L E S T I J O K I päivitetty20.11.2015

HYVIÄ UUTISIA A J A NK O H T A IS T A !

OSTA 
KALALUVAT KÄNNYKÄLLÄ

 

Joki Keski-Pohjanmaalla, joka laskee Lestijärvestä Toholammin - Kannuksen kautta Pohjanlahteen Himangalla. Joessa elää erittäin uhanalaisena vielä villi meritaimen. Lestijoen meritaimenen pyrstö on leveä ja virheetön.

Kalastuksellisesti joki voidaan jakaa kahteen kalastusalueeseen. Jokisuulta - Korpelan padolle, joka muodostaa meritaimen- ja lohi-alueen sekä kulttuurimaiseman.

Yläjuoksulla voi taas tavata erämaamaiseman ja "tammukka-alueen".

Lestijoen pituusleikkaus paljastaa pudotuskorkeudet

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä ja laskee Himangalla Pohjanlahteen. Lestijoella on mittaa yhteensä vähän yli 100 km, virtaavaa ja seisovaa vettä. Yhteisluvan piiriin kuluu n. 40 koskea, joten kalastusaluetta riittää. Pudotuskorkeutta joella on 140 m, joten Pohjanmaan joeksi se on varsin koskinen (50 koskea) ja tarjoaa koskikalastajalle paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tunnetuin perhokalastuskoski lienee Himangan ja Kannuksen rajalla oleva Niskankoski. Perhokalastajalle vaativimmat alueet löytyvät Korpelan padon alapuolelta, sillä sinne saakka meritaimen ja lohi pääsevät nousemaan. Meritaimen onkin tämän joen arvokala. Onnekas onkija saattaa tavoittaa myöskin merilohen. Harjusta löytyy sekä joen ala- että yläosalta. Toisin paikoin sitä on jopa runsaastikin. Yläosan kalasto muodostuu etupäässä istutetuista kannoista. Jonkin verran kalaa laskeutuu myöskin yläpuolella olevasta Lestijärvestä, sillä sinne on istutettu järvilohta. Luontaista taimenen lisääntymistä löytyy mm. Sykäräisen koskijaksolta. Tarkemmat tiedot löydät Elämä Tuikkii -kirjasta ja sen lisäksi myöskin 24:stä muusta kalastuskohteesta. Pitkin Lestijoen rantoja on rakennettu kalastajille tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista vaikka yöpyä.

Tähän päättyy meritaimenen nousu. Onko jo muutoksen aika . . ?! Missä viipyy kalaporras?

Yläjuoksulla olevasta kalanviljelylaitokselta istutetaan vuosittain 100 000-200 00 vastakuoriutunutta meritaimenen poikasta, jotka ovat joen omaa kantaa. Lisäksi valtion toimesta on istutettu vuosittain 40 000 1-vuotiasta poikasta. Sivupuroja kunnostetaan, joten "lastenhuoneet" alkavat olla kunnossa. Tuloksetkin alkavat näkyä. Jokeen nousee enenevässä määrin kutukalaa heti keväästä alkaen. Vuonna 2001 jokeen istutetiin myöskin pyyntikokoista omaa kantaa olevaa meritaimenta. Kannuksen puolella oleva Salinoja ja Holmanoja on rauhoitettu kaikenlaiselta kalastukselta, sillä se on "lastenkamari". Salin- ja Holmanojalle on laadittu kunnustus-suunnitelma.  Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on tarkoitus tehdä vuoden 2004 aikana. Kutupaikoille on tarkoitus tuoda kutusoraa.

 
Juuri syömään oppineet meritaimen poikaset ovat altaassa n.
3-viikkoa ja yhdessä altaassa niitä on n. 10 000 kappaletta. Saavin kautta koittaa vapaus. 1-vuotiaat poikaset kuljetetaan altaassa ja niidenkin vapaus koittaa saavin kautta.

Kelpaa tällaisessa laavussa yöpyä.

Varsinkin yläjuoksulla maisemat ovat kuin "köyhän miehen lapista".

1. 2. 3.

Kuva 1. Runsasvetisenä kesänä 1998 Eero Ala-Kuusisto sai tämän meritaimenen kahta päivää ennen rauhoituksen alkua. Taimen painoi 5,1 kg. Kuvan otti Juhani Pajala. Samana vuonna pyydystettiin 12 kg painoinen taimen. Näytelmä toistui vuonna 1999. Jälleen rauhoituksen alettua pyydystettiin joesta erikoisluvan turvin 12 kg painoinen kudulle nousussa oleva meritaimen. (Joka vuosi on saatu emopyynneistä n. 25 000 mätijyvää kalanviljelylaitokselle.) Joten kyllä joessa kalaa on, kun vain pyytäjä sattuu paikalle. Kuva 2. Jäväjän kosken harjus. Kuva 3. Yläjuoksun tyypillisin kala - kirjolohi. Toivo Nybacka sai tämän kalan syysruskan jo alettua Raivion koskelta.

