takaisin valikkoon | lähetä kommetteja
Mauri Rastas 16.12.2006
CopyRight Mauri Rastas 1998-2006

SUKUTUTKIMUSAINEISTON TEKSTIOSUUDET:

Väinö Rastas, s. 1899

Meni useasti (=?) talvisin Suojärvelle metsätöihin. Reki lastattiin heiniä, ruokaa yms. täyteen. Hevonen tietysti oli savotalla tarpeellinen työväline samalla. Matka oli siis pitkä. Meni varmaan monta päivää. Entäs yöpymiset?
Muistan itse kuulleeni kerrottavan, että Väinö oli nuorena miehenä töissä, vai vaiko vain huvireissulla, Pietarissa, kun vallankumous tuli, ja sieltä pääsi pois vain jotakin "epävirallista tietä".
Reino Rastas: "Rastaat olivat kovin ei-osallistuvaa ja "rauhaarakastavaa" väkeä. Ei kuuluttu Suojeluskuntaan eikä Punakaartiin. Ei ollut edes metsästysasetta, vaikka metsästykseen olisi ollut vähintäin kohtalaiset mahdollisuudet."
Erillinen oma peltopalsta oli Tiitapellossa Alhon kylässä.
Henkikirjoista: tilan nimi Rinnepelto nro 8.

Matti Rastas, s. 1866

Riekkalan kulkukauppias ja liikemies!
KurkHist, s.346: "Runonlaulajana Matti Rastas Riekkalasta". KKK: Riekkala: "Matti ja Simo Rastaan perikuntien nuottakunta". "Kylän kulkukauppias ja liikemies Matti edusti kylän liiketoimintaa, jota Lopotin läheisyys (3-5 km) heikensi."

""Ei ole minun syytä, jos liha kallis on, ken lihaa tahtoo syödä, hän siitä maksakoon" lauleli liikemies ja kulkukauppias Matti eikä lauluääni hullumpi ollutkaan. Hän oli samalla runoilija, joka aivan hetken mielenjohteesta ja tilanteen mukaan nopeasti sai aikaan runonmuotoisen vastauksen, jonka hän sitten laulaa rallatteli kyselijöilleen. "Olipa kesä tai talvi, hänen laulunsa ilmaisi jo kaukaa kuka oli tulossa. Kotonaan hauskuutti hän isoa perhettään. Jos Eeva-emäntä sattui jostain syystä apealle mielelle, koppasi Matti hänet kainaloonsa ja tanssitti vähän. Niin oltiin taas iloisia", kertoo Eila Ropponen."

H. eli (Jo)Hanna Rastas "Kurkijokelaisessa 13.12.??" kertoo Muistelmissaan Riekkalasta: "Nyt mie mänen Mat-settää. Siin ol nii vitsikäs isäntä. Hää käi Lopoti lihhaa myömäs. Lihat ol kärris sekä puntar, millä hää mittas lihapaloja. Kauppial pittää ollaki liukas kieli. Jos ei kuka tient kuka hää ol, ni hetki hää esitti itsensä, "Minä olen lihasaksa liikemies nimeltä Matti Rastas". Olha Matilla vaimoki. Hänen nimi ol Paratiisin naisen kaima, eli Eeva. Lapsia heillä oli 9 ........ Kaikki on otettu jo pois tästä maallisesta elämästä, ei kukaan elänyt vanhaksi."

PERUNKIRJOITUS 25.04.1929 kertoo m.m. omaisuutta olevan: osat Riekkalan tiloista 8: 60 tmk, 7: 10 tmk, 9: 50 tmk ja 4: 25 tmk ; 3 työhevosta, 4 lypsylehmää, 2 hiehoa, 1 vasikka, 4 emälammasta, 2 sikaa ym. ym..

Maria Viskari (?Vilska??)

