Vuonna 2009 perustettu ELO - Suomalaisen ruokakultturin edistämissäätiö palkittin Suomen Ruokakulttuuriteko -palkinnolla keskiviikkona Gastro-messuilla. 10000 euron arvoinen palkinto myönnettiin ELO-säätiölle ruokakulttuurin edistämisestä kokkikilpailujen avulla kansallisesti ja kansainvälisesti sekä ruoka- ja juomakulttuurin kehittämisestä ja arvostuksen lisäämisestä erityisesti ravintola-alalla.

Lue lisää: Ruokatieto

Vinordic och GastroNord i Stockholm 25...27.4.2012

Norra Europas största fackmässor för hotell, restaurang och storkök anordnas i Stockholm onsdag...fredag 25...27 april 2012. Samtidigt pågår Vinordic-mässan. Läs mera om båda mässor genom länkarna i vänstra spalten!

Viinimessut Tampereella 13...15.4.2012

Tampereen ensimmäiset viinimessut järjestetään huhtikuun 13...15. päivinä. Osastot on jo loppuumyyty ja ohjelmaa on eri maistiaisten teemoilla kolme päivää aamusta iltaan. Palaamme messujen ohjelmaan myöhemmin. Sillävälin saa lisätietoja napsauttamalla 'viini'-logoa vasemmassa palstassa tai osoitteesta Tampereen viinimessut.

Kuuba Vikingillä 11...30.4.2012

Viking Linen laivojen Kuuba-teemaviikolle huhtikuun 11. päivästä alkaen kuun loppuun saapuu noin 130 ammattitanssijaa ja -muusikkoa viihdyttämään matkustajia kaikilla yhtiön reiteillä. Laivoilla järjestetään tanssikouluja ja ravintolat tarjoavat kuubalaisia ruokia. Lisätietoja saa näistä linkeistä suomeksi tai ruotsiksi. Ruokalistat löytyvät tästä.

Hyvää Suomesta

Tästä eteenpäin on tämä numero omistettu suomalaiselle ruokakulttuurille, Ruokatieto Yhdistyksen vasta julkistamalle tunnukselle sekä Helsingin yliopiston järjestämälle juhlaseminaarille "Ruokakulttuuri Suomessa ja Helsingin yliopistossa – huipulle ja yhteiskuntaan".
Uuden tunnuksen julkistaminen tapahtui kutsuvierastilaisuudessa, joka pidettiin Helsingin Pörssitalon juhlasalissa maanantaina, helmikuun 27. päivänä. Läsnä oli parin sadan hengen joukko ministeriöiden, yliopistojen, alan kaupan, teollisuuden, järjestöjen sekä lehdistön edustajia.
Aluksi esittivät Kauniaisten Mäntymäen koulun oppilaat hauskan "Vitamiini-rapin" (kuva alla), jonka jälkeen tilaisuuden avasi Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Sahi. Lisäksi kuultiin muutamien ruoka-alan vaikuttajien näkemyksiä suomalaisesta ruokakulttuurista ja ruoan kotimaisuuden merkityksestä. Valion markkinointijohtaja Teea Björklund esitteli uuden konseptin sekä uuden tunnuksen käytön yhtiön tuotteissa, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio selosti hallituksen ruokapolitiikkaa sekä kotimaisen ruokaketjun toimintaa. Hallitusohjelmaan kirjatun ruokapolitiikan keskiössä ovat luomu- ja lähiruoan edistäminen, ruoan terveellisyys ja turvallisuus sekä tuotannon kestävän kehityksen tavoitteisiin vastaaminen.

