksen toimintamalli
Kasvattaja täyttää narttuun liittyvät tiedot jalostustiedustelukaavakkeelle, joka lähetetään jalostustoimikunnan sihteerille. Jalostustoimikunta laatii suosituksen ja lähettää sen kasvattajalle. Astutuksen tapahduttua tai kun pennut ovat syntyneet kasvattaja ilmoittaa siitä pentuvälittäjälle.

Tavoitteet

Rotujärjestön tavoitteena on, että molemmat jalostukseen käytettävät koirat täyttäisivät tässä tavoite-ohjelmassa esitetyt määräykset ja ohjeet

  • lonkkien
  • kyynärnivelien
  • luonteen
  • ulkomuodon osalta 

    2. PEVISA ohjelma vuoteen 2009 asti

Bullmastiffit ja Mastiffit Ry.n esitys bordeauxindoggien PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:
Pentujen vanhemmista tulee olla lonkkakuvauslausunnot. Rekisteröinnin raja-arvoa ei ole eli tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin.
Lonkkakuvausikä on vähintään 18 kk.
Pentujen vanhemmista tulee olla kyynärnivellausunto.
Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin.
Kyynärkuvauksen alaikäraja on 12kk.
Lausuntojen (lonkka-ja kyynär) tulee olla voimassa astutushetkellä.
Tämä koskee Suomessa rekisteröityjä koiria.

3. Kasvattajapäivät
Kasvattajapäivät on kasvattajille ja muille rodusta kiinnostuneille järjestettävä tapahtuma, jossa pyritään tiedottamaan rodun terveyteen, luonteeseen ja ulkomuotoon liittyvistä asioista. Järjestelyistä vastaa jalostustoimikunta.

4. Jalostuskatselmukset
Yhdistyksen tavoitteena on luoda toimintamalli, joissa (mitatun) ulkomuodon lisäksi arvosteltaisiin myös koiran luonne. Jalostustarkastuksia pyritään järjestämään siten, että kaikki jalostukseen käytettävät koirat olisi jalostustarkastettuja.

5. Pentuetarkastukset
Yhdistyksen jalostustoimikunnan tavoitteena on luoda toimintamalli, jotta kaikille pentueille suoritettaisiin pentuetarkastus, ennen niiden lähtöä kasvattajan luota.