Mauri Rastas, 20.04.2011
CopyRight Mauri Rastas 1997-2011

SUKUTUTKIMUS

tuloksia: Maurin esip.-, jälkip.-tauluja | Pirkon kohteita
our genealogy in English ... Maurin isänisän runot
sukututkimukseen: linkkejä | hyödyllisiä vinkkejä
sukututkimuksen ideologia | aloituksesta yleensä
sukututkimuksen tekoon ohjeita | vihjeitä | rutiineja

Harrastan siis sukututkimusta ja siihen liittyviä puuhia. Jos ko. kohteet kiinnostavat, otapa yhteys.
Tuleville sukututkijoille vihjeeksi, ettei myöhemmin harmita: .... haastatelkaa vanhapolvi!

 (tutkimustilanne per heinäk. 2010)

sukututkimuksen TULOKSIA

Maurin

suvut ovat Laatokan-Karjalan alueella: KURKIJOKI ja HIITOLA.
Täten on selvitelty mm. seuraavia sukuja a.m. ajanjaksolla / kylissä, eli
1.) kätevässä, yleiskuvaa antavassa ns. Tiny Tafel-esitysmuodossa:
Ahokas      1680-1830 Hiitolan kylä
Hannukainen 1630-1700 Kopsala
Hanski      1688-1800 Rummunsuo
Jakonen     1625-1850 Tounaa
Karvinen    1640-1800 Raivattala
Kekki       1635-1900 Tiurala
Kemppinen   1670-1800 Ilmee
Keskinen    1677-1800 Piimälä
Kuhmu       1685-1850 Päijälä
Lankinen    1650-1900 Haukkavaara ja Ilmee
LATTU       1650-1950 Nehvola [EsiPolv]
LATTU       1650-1900 Ilmee ja Alho
Paksujalka  1685-1900 Unkola [EsiPolv]
Poutanen    1705-1800 Lapinlahti
Pirhonen    1678-1850 Kangaskylä
Pörtsi      1682-1800 Hiitolan kylä
RASTAS      1655-2011 Riekkala [EsiP][JälkiP]
RASTAS      1655-1910 Rahola ja Levonpelto
RASTAS      1700-1850 Tiurala
Riikonen    1595-1800 Kylälähti ja Kyläjärvi
Savolainen  1635-1850 Kilpola [EsiP]
Savolainen  1635-1850 muita Hiitolan ja Kurkijoen kyliä
Sinkkonen   1695-1850 Elisenvaara
Tanninen    1670-1850 Ala-Kokkola
Taralainen  1650-1850 PARIKKALAn Joukio
Taskinen    1692-1940 Otsanlahti [EsiPolv]
Toiviainen  1640-1850 Valtola
Tontti      1640-1850 Kuuppala [EsiP] ja Tounaa
Torikka     1680-1800 Hämeenlahti
Veijalainen 1680-1830 Tervu
Viinanen    1680-1800 Haukkavaara
      (ynnä monia muita k.o. alueen sukuja
	  siitä vanhemmasta päästä!)
2.) selvitetyt esi- ja jälkipolvet:

esivanhemmat

jälkipolvia:

- isän-isän-isän-isälleni ,   so. Rastaat
- isän-äidin-isän-isälleni
,  so. Taskiset
- äidin-äidin-isän-isälleni
, so. Latut 1
- äidin-isän-isän-isälleni
,  so. Latut 2

Pirkon

sukujen selvittelyt ovat vielä keskeneräisiä. "Tiny Tafel":
Björk       1812-1870 Korpilahti
Engvist     1822-1900 Orimattila
From        1855-     Hämeenkyrö
Granvik     1705-1850 Teerijärvi, Kortjärvi
Granqvist   1850-     Jyväskylä->Helsinki
Häkkinen    1670-1850 Pieksamäki ja Haukivuori
Korhonen    1810-1950 Rautalampi
Rank        1470-1700 Teerijärvi
Skytte      1732-1830 Teerijärvi
Spets       1814-1900 Viitasaari
Timmerbacka 1708-1820 Teerijärvi

muuta sukututkimukseen liittyvää harrastustani:

mm. puhtaaksikirjoittamista ynnä muuta:

Linkkejä/Links:

