L E S T I J O K I päivitetty 20.05.2009

A J A NK O H T A IS T A !

Joki Keski-Pohjanmaalla, joka laskee Lestijärvestä Toholammin - Kannuksen kautta Pohjanlahteen Himangalla. Joessa elää erittäin uhanalaisena vielä villi meritaimen. Lestijoen meritaimenen pyrstö on leveä ja virheetön.

Kalastuksellisesti joki voidaan jakaa kahteen kalastusalueeseen. Jokisuulta - Korpelan padolle, joka muodostaa meritaimen- ja lohi-alueen sekä kulttuurimaiseman.

Yläjuoksulla voi taas tavata erämaamaiseman ja "tammukka-alueen".

Lestijoen pituusleikkaus paljastaa pudotuskorkeudet

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä ja laskee Himangalla Pohjanlahteen. Lestijoella on mittaa yhteensä vähän yli 100 km, virtaavaa ja seisovaa vettä. Yhteisluvan piiriin kuluu n. 40 koskea, joten kalastusaluetta riittää. Pudotuskorkeutta joella on 140 m, joten Pohjanmaan joeksi se on varsin koskinen (50 koskea) ja tarjoaa koskikalastajalle paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tunnetuin perhokalastuskoski lienee Himangan ja Kannuksen rajalla oleva Niskankoski. Perhokalastajalle vaativimmat alueet löytyvät Korpelan padon alapuolelta, sillä sinne saakka meritaimen ja lohi pääsevät nousemaan. Meritaimen onkin tämän joen arvokala. Onnekas onkija saattaa tavoittaa myöskin merilohen. Harjusta löytyy sekä joen ala- että yläosalta. Toisin paikoin sitä on jopa runsaastikin. Yläosan kalasto muodostuu etupäässä istutetuista kannoista. Jonkin verran kalaa laskeutuu myöskin yläpuolella olevasta Lestijärvestä, sillä sinne on istutettu järvilohta. Luontaista taimenen lisääntymistä löytyy mm. Sykäräisen koskijaksolta. Tarkemmat tiedot löydät Elämä Tuikkii -kirjasta ja sen lisäksi myöskin 24:stä muusta kalastuskohteesta. Pitkin Lestijoen rantoja on rakennettu kalastajille tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista vaikka yöpyä.

Tähän päättyy meritaimenen nousu. Onko jo muutoksen aika . . ?! Missä viipyy kalaporras?

Yläjuoksulla olevasta kalanviljelylaitokselta istutetaan vuosittain 100 000-200 00 vastakuoriutunutta meritaimenen poikasta, jotka ovat joen omaa kantaa. Lisäksi valtion toimesta on istutettu vuosittain 40 000 1-vuotiasta poikasta. Sivupuroja kunnostetaan, joten "lastenhuoneet" alkavat olla kunnossa. Tuloksetkin alkavat näkyä. Jokeen nousee enenevässä määrin kutukalaa heti keväästä alkaen. Vuonna 2001 jokeen istutetiin myöskin pyyntikokoista omaa kantaa olevaa meritaimenta. Kannuksen puolella oleva Salinoja ja Holmanoja on rauhoitettu kaikenlaiselta kalastukselta, sillä se on "lastenkamari". Salin- ja Holmanojalle on laadittu kunnustus-suunnitelma.  Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on tarkoitus tehdä vuoden 2004 aikana. Kutupaikoille on tarkoitus tuoda kutusoraa.

 
Juuri syömään oppineet meritaimen poikaset ovat altaassa n. 3-viikkoa ja yhdessä altaassa niitä on n. 10 000 kappaletta. Saavin kautta koittaa vapaus. 1-vuotiaat poikaset kuljetetaan altaassa ja niidenkin vapaus koittaa saavin kautta.

Kelpaa tällaisessa laavussa yöpyä.

Varsinkin yläjuoksulla maisemat ovat kuin "köyhän miehen lapista".

1. 2. 3.