Marian isää ei löydy mistään!
Pojan syntymätiedossa ja rippikirjassa Maria ON Viskari! Mutta Parikkalasta ei löydy Viskari-merkintöjä yhtään mitään:
- Parikkalan asukasluettelo/Pulli vuodelta 1754 EI tunne Viskaria ollenkaan.
- Etsitty HisKistä Parikkalan ja ympäristö-srk:ien kuolleet monella tapaa, mutta sopivaa Viskari-tietoa ei löydy minkäänlaista.
Viskareita (Fiskare) on harvakseltaan vähän kaikkialla Karjalassa : 17.02.1751; Muolaa. Mustolassa ja Kilpolassa 1700-luvulla.
Mitä tarkoittaa:
Parikk.kuol.: "26.5.1790 Poutala Hend:r Tarolais E:a Wilska, Flussfeber, 40." 1790-40=1750. Syntymäaika(-arvio) heittää (Parikk.rk:n ilmoittaa Marian syntymän 1740 !), etunimi puuttuu, mutta aviomies on kohdallaan, ja vielä leskenä koska Heikki kuoli 4 vuotta aikaisemmin.
Wilskoja on taasen paljon Parikkalassa, mutta kirkonkirjojen loppumisen takia mitään vahvistavaa ei löydy.
V. 1754 henkikirja ei anna selvää vastausta. Vilskoja on siellä täällä Parikkalasssa. Mm. Järvenpään kylä:"
Johan Wilska 40. Michel Pesoin 60, hro Walborg 53, son Mats (__?), hro Anna 25, dr Walborg 3, Maria 1/2. Bror Michel 25, Maria 18, son Paul 8."
Siis 1/2-vuotias Maria on selvästi Pesonen. Bror Michel ei voi nimen mukaan olla Pesos-Mats'in veli, koska se sanottaisiin "son" eli 18-vuotias Maria on sisko Michel ja Johan Wilskalle mutta kuka on heidän kolmen isä!!?! 1754-18=1736, joka heittää tavoitteesta liikaa.
Ts. on hyvin epävarmaa, että Viskari olisi muuttunut tai väärinkirjoitettu Vilskaksi. On mahdollista, että Heikki on mennyt uusiin naimisiin jonkun Wilska-naisen kanssa, mutta vihkitietoa ei löydy, eikä Marian kuolintietoakaan. Varmaksi tiedoksi siis jää, että Matti Taralaisen äiti on Maria Viskari s. 1740. Ja katsotaan toistaiseksi että Heikin vaimon kuolinkirjauksen "Wilska" on muistivirhe tms ja po. "Viskari".

Antti LATTU "Esi-isä"

Uusi Suomalainen Nimikirja kertoo varsin pitkälti Lattu-NIMEN alkuperästä mainiten sitä esitetyn ulkomuotoa kuvaavaksi nimeksi. Ko. teoksen kirjoittaja itse uskoo sen olevan germaanista alkuperää! Joka tapauksessa Lattu (ja samalla Lattunen) osoitetaan siinä varsin yleiseksi sukunimeksi 1400-1500-ajoista lähtien. Tutkittavaa riittää! KuHist mainitsee Latun olleen 1. Kurkijoen kaupungin porvarissuku ja 2. ennen ruptuuria tulleeksi (ja sen yli säilyneeksi) Kurkijoen Alholle ja Räihävaaraan 1637-96. Salonheimon kirja: Viipurin läänin karkurit: 1620-40: - Lattu Lauri Kaupinpoika Kivennapa 1630 Tuuteri - " Reijo " " 1636 Tylminen - Lattunen Mauno Muolaan Lattula 1633 Venäjä - " Pertti " - " Tuomas " Joku kirja 1642: Hindr Lattuinen