Paneelikeskustelu ruoan suomalaisuudesta

Otsikolla "Hyvää Suomesta – lupaus kuluttajalle ja lisäarvoa ruoantuottajalle" käydyssä keskustelussa HK Ruokatalon markkinointi- ja kehitysjohtaja Markus Gotthardt, Raision tuotekehitysjohtaja Mira Povelainen sekä yrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä Viipurilaisesta Kotileipomosta pohtivat suomalaisuuden merkitystä elintarvikeketjun eri osissa ja toisaalta sen vaikutusta kuluttajien asenteisiin ja ostoskäyttäytymiseen. Keskustelusta jäi erityisesti mieleen leivän tilanne, jota Teppo Ylä-Hemmilä pitää suorastaan surullisena. Hän on tutkinut kauppojen leipäosastoja ja huomannut, että vain hyvin pieni osa myynnissä olevasta leivästä on merkitty kotimaiseksi, jos niissä yleensä on mitään alkuperämerkintää. – Ruisleipä on suomalaisuuden symboli, ja moni ehkä kuvittelee, että se on automaattisesti suomalaista, vaikka näin ei ole, Ylä-Hemmilä pohti.

Ruokakulttuurille oma professuuri

Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan on vasta nimitetty ruokakulttuurin professoriksi valtiotieteiden tohtori Johanna Mäkelä. Puheenvuorossaan "Suomalainen ruokakulttuuri nyt ja tulevaisuudessa" hän toi esiin tarpeen ymmärtää menneisyyttä ruokakulttuurin tulevaisuuden rakentamisessa. Historiastamme kumpuaa ominaispiirteitä, jotka istuvat ruokakulttuurissamme sitkeästi.

Professori Mäkelä kiinnitti huomiota myös ruokakäsitysten päivittämisen tarpeeseen. Hänen mukaansa ruokakulttuuri nousee historiasta, mutta sitä pitää säännöllisesti päivittää ja nimenomaan nykypäivään. Esimerkiksi tästä hän nosti tillilihan, johon liittyvät myönteiset ja kielteiset mielleyhtymät kertovat selkeästi, että kyseessä on kulttuurinen käsite.

Toimituksen välihuomautus
Toimitus haluaa tuoda tähän oman käsityksensä tillilihan alkuperästä. Se ei mielestämme niinkään ole suomalainen perinneruoka, kuten tilaisuuden monissa puheissa annettiin ymmärtää, vaan ruotsalainen. Vanhoissa toimituksen hyllyissä olevissa keittokirjoissa esiintyy tilliliha sillä nimellä ensi kertaa helsinkiläisen Anna Olsonin keittokirjassa vuodelta 1910, mutta ensimmäinen maininta siitä löytyy jo ruotsalaisen Margaretha Nylanderin keittokirjasta vuodelta 1835 sivulta 81 nimellä Fårbringa med dill. Hakemistossa se esiintyy kirjassa nimellä dillkött, vaikka reseptin otsikkona onkin tuo yllä mainittu. Samanlainen, etikalla happamaksi tehty keitetyn lihan vaalea tillikastike esiintyy myös monissa muissa ruotsalaisissa keittokirjoissa ennen Anna Olsonin aikaa.

Ruokatieto Yhdistyksen julkilausuma 27.2.2012
"Suomalaiselle ruoalle jokainen päivä on liputuspäivä"

Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia ruoasta, sen tuotannosta ja alkuperästä. Suomalainen ruoka edustaa meille yhteisiä arvoja ja tapoja. Se kuvastaa identiteettiämme ja koskettaa suomalaista niin järjen kuin tunteenkin tasolla. Suomalainen ruoka syntyy oman maan raaka-aineista, resepteistä, työstä ja kulttuurista – se on ruokaa omasta maasta.

28.2. Kalevalan päivänä liput liehuvat suomalaisen kulttuurin kunniaksi. Päivä on enemmän kuin sopiva liputtaa myös suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin puolesta.

Suomi Syö 2011 -tutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista pitää tärkeänä syödä nimenomaan suomalaista ruokaa ja kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että lähiruoka on yhtä kuin Suomessa tuotettu ruoka. Ruokaketjumme työllistää yhteensä 300 000 ihmistä ympäri maan – siksi kotimaisen ruoan suosiminen on erityisen merkittävää tällaisina taloudellisesti epävakaina aikoina.

