Jean Delannoy |
![]() |
| Elokuvaohjaaja Jean Delannoy ranskalaisen laatuelokuvan taituri |
| Klassisten ranskalaisten laatuelokuvien
taituri Jean Delannoy kuoli 18. kesäkuuta 100-vuotiaana kotonaan Guainvillessa, lähellä Pariisia. Hän oli syntynyt 12. tammikuuta 1908 Noisy-le-Secissa, Seine-Saint-Denis'ssa. Opiskeltuaan Sorbonnessa hän toimi journalistina ja näyttelijänä ennen kuin päätyi 1930-1uvulla elokuvaleikkaajaksi. |
| Delannoy aloitti ohjaajana vuosikymmenen
lopulla ja oli hyvässä vireessä seikkailussa Macao - suuri pelihelvetti (1939) ja melodraamoissa Kohtalontimantti (1940) ja Kuumetta (1941). Läpimurtoelokuva Ikuisten tähtien alla (1943) on runoilija Jean Cocteaun käsikirjoittama versio Tristanin ja Isolden myytistä. |
| Sittemmin Delannoyn töihin hiipi kylmää eleganssia, joka uhkasi kääntää hänen teknisen mestarillisuutensa kuivaksi akateemisuudeksi. Useat hänen elokuvansa menestyivat silti 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin hän työskenteli Jean Gabinin, Jean Marais'n ja Michele Morganin kaltaisten tähtien kanssa. |
| Han suosi Mayerlingin murhenäytelmän (1949) ja Marie Antoinetten (1955) tapaisia historiallisia aiheita ja kirjallisuusfilmatisointeja, kuten Jean-Paul Sartren Peli on pelattu (1947). |
| Cannesin festivaalien pääpalkinnon
Pastoraalisinfoniasta (1946) saanut ohjaaja joutui 1954 ryöpytyksen kohteeksi. Sen järjesti nuori kriitikko François Truffaut, joka sittemmin tunnettiin Ranskan elokuvan mullistaneen Uuden aallon ohjaajana. Han haukkui Delannoyn ja joukon muita vakiintuneita ohjaajia elämälle vieraiden ja hedelmättömien elokuvien tekijöiksi. |
| Delannoyn tyyli vanhenikin auttamatta Uuden aallon nousun myötä 1960-luvun taitteessa. Hän työskenteli silti 1990-luvulle asti ohjaten yhteensä noin 40 elokuvaa. Han sai kunnia-Césarin 1986. |
| HS 23.06.2008, Petri Immonen |
| Takaisin |