Paavo Heinosen, s. n. 1640, pojat

Aiemmin Tuomas (koodi the) on kylmästi ja väärin pantu Yrjön (koodi=tsr) isäksi, mutta isä onkin Paavo (koodi=thp). Päätelmä ks. alla: Rev.prot.-1727 tuntee Rungonsuolta kaksi Heinoin'ia: Påhl Påhlsson ja Thomas Påhlsson. As.l.1724: luetteloi Rungonsuolta: "_Påhl Heinoin_ 41 Hust Maria Bengtz dr 40; Son Samuel 6, dåttren Elisabeth 8; _Brod:n Iören_ 40 Hust Sophia Olofz dr 25, dåttren Birgita 7, dåttren Ingeborg 6; inhyss Iören Tirrij 42." ja "_Thomas Heinoin_ 58 Hust Walborg Hans dr 56, Sonen Iacob 22 Hust Rigina Påhls dr 25; _des broder Iacob_ 58 Hust Maria Swens dr 42, Sonen Hindrich 12, Sonen Augustus 8, ...." Listojen 1724-7 mukaan kaikki Tuomas (koodi=the), Jaakko, Paavo ja Yrjö (tsr) ovat Paavonpoikia, ts. koodi-thp:n poikia!

Juhana Tontti, s. 1710

Kj:n syntyneet ei ylety tänne asti! Haa - Hiitolan synt.:"26.6.1705 Touna Sim. Tontti Maria Värri, Johan". Siis Hiitolasta löytyy varsin sopiva tieto, mutta tällöin olisi 1.) muutettu Tounaasta Kuuppalaan, mikä on harvinaisempaa, ja 2.) Kj-rippikirja 1790 sanoo synt=1710. As-lu-1724: "Kupala: Anders Tåntti 58, Hust Anna Hindrihdr 47, dåttern Anna 6, Brodern Johan 20, dåttern Anna 6." Havaintoja: 1.) Juhana on Antin veli 2.) Simonpoikia ovat, koska 1727:ssa Antti on Simonpoika 3.) veljeksien ikäero =38v, eli veljeys on epäuskottava 4.) Jos Juhana on muuttanut Tounaasta Kuuppalaan niin veli-Antilla olisi oltava synnyin tieto Hiitolasta. Rev.prot. 1727: Kupala By: Anders Simonsson Tånti. Hiitolan vihkitieto 1745 antaa Juhanalle Simonpoika! Syntymäaikavertailua: 1.) Hiitolan synt. tieto 1705, 2.) Asl1724: laskettuna 1704 3.) kuoliajasta laskettuna 1706 4.) rippikirjassa 1790 ilmoitetaan 1710. Juhana on ainakin kolme kertaa aviossa. Mm. 1754 kuolee Juhanan 11-v Liisa-tyttö (s. po. n.1743). Rk:n tieto Juhanan kuolemasta Viipurissa on väärin. Huom: kaksi Juhanaa!! Isä-Juhanalla on rk1790:ssä ripilläkäyntejä 1778-89, ja lisää loppuen 1793! Krk 1790:"Kuuppala Bönder: Johan Tonti 1710, -- sn Johan 1753 hu Maria Matdr Sijra 8/1 1767 +1793, dr Anna, sn Johan." Poika-Juhanalla on ensimmäinen vaimo Maria Siira. Syntyneissä lapsista Annan isä mainitaan Juhana Juhananpojaksi.

Simo Tontti, s. n. 1670

Kokonaisuutena Tonttien sukututkimus 1700-luvulla on hyvin vaikea tehtävä sekä Kuuppalassa että Tounaassa. Syynä on yksinkertaisesti aineiston laatu. Koska vuosien 1685 ja 1692 luettelot tuntevat Kuuppalasta vain "Hindrick Tonti ja "Henrich Tåmpti", jonka pitäisi olla syntynyt siis noin 1640, jos uskotaan hänet Simon isäksi. Olisi tuolloin 52-vuotias! Siis po. pitemmät sukupolvet, tai muuta. Lisäksi vuoden 1686 lista: Kupala: Hind. Thomass Tåmpti, Erich Tåmpti. Huom.: varsinaiset Tontti-tutkijat ovat sitä mieltä, että tämä Simo (tt7) on tullut Tounaasta, sillä siellä ollut Simo (ei mukana tiedostossa) häviää kirkonkirjoista yms. (joka on tosiasia) ja sitten löytyy Kuuppalasta. Toisaalta Kuuppalassa on ollut Tontteja jo aiemminkin ja muutto vaikuttaa muutenkin harvinaiselta, varsinkin kun Kuuppalassa oli jo Tontteja.