Elintarvikkeiden näkyvimmät tunnisteet, kuten tuotteen nimi tai valmistaja, eivät välttämättä kerro raaka-aineen ja työn suomalaisuudesta. Hyvää Suomesta -merkki takaa ruoan suomalaisuuden luotettavasti. Merkki on valvottu, ja sillä varustettu tuote on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Hyvää Suomesta -merkkiä tuotteissaan käyttävien yli 250 valmistajan lähes 8 000 tuotteen keskimääräinen kotimaisuusaste on yli 95 %.

Ruokatieto kutsuu koko elintarvikeketjun pellolta kauppaan mukaan käyttämään ja näyttämään suomalaista työtä ja raaka-aineita sekä kertomaan niistä ylpeästi. Kuluttajat hankkivat tietoa ostopäätöksensä tueksi pääasiassa tuotepakkauksista . Hyvää Suomesta -merkki vastaa kuluttajan tarpeisiin: se antaa alkuperätiedon helposti ja nopeasti ostohetkellä.

Me suomalaiset voimme liputtaa suomalaisen ruoan puolesta joka päivä. Valitsemalla Hyvää Suomesta -merkillä varustetun elintarvikkeen varmistamme paikallisia työpaikkoja ja innovaatioita. Kilpailukykyinen kotimainen ruokaketju ja elinvoimainen maaseutu tarkoittavat kestävää hyvinvointia Suomelle. Hyvää Suomesta -ostos on kannanotto sen puolesta, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia ruokaa omasta maasta.

Lisätietoa asiasta tästä linkistä: (napsauta tähän)

Juhlaseminaari Helsingin yliopistossa

Seuraavana päivänä uuden Ruokaa omasta maasta -tunnuksen julkistamisen jälkeen eli 28. helmikuuta oli Helsingin yliopistossa juhlaseminaari "Ruokakulttuuri Suomessa ja Helsingin yliopistossa – huipulle ja yhteiskuntaan", jonka avasivat juontajana toiminut professori Päivi Palojoki, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani Patrik Scheinin sekä yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson. Professuurin lahjoittajia edustivat E. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maria Planting, Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä sekä Heinon Tukku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Heino. Erityisesti Maria Planting korosti sitä, että kyseessä ei niinkään ole lahjoitus, vaan investointi, josta on odotettavissa korkoa koko Suomen talouselämälle. (Lue koko juttu tästä linkistä!)

Helsingin tukkutorin, MTK:n sekä Maa- ja metsätalousministeriön edustajien mielenkiintoisten puheenvuorojen jälkeen jaettiin seminaarissa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnot suomalaisen ruokakulttuurin vaalimisesta. Nämä palkinnot, kukin suuruudeltaan 3000 euroa, saivat perinneruokien taitaja, Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojana 15 vuotta toiminut Hilkka Huttunen, keittiömestari ja ravintolatoimen päällikkö Kim Palhus sekä Pohjois-Karjalan Marttojen Piirakkapaja, joka on vaalinut ja edistänyt suomalaista leivontakulttuuria mm. pitämällä päivittäisiä havaintoesityksiä karjalanpiirakan leivonnasta vuodesta 1992 lähtien.

Uusia tuotteita

Pörssitalon tilaisuudessa saivat osanottajat mukaansa pienen kassin, jossa oli pari uutta elintarviketta. Toinen oli pienen hollolalaisen leipomon, Ruislandian "ruislastut", jotka ovat pieniä, pyöreitä, täysin lisäaineettomia, melko ohuita ruisnappeja. Ne sopivat aivan sellaisinaan viini- tai mehulasillisen kanssa naposteltaviksi, tai ehkä perinteisemmin cocktailleipien alustaksi. Ne ovat erinomaisen hyviä, mutta saisivat toimituksen mielestä ehkä olla vielä ohuempia ja rapeampia.

Toinen uutuustuote oli HK:n 'paahdetut kinkkusuikaleet', 170 g pussillinen lähes tulitikun ohuita suikaleita varsin vähärasvaista rypsiporsaan kinkkua. Valmistaja suosittelee niitä esim. pizzan päälle, salaatteihin ja kastikkeisiin. Toimitus käytti pussillisen aamiaismunakkaan täytteeksi, johon ne sopivatkin erinomaisesti. Suositellaan!

