Laatinut: Mauri Rastas, 13.09.2004

Pikakatsaus Karjalan päätapahtumiin:

Nr RAUHA Vuosi VAIKUTUS SUOMEN KARJALAAN
00 n.700 Muinais-Karjalan muodostuminen alkaa
01 1143 ensimmäinen kirjallinen tieto Karjalasta Korelana
02 1227 pakanalliset karjalaiset käännytetään ortodoksi-uskoon
03 1278 Novgorod ottaa Muinais-Karjalan haltuunsa
04 1293 Ruotsin ristiretki (III) Karjalaan ja Viipurin perustaminen
05 Pähkinäsaari 1323 Karjalan I jako: Viipurin ja Laatokan Karjalat
06 Novgorod 1557 rajat periaatteessa entiset, käytännössä tilanne sekava
07 Täyssinä 1595 Karjalan II jako: Ruotsi laajenee koilliseen 1323:n rajoista
08 Stolbova 1617 Muinais- (=Laatokan)(=ortodoksisen) Karjalan tuhon alku
09 Vallisaari 1658 Ruptuurisodan loppu: entiset rajat, mutta em. tuhon päätös
10 Uusikaupunki 1721 Karjalalle uusi omistaja: Venäjä ("Vanha-Suomi" syntyy)
11 Turku 1743 "Hattujen" sota: edellisen menetyksen laajennus Kymijoelle
12 Värälä 1790 Kustaa III:n sotaseikkailu: entiset rajat
13 Hamina 1809 vain yhteiskunnallinen vaikutus, Suomen Karjala syntyy
14 Tartto 1920 koko Karjalan jako: Suomen ja Venäjän (eli Itä-)Karjalat
15 Moskova 1940 Suomen Karjalan tuho
16 Pariisi 1947 edellisen ja Moskovan välirauhan 1944 vahvistus
Suomen itäraja on siis muuttunut monasti, ja joka kerran sellaisen suora vaikutus on kohdistunut (useimmiten vain) Karjalaan! Sotia (siis Karjalassa) on on käyty vielä useimmin - voidaan laskea (jollakin perusteella) jopa yli 40 sotaa!

Laatinut: Mauri Rastas, 12.11.2002

KARJALAN ESIHISTORIA:

Kyseessä ei ole "Karjalan", vaan Muinais-Karjalan synty

Pääkohdat:

esipuhe | palaute | karjalan kieli | suomalaisten alkuperä
kivikausi | pronssikausi | alku rautakaudella | identifioituminen
hylättyjä teorioita | historian kaudet
History of Karelia in English

Loppujen lopuksi varsinainen tietämys Karjalan esihistoriasta, siis syntyvaiheista on varsin vähäinen!


KARJALAN ENSIASUTUS

Yleisesti todettakoon, että kun jääkauden jälkeistä Suomen syntyä tarkastellaan, on ilmeistä, että "Karjalan" syntyvaiheet ovat suoraan sidoksissa "Suomen" syntyvaiheisiin.

Kysymys karjalaisten juurista kytkeytyy nimenomaan koko itämerensuomalaisen väestön alkuperäongelmaan.

Karjala oli ensiasutettu samaan aikaan Suomen kanssa tai paremminkin aikaisemmin eli noin 8300 cal eKr, sillä mannerjäätikön sulamis- eli vetäytymisvaiheessa "Karjalan" maaperä oli esillä ennen "Suomea"!

(kartta 8500 cal eKr | kartta 8000 cal eKr | takaisin valikkoon)

Jäätikön reunan vetäytymistä seurailevan ensiasutuksen päävirta Suomeen tuli kaakosta. "Karjala" oli siis reitin varrella, ja tuntuisi omituiselta, jos kaikki matkaajat olisivat "hypänneet yli"!

Ks. taustakeskustelu Karjalan synnystä.


Karjalan kivikausi:

Varhaiskivikaudelta, jo ennen keramiikkaa, on myös Karjalasta on löydetty merkkejä jatkuvasta asutuksesta, ja onhan Antrean löytö Suomen vanhin, 8300 cal eKr. Laatokan rannalla asutus on ollut tiheätä kivikaudella.
Kivikauden väestöhistoria Karjalassa kytkeytyy arkeologisen aineiston aineiston yhdenmukaisuuden nojalla - joitakin erityispiirteitä lukuunottamatta - pitkälti muun etelä-Suomen kivikautiseen kehitykseen.

Ks. taustakeskustelu Karjalan kivikaudesta.


Karjalaan suuntautuneet vaikutusaallot

(niiden selostus Suomen synnyn kautta, sama numerointi)

nr vaikutus, tai -aalto aika (calibr.) kohde/selostus siirtolaisuutta
6 Sperrings 1 -keramiikka 5100-4500 "Suomi" ja Itä-Karjala mahdollisesti
8 Ljalovon keramiikka 4700-3700 kaakkoisin Suomi ehkä
9 Sperrings 2 -keramiikka 4500-4000 "Suomi" tuskin
11 asbestikeramiikka 4200-1500-> sisä-Suomi ei
12 tyypillinen kampaker. 4000-3600 Saimaasta itään todennäköisesti
16 Kierikin keramiikka 3600-3100 itä-Suomi tuskin
18 Pöljän ja Jysmän kultt. 3100-1900 itä-Suomi tuskin
20 maanviljelys 2000 eKr alk (hyvin hitaasti) ehkä hiukan
22 itäinen pronssikausi 1900-600 eKr itä-Suomi todennäköisesti
24 tekstiilikeramiikka 1900-0 Suomi todennäköisesti
25 Sarsa-Tomitsan kulttuuri 1900-500 eKr itä-Suomi ehkä hiukan
27 Luukonsaaren keramiikka 1000-500 eKr järvi/itä-Suomi ?
28 Kalmistonmäen keramiikka 700eKr-500jKr itä-Suomi ?
33 Ananjino-kulttuuri 600-200 eKr koko Suomi, ei sisä- ?
35 Käsintehty rautakaud. ker. 0-1100 jKr Karjala ?
38 läntinen vaikutusvirtaus 700-1000 jKr (muinais-)Karjala vähint. hiukan

Ks. taustakeskustelu kunkin vaikutusaallon sisällöstä. Huom. nrot!