Lista on naurettavan suppea, enkä lupaa täydennyksiä,
sillä useimmat alan sivustot ylläpitävät erinomaisia linkkilistoja.
List is ridiculous being so short and to expand it takes too much time, sorry.
  • Sukututkijan tärkein laitos on Kansallisarkisto is genealogist's main site in Finland
  • ja tärkein yhteys: Suomen SukututkimusSeura links to the Finnish society of genealogy
  • Suomalaisia sukuja tutkii USA:ssa Michel Clay is researching his Finnish lineages
  • Kurkijokelaisia sukuja tutkii Ville Laakso is also researching Kurkijoki families
  • Amerikkalaista sukututkimusdataa is full of genealogical data
  • Itä-Karjalaista kulttuuria tutkii Tapani Pitkänen is researching East-Karelian culture

Vinkkejä/Tips:

kohdennettuna kurkijokelaiseen ja hiitolalaiseen sukututkimukseen:

  1. Ville Laakson lista Kurkijoen asukasluetteloista 1500-1700-luvuilta on todella hyödyllinen ja antaa vihjettä muihinkin alueen seurakuntiin. Villellä on sivuillaan muutakin hyödyllistä kurkijokista sukuaineistoa.
  2. Juhani Jyrkiäisen vastaava lista Hiitolasta
  3. Em. listan mainitsemat Joensuun Yliopiston translitteroimat ja suomentamat alkuaan venäjänkieliset Käkisalmen läänin maakirjat painetussa muodossaan ovat todella antoisat. Nähtävissä ainakin KA:n uuden tutkijasalin kirjahyllystä (heti vasemmalla).
  4. Em. kirjan III osan "Henkikirja v. 1629 Tiurolan Pogosta"sta (=Hiitola) on tärkeä.
  5. Hiitolan vanhin rippikirja v. 1690-1707 on yllättäen Nurmeksen vastaavan rippikirjan lopussa. Kans.Ark.: rulla TK1354.
  6. Puhtaaksikirjoittamiani:
  7. Tallentelin PC:lle HisKi-vapaaehtoisena Kurkijoen lut.srk:n haudattujen listaa vv. 1741-1850. Sen kautta syntyneestä tietokannasta olen tulostanut joitakin runsauslistoja kommentteineen koskien 1700-lukua (tark. 1741-1800). (Julkaistu myös Kurkijokelainen-lehdessä.)
  8. Oheinen tutkielma Kurkijoen ja Hiitolan rajariidoista 1700-luvulla perustuu vaimon eli Pirkko Rastaan selvittämään aineistoon. Siinä on runsaasti alueen vv. 1726-61 mieshenkilöitä.
  9. Ohessa on "tutkimus" Savon ja Karjalan yhteisestä sukunimistöstä.
  10. Karjalan Tasavallan Valtionarkistossa Petroskoissa on Kurkijokea koskevia asiakirjoja: kihlakunnanoikeus 1813-1939, kruununvouti 1814-1938, tilintarkastajat 1819-1939, nimismies 1868-1939, piirilääkäri 1835-1916 ja tulli 1891-1908 sekä käräjäkunnan perukirjat 1813-59.
    Lisäksi kirkonkirjoja: Hiitola: lastenkirjat -1830 ja muuttaneet -1870, Ilmee: rippikirjat 1774-82, 1806-19 ja 1839-60, Tiurulan ortod.: rippikirjat -1892, metrikka 1914 ja muuttaneet -1936.

    koko Laatokan-karjalaiseen sukututkimukseen:

  11. ks. kohta 3.
  12. TUOKKO-tietokanta Kansallisarkistossa: sisältää henkilö- ja paikannimet Käkisalmen läänin käräjien tuomiokirjoista 1600-luvulla. TUOKKO on nykyään siten Internet-pohjainen, että siitä voi tehdä hakuja. Tuloksena on arkistoviite, jonka perusteella varsinainen teksti voidaan mikrofilmiltä löytää ja lukea.
  13. Parikkala on hankala, kun säilyneet rippikirjat alkavat vasta 1780. Heljä Pulli on julkaissut puhtaaksikirjoittamansa vuoden 1754 maakirjan Parikkalasta. On KA:ssa ainakin.
  14. Moni asia on tutkittu ns. Karjala-tietokannan toimesta, mm. Sortavalasta on aineisto varsin kattava. Yhteystiedot: ks. yllä.
  15. Nissilä V.: Suomen Karjalan nimistö 1975.
  16. Pietarin suom. srk: historiakirjoja 1733- ja muuttaneiden luetteloita 1838-.
  17. Papiston laatima Vanhan Suomen väestöluettelo 1754 (epätäydellinen?)
  18. A.G. Dahlin kokoelma: "Vanhan Suomen tuomiokirjoja 1784-1797".