Molemmissa pakkauksissa komeilee tietenkin tuo näiden sivujen alussa mainittu tuotemerkki Ruokaa omasta maasta.

Linnanmäen Kattila

Valokuva Linnanmäen nettisivuilta

Kuten näillä sivuilla on alkuvuodesta mainittu, Helsingin Linnanmäelle ollaan vihdoinkin saamassa kunnollisia ravintoloita. Hyvän ruoan tärkeys viihtyvyystekijänä on lopulta ymmärretty – myös lapsille on annettava mahdollisuus nauttia kunnon ateriasta siistissä ympäristössä. Ruoka ei ole vain hampurilaisia, nakkeja, pizzaa ja hattaroita.

Huhtikuussa avataan siis Linnanmäelle huippuammattilaisten luotsaama keittiömaailma, Kattila, joka palvelee Linnanmäen ydinkohderyhmän ohella urbaaneja, huippuraaka-aineista valmistettua laaturuokaa arvostavia sukupolvia. Ravintolakompleksi tulee sijaitsemaan samassa rakennuksessa, jossa teatteri Peacock toimii.

Kattilaan kuuluu kuusi ravintolaa, jotka tarjoilevat parhaita paloja maailman keittiöistä laadusta tinkimättä, kertoo Linnanmäen tiedote. Pitkän linjan ravintoloitsijat ovat ansainneet yhteensä neljä Michelin-tähteä, mutta Kattilan hintataso tulee olemaan huokeammallekin budjetille sopiva.

Demon ja Groteskin riveissä tutuksi tullut keittiömestari Tommi Tuominen tuo Kattilaan Kuula-nimisen lihapullabaarin, joka on lainannut sekä aikuisiin että lapsiin vetoavan konseptinsa New Yorkista ja tuo koko perheen ikisuosikin mummolasta nykypäivään. Raaka-aineet hankitaan mahdollisuuksien mukaan lähituottajilta. Postresista tutut keittiömestarit Samuli Wirgentius ja Jari Liimatta tarjoilevat uudessa Coccola-ravintolassaan välimerellisiä makuja, jotka painottuvat italialaiseen keittiöön: listalla on niin risottoa, pastaa kuin pizzaa. Hans Välimäen ravintolan konsepti on peräisin Pohjois-Amerikasta ja sen toistaiseksi salainen päätuote tulee olemaan yksinkertainen ja helposti muunneltavissa.

Kotimaiseen keittiöön keskittyneen Ainon omistajat, Carita Antell ja Markku Peltola-Antell avaavat Kattilaan ravintolan nimeltä Ilona, joka tarjoaa suomalaisia makuja suomalaisista raaka-aineista poronkäristyksestä kalaan. Suomalaiset pienpanimot ovat hyvin edustettuna juomalistalla. Sushibar + Wine-ravintolan omistajat Anders Westerholm ja Matti Sarkkinen yhdistävät skandinaavisen muotoilun, sushin ja luomuviinit, joita ravintola tuo itse maahan. Ravintolaan on helppo poiketa myös nopealle lounaalle tai lasilliselle. Sushibar + Winen taustalla oleva The We Are Group osallistuu paikallisen ruoka-, juoma- ja kaupunkikulttuurin kehittämiseen.

Huipputasoisen keittiömaailman konseptin on luonut ravintola-alan visionääri Kim Heiniö, jonka Kattilan yläkertaan sijoittuva Caruzello muodostaa keittiömaailman kuudennen jäsenen. Caruzellossa on tarjolla moderni eurooppalainen perhebuffet ja tilaa on mahdollista varata myös yksityiskäyttöön.

Myös kasvissyöjät on otettu huomioon: lihapullabaarista saa kasvispullia ja tarjolla on mm. vegesushia. Kattila palvelee Linnanmäen asiakaskunnan lisäksi lähikortteleiden asukkaita ja suurin osa annoksista on tilattavissa myös mukaan.

Kattila on kuumana 21. huhtikuuta alkaen, kun Linnanmäki avaa jälleen porttinsa.