Pronssikausi Karjalassa:

Käsitykset asutuksesta Karjalan pronssikaudella ovat muuttuneet. Aiemmin on luultu, että Laatokan Karjala ja Kannas olisivat tyhjentyneet asujamistosta, koska arkeologisia löytöjä on ajalta 2000/1500 eKr-400/700 jKr varsin vähän ja toisaalta runsaasti tämän jälkeen. Uusin tutkimus (re:28) ei tue ko. käsitystä, vaan väestö on ollut pysyvä ilman katkoa, joskin vähentynyt voimakkaasti (:re:A119).

Ks. taustakeskustelu Karjalan pronssikaudesta.

RAUTAKAUSI KARJALASSA

Muinais-Karjalan syntymisen alku on vuosisata 700 jKr, mutta se näkyy vain arkeologisissa löydöissä.

Arkeologisesti heikosti havaittavaan "kantakarjalaiseen" kantaväestöön yhdistyy vv. 700-1000 vaikutusvirtaus, sisältäen vähintään pienimääräistä siirtolaisuutta, länsi-Suomesta ja Hämeestä. Kantaväestö sekä saapunut vaikutus+siirtolaisuus muodostivat yhdessä esikarjalaisen väestön, josta kehittyi ja n. v.:sta 1000 alkaen identifioitui muinais-Karjala.

Karkeasti siis:


-> KANTAVÄESTÖ ->

Karjalaisen kantaväestön
kehityshistoria, etnisyys ja
kieli: ks. ym. vaikutusaallot
n. vv. 700-1000 jKr
VAIKUTUSAALTO
LÄNSI-SUOMESTA


vaikutusaallon rakenne:
ks. taustakeskustelu
-> MUINAISKARJALAISET

ks. (muinais-)Karjalan
identifioituminen

Tarkempi taulukko: (re:A28:s128 ja A82s346).

vuosisata asutusta etninen nimi kieli selostus
500 eKr asti kantakarjalaisia myöhempi itäinen kantasuomi
500 e - 700 jKr kantakarjalaisia Laatokan kantakieli
700 - 1000 lännestä kantak.->esikarjalaisia Laat. kantakieli->muinaiskarjala saa-
1000-luku esikarjalaisia muinaiskarjala gat
1100-luku muinaiskarjalaisia muinaiskarjala Korela
1200-luku muinaiskarjalaisia muinaiskarjala kukoistus
1300-1500 muinaiskarjalaisia muinaiskarjala

Ks. taustakeskustelu Karjalan rautakaudesta.

Muinais-Karjalan identiteetin muovautuminen

1.) Rautakauden lopun karjalaiset olivat siis kulttuuriltaan lähellä länsisuomalaisia ja
poikkesivat selvästi Laatokan itä- ja kaakkoispuolen suomensukuisista kansoista, varjaageista ja slaaveista puhumattakaan.
2.) Suomenlahden, Laatokan ja Äänisen ympäristön itämerensuomalaisesta
identifioitumattomasta väestöaineksesta (jonkinlaisista klaaniyhteisöistä) alkoi n. v. 800 muodostua heimoja, mikä erottuminen
oli alueellisestikin selkeää, sillä koko Suomen tiheämmän asutuksen "suuralueet" olivat n.v. 1200:
(kartta ko. asutuksesta | (sama tarkempana(ks. alla)(re:A89s78) | valikkoon)
(Tarkka kartta on kalmistojen levinneisyydestä vv. 800-1300 kertoen
kiinteämmän (maanviljelys-)asutuksen sijainnista.)
3.) Mielenkiintoisia ovat seuraavat kartat löydöistä n. v. 1200 Suomessa ja Karjalassa:
(skandinaavisia, (re:A89s80) | (länsisuomalaisia, (re:A89s82) |
(karjalaisia, (re:A89s81) | valikkoon)
Todetaankin, että muinais-Karjalassa ei ollut länsisuomalaista vaikutusta kovinkaan paljon mutta skandinaavista sensijaan selvästi. Toisaalta muinais-Karjalan vaikutus muuhun Suomeen oli laaja.
4.) Skandinavian saagat, kertoessaan viikinkiajan 800-1150 sankariteoista, tuntevat
runsaasti Karjala-nimiä, esim "Kæriala land" (Olofs s.) ja "Kirjálaland" (Eskils s.), mutta ko. nimitysten tarkempi kohdennus on epäselvä.
5.) Karjalaisten kohdennettu erottuminen tšuudi-nimityksen edustamasta
laajemmasta väestökannasta on käynnissä, kun novgorodilainen kronikka
vuodelta 1143 mainitsee Korelan asukkaat, "hodiša Korêla na Jem",
siis 'Karjala'n ensimmäisen kerran. (re:A82s337:) Tällä tarkoitettiin juuri muinais-Karjalaa.
6.) Laatokan Karjala oli karjalaisen heimon syntyaluetta. Venäläinen siirtolaisuus ei ulottunut
sinne ennen v. 1500. (:re:A98s24).
Ks. taustakeskustelut Karjalan identiteetin synnystä ja hylätyistä teorioista.
.... selostus jatkuu: Muinais-Karjalan kukoistus ....
Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.