Claude Jade ja Jean-Pierre Léaud eroavana parina truffaut-sarjan päätöselokuvassa.
 

L'amour en fuite
(Rakkaus karkuteillä), 1978.

 
 Jean-Pierre Léaud, Claude Jade.
 
 Antoine Doinel-sarjan päätöselokuvassa avioero on totta ja elämä kääntyy harhateille.
 95 min.

   
 RAKKAUS LÄHTEE KARKUTEILLE  
   
 François Truffautin ohjaamat Antoine Doinel-sarjan elokuvat valmistuivat kahdenkymmenen vuoden aikana. Nyt esitetään Rakkaus karkuteillä (L'amour en fuite, Ranska
1979) päättää alkukevään Truffaut-sikermän.
 
   
 Rakkaus karkuteillä näyttää Antoine Doinelin (Jean-Pierre Léaud)
eroamassa vaimostaan (Claude Jade) ja pojastaan. He rakastavat vielä toisiaan, mutta eivät voi enää asua yhdessä. Antoine etsii toivottomasti elämän täyttymystä. Romanttiselle sielulle mikään ei ole riittävää.
 
   
 Antoine Doinel ihastuu Sabineen (Dorothée),
jonka nimi periytyy Truffautin 1960-luvun alun Julesista ja Jimistä. Pian Antoine tapaa Coletten (Marie-France Pisier), nuoruutensa rakastetun, joka nähtiin episodielokuvassa Rakkautta 20-vuotiaana.
 
   
 Päinvastoin kuin rauhaton Antoine, Colette on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa. Hän työskentelee juristina. Colette on liikkunut lähellä Antoinea, sillä hän seurustelee Sabinen veljen kanssa. Nyt Colette valmis lopettamaan suhteen.  
   
 Päätöselokuvassaan Truffaut on halunnut vetää asioita yhteen. Hän käyttää otoksia aikaisemmista Antoine Doinel-elokuvista. Antoinen tarinassa on yhtymäkohtia ohjaajan omaan elämäntarinaan  
   
 Rakkaus karkuteillä ei ole aivan yhtä kepeän raikas ja ilmava draamakomedia kuin Doinel-sarjan neljä edellistä elokuvaa
(400 kepposta,
Antoine ja Colette,
Varastettuja suudelmia ja
Nuoripari).
Ehkä viides elokuva valmistui liian myöhään, sillä parantumaton romantikko Truffaut oli menettänyt jotakin aikaisemmasta tuoreudestaan.
 
   
 Antoine Doinel on yhtä kuin Jean-Pierre Léaud. Léaud oli elänyt Antoine Doinel-sarjan niin syvästi, niin henkilökohtaisesti, että kun François Truffaut (s. 1932) kuoli 1984, näyttelijä sai hermoromahduksen eikä vuosikausiin pystynyt samaan kuin mestarinsa elokuvissa.  
   
 Pituus 95 min.  
   
 Helsingin Sanomat/ Mikael Fränti, 3.3.2002  
   
 à la page précédente