4. 5. 6. Kuva 4. Juhanin saama meritaimen painoi 2,8 kg ja pituutta sillä oli 68 cm. Kyllä joessa kalaa on . . pirempäänkin. Kuvat 5. ja 6. Tämä talvitaimen tarttui Jounin koukkuun 11.03.2001. Pituutta sillä oli 51 cm, mutta paino jäi arvoitukseksi. Kala on hyvä kuntoinen ja pulska. Onkohan tämä lupaus tulevasta - hyvästä taimenkesästä?

 02.06.2001 Kattilakoski luovutti Martti Manniselle tämän meritaimenen.Taimenkisa 2001 muodostui menestyksekkääksi, sillä kaloja kisaan ilmoitettiin peräti yksitoista. 2001-vuoden kisaan  ilmoitettiin kaloja enemmän kuin koko kisan historian aikana yhteensä, joten kesä 2001 oli todellinen taimenkesä. Monta kalaa varmaankin saatiin ylös, mutta ilmoitus unohtui . . .

                                                                                                      Kannuksen- ja Välikannuksen kalastusalueelle saa lupia: Koivu ja Tähti kirjakaupasta os. Valtakatu 1 69100 Kannus

                                                                                                                                                                        puh.06-870141

                                                                                                     Kannuksen kalastuskunnan alueelle lupia myy: Kannuksen Erä-10/ Pauli Märsylä osoite: Riuttasentie 228 69100 Kannus

                                                                                                                                                                         puh. 0443010087

HUOMIO ETTÄ MERTITAIMEN ALAMITTA ON NYT  60 CM


 

MISTÄ LUVAT? (klikkaa tähän; kalastuslupa puhelimella!)

Lupia myyvät: TB Ojala Himanka, NESTE Leppänen Sykäräinen, Hirvikosken Kurssikeskus. Vuosilupa 80 €, viikko 35 € ja  päivä 15 €  voi maksaa myös suoraan tilille FI85 5471 090 0223 78 Lestijoen kalastusalue/Yhteislupa.  Tiedoksi vuosilupa 2015.
KANNUKSEN KALASTUSKUNTA:
Lupaa myy ainoastaan Koivu ja Tähti - kirjakauppa Kannuksessa. Luvan voi myös maksaa tilille: FIo8 5108 0240 0251 71 Hinta: 30€ vuosi 15€ viikko ja 8€ vrk.




 

HUOM! Punaisella merkityillä koskilla saa kalastaa myös viikkorauhoituksen aikana.

Lestijoen yläjuoksulla (Kanasaari - Niskankorpi) on oma kalastusalueensa, jota isännöivät Lestijärven osakaskunta ja Metsähallitus. Lupia saa mm. Neste-Leppäseltä Sykäräisestä, Kauppisen huoltamolta Lestijärveltä ja TB Reisjärveltä.  Myös internetissä on ohjeet lupamyynnistä.

RAUHOITUS 

Lestijoen koskissa on taimenta, niin niissä kalastaminen vavalla 10.9-15.11 välisenä aikana on kalastusasetuksessa tarkoitettua kiellettyä kalastamista ja siitä lankeaa automaattisesti seuraamus kalastusrikkomuksesta (= sakko).


Lestijoen yläosan kosket on kunnostettu vuosina 2004 – 2005. Tavoitteena oli parantaa vaellus- ja paikalliskalojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia, sekä edistää joen yläosan käyttöä. Kunnostuksen jälkiä ei enää juuri näy ja koekalastusten perusteella kalat ovat kunnostusalueet olinpaikoikseen hyväksyneet. Korkein Hallinto oikeus on määrännyt, että kalan kulun yläjuoksulle estäneen Korpelan padon ohi pitää rakennetaa kalatie. Kalaportaan suunnitteluhanke on Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Joen alajuoksun kunnostusasia on kolmannella käsittelykierroksellaan ja Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä

Meritaimenta on havaittu jo joessa. Todella kirkasta kalaa on liikkeellä . . .!

Lestijoki Top Ten 10 kärjessä perhoa !
Taimenkisa Lestijoella !

RAUHOITUS 10.09 - 15.11. 
Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä (04.05.2005): kosket kunnostetaan!
Lestijoki/Top Ten 10/Taimenkisa Lestijoella
MERITAIMEN- JA LOHIALUE
JÄVÄJÄNKOSKI, KATTILAKOSKI, KUUSTONKOSKI,  NIEMOSENKOSKI , VALVATINKOSKI, NISKANKOSKI , PETÄJÄNKOSKI PESOLANKOSKI , RAASAKKA
ERÄMAA JA TAMMUKKA-ALUE
JATKONKOSKI, KANASAARI, RAIVIONKOSKI, TORNIKOSKI, KALLIOKOSKI, MURENNUSKOSKI, TALAUSKOSKI

PALUU PÄÄSIVULLE