Kuva 1. Runsasvetisenä kesänä 1998 Eero Ala-Kuusisto sai tämän meritaimenen kahta päivää ennen rauhoituksen alkua. Taimen painoi 5,1 kg. Kuvan otti Juhani Pajala. Samana vuonna pyydystettiin 12 kg painoinen taimen. Näytelmä toistui vuonna 1999. Jälleen rauhoituksen alettua pyydystettiin joesta erikoisluvan turvin 12 kg painoinen kudulle nousussa oleva meritaimen. (Joka vuosi on saatu emopyynneistä n. 25 000 mätijyvää kalanviljelylaitokselle.) Joten kyllä joessa kalaa on, kun vain pyytäjä sattuu paikalle. Kuva 2. Jäväjän kosken harjus. Kuva 3. Yläjuoksun tyypillisin kala - kirjolohi. Toivo Nybacka sai tämän kalan syysruskan jo alettua Raivion koskelta.

4. 5. 6. Kuva 4. Juhanin saama meritaimen painoi 2,8 kg ja pituutta sillä oli 68 cm. Kyllä joessa kalaa on . . pirempäänkin. Kuvat 5. ja 6. Tämä talvitaimen tarttui Jounin koukkuun 11.03.2001. Pituutta sillä oli 51 cm, mutta paino jäi arvoitukseksi. Kala on hyvä kuntoinen ja pulska. Onkohan tämä lupaus tulevasta - hyvästä taimenkesästä?

 02.06.2001 Kattilakoski luovutti Martti Manniselle tämän meritaimenen. Kuva. J. Halkosaari                                          Taimenkisa 2001 muodostui menestyksekkääksi, sillä kaloja kisaan ilmoitettiin peräti yksitoista. 2001-vuoden kisaan  ilmoitettiin kaloja enemmän kuin koko kisan historian aikana yhteensä, joten kesä 2001 oli todellinen taimenkesä. Monta kalaa varmaankin saatiin ylös, mutta ilmoitus unohtui . . .

                 LESTIJOEN YHTEISLUPA

          Lupahinnat:

          Päivälupa             10 €            voimassa* 24 tuntia

          Viikkolupa          25 €,            voimassa* 7 vrk

          Vuosilupa           60 €,           voimassa* kalenterivuoden loppuun   

          * lupaan merkitystä kalastuksen alkamisajankohdasta   ( lupahinnat sisältävät 22% alv:n, lupahintaan voidaan lisätä kirjaamismaksu)

LUPAEHDOT:

Lupa on henkilökohtainen ja se vaaditaan kaikilta (alle 15 -vuotias saa kalastaa holhoojansa mukana tai luvalla luvan saaliskiintiöön)

Lupa on voimassa allekirjoitettuna

Lupa oikeuttaa käyttämään yhtä (1) vapaa ja siimaa kerrallaan. Syöttitahnan käyttö kalastuksessa on kielletty

Luvalla saa ottaa 2 lohikalaa (taimen, harjus, lohi, kirjolohi) vuorokaudessa

Onkikokoisen kalan istutusalueilla kalastus on kielletty joka viikko keskiviikosta kello 12.00 torstaihin kello 18.00, kieltoalueet on myös osoitettu tauluin jokivarressa. Viikkorauhoitus onkikalan istutuskoskilla on voimassa 15.7. asti.

Lupaehtoja rikkovalta voidaan lupa peruuttaa ja määrätä hänelle rangaistus
Alamittaisen tai rauhoitetun kalan kalastaminen tai hallussa pitäminen (ilman viranomaisen antamaa lupaa) on kalastusrikos (KA 19§, rikoslain 48 a luku 2 §) ja se johtaa syytetoimiin:
Taimenen alamitta on koko joella    50 cm,   (rauhoitettu 10.9-15.11.)

Harjuksen alamitta                         30 cm

Mato-onginta on aina ja kaikilta koski- ja virtapaikassa kielletty !!!

VAPAUTA  AINA  ALAMITTAINEN tai RAUHOITETTU KALA  !
Yhteislupa-alueen valantehneinä kalastuksenvalvojina toimivat  Janne Eskola, Vesa Hautala, Matti Honkala, Väinö Määttälä ja Petri Sylander.  Kalastusta valvovat myös osakaskunnat, vesialueen omistaja, liikkuva poliisi sekä kalastusalueen hallitus

Lupia myyvät: TB Ojala Himanka, Sportia-Kannus, Kannus-Kioski ja kesäkioski Korpelassa, NESTE Leppänen Sykäräinen, Hirvikosken Kurssikeskus ja Huoltamo P. Kauppinen Lestijärvi.

Onkikokoista kalaa (kirjolohta ) Lestijoen yhteislupa-alueelle istutetaan edellisten vuosien verran. Keväästä kalan keskipaino on n. 1 kg luokkaa ja keskikesällä n. 1 1/2 kg. Toholammin kalastuskunta istuttaa kalaa kesällä 2007 kolmessa erässä. Toholammin alueella on syöttitahnan käyttö kielletty.
Lupia myy K-Ali-Haapala.

 

HUOM! Punaisella merkityillä koskilla saa kalastaa myös viikkorauhoituksen aikana.

RAUHOITUS 

Lestijoen koskissa on taimenta, niin niissä kalastaminen vavalla 10.9-15.11 välisenä aikana on kalastusasetuksessa tarkoitettua kiellettyä kalastamista ja siitä lankeaa automaattisesti seuraamus kalastusrikkomuksesta (= sakko).

Jäidenlähtö tänä vuonna ei Lestijoessa nähty, sillä vähäiset jäät sulivat paikoilleen.

Ympäristövirasto on antanut luvan Lestijoen yläosan kalataloudelliseen kunnostukseen. Se tietää, että yläosan kosket kunnostetaan ja entisöidään. Tavoitteena on parantaa vaellus- ja paikalliskalojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia, sekä edistää joen yläosan käyttöä. Työt on aloitettavan kolmen vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viidessä vuodessa. Töiden loputtu kunnostusalueelle on istutettava 10 000 yhden vuoden ikäistä meritaimenta ja 15 000 kesän vanhaa harjusta. Hyvä homma, mutta kuinka vaelluskalat pääsevät nousemaan yläjuoksulle? Välissähän on Korpelan pato. Puretaanko se, vai rakennetaanko kalaporras? Nämä ja alajuoksun kunnostus olisi saatava vireille pikaisesti.  Alajuoksun kunnostus odottaa vielä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Korkein hallinto-oikeus on nyt (04.05.2005) palauttanut asian TE-keskukselle uutta suunnittelua varten ja näin kumonnut kunnostusta vastaan tehdyn valituksen. Suunnittelun jälkeen päästään alajuoksun kosket kunnostamaan. Tällä hetkellä olevan tiedon mukaan noihin töihin ryhdytään vuoden 2007 aikana.

Meritaimenta on havaittu jo joessa. Todella kirkasta kalaa on liikkeellä . . .!

Lestijoki Top Ten 10 kärjessä perhoa !
Taimenkisa Lestijoella !

RAUHOITUS 10.09 - 15.11. 
Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä (04.05.2005): kosket kunnostetaan!
Lestijoki/Top Ten 10/Taimenkisa Lestijoella
MERITAIMEN- JA LOHIALUE
JÄVÄJÄNKOSKI, KATTILAKOSKI, KUUSTONKOSKI,  NIEMOSENKOSKI , VALVATINKOSKI, NISKANKOSKI , PETÄJÄNKOSKI PESOLANKOSKI , RAASAKKA
ERÄMAA JA TAMMUKKA-ALUE
JATKONKOSKI, KANASAARI, RAIVIONKOSKI, TORNIKOSKI, KALLIOKOSKI, MURENNUSKOSKI, TALAUSKOSKI

PALUU PÄÄSIVULLE