Listaa pitää täydentää jatkuvasti. Jos tiedät vinkin, kerro!
List is under continuous enlargement.

CopyRight Mauri Rastas 1997-2011, päiv 20.04.2011

SUKUTUTKIMUS: ideologia, vihjeitä ja ohjeita

IDEOLOGIAA:

MIKSI SUKUTUTKIMUS ON HYÖDYLLISTÄ?

Onhan se ihmistä ylentävää eli siis yleishyödyllistä kun tietää juurensa.

Selvin hyöty on karjalaisen identiteetin säilyttäminen. Siinä työssä on sukututkimuksella - laajemmin ajateltuna - suuri merkitys, sillä se on ainoa "yleisömenetelmä" kotiseututietoisuuden kehittämiseksi. Erityisesti evakkokarjalaisten kohdalla kotiseututietoisuuden säilyminen on vakavasti uhattuna.

SUKUTUTKIMUS HARRASTUKSENA VAI OSTETTUNA?

Harrastuksen pääetu on, että kun asioita itse selvittelee, ne tulevat paljon tutummiksi, niiden taustat selkeämmiksi. Itsetehtynä ilmeisesti myös rahaa säästyy.

Tietysti ostettu sukuselvitys on pätevämpi kuin keskenjäänyt harrastus, jonka lopputulos on läjä sekavia papereita, joista muut eivät saa mitään selvää. Kuitenkin usein harrastajan tutkimus on vivahteikkaampi ja mielenkiintoisempi kuin kovasti asiapitoinen ostotutkimus.

Monasti sukututkija aloittaa tilatulla tutkimuksella, jota sitten täydentää omaan tahtiinsa. On ehkä muistutettava, että melkein aina sukukirjat ovat heti valmistuessaan vanhentuneita, sillä niihin jää helposti virheitä ja puutteita, joku kuolee ja joku syntyy.

MIKSI SUKUTUTKIMUS ON HAUSKAA JA KIINTOISAA?

Sukututkimus on niitä eniten harrastettuja asioita Suomessa ja muualla.

Onhan se mielenkiintoista tietää, mistä yksilön suku on alkuaan kotoisin, ja ketkä ovat osallistuneet geeneillään yksilön ominaisuuksien syntyyn. Nämä asiat tulevat ennemmin tai myöhemmin jokaisen mieleen. Suvussa ja perhepiirissä on tarinoita, jotka alkavat viehättää, tai joiden todenperäisyys kiinnostaa.

Se on jännittävän hauskaa kun ei tiedä mitä kaikkea tulee esille. Vanhat asiat, vaikka ne usein sen ajan näkökulmasta olisivatkin ikäviä, esim. jos joku isäntä on joutunut käräjille viinanpoltosta, myöhemmin vain huvittavat.

Tulee se kuuluisa hyvä mieli, kun on saanut jonkun visaisen asian selvitetyksi. Monasti näkee, että arkistossa jonkin löydön tehnyt tutkija urheilijamaisesti, mutta äänettömästi "tuulettaa" onnistumistaan.

ONKO SUKUTUTKIMUS VAIKEAA?

Se on juuri sopivan verran vaikeaa, että mielenkiinto pysyy yllä.

On totta, että kirkonkirjat ynnä muu aineisto on vasta vuoden noin 1890 jälkeen suomenkielellä. Helpotus on kuitenkin se, että kyseessä ovat nimilistat, joiden nimien muoto on ruotsia, mutta nopeasti tutkija huomaa muunnossäännöt. Joukossa on erikoistilanteista pitempiä selostuksia, jotka selviävät useimmiten kouluruotsillakin ihan suoraan. Jos pääsee käräjien tuomiokirjoihin, eteen tulee monasti saksankielinen teksti. Onneksi venäjää ei ole käytetty missään.

Saatavilla on sukututkimuksen opaskirjoja käännösoppaineen, erikseen käsialojen opaskirjoja ja kursseja järjestellään. Onneksi sukututkimuksen aloitus kohdistuu aina aineistollisesti helpompaan päähän.

On totta, että yleinen kirjoitustyyli silloin oli toinen kuin nyt, ja että usein papin tai kirjurin käsiala oli epäselvä, ja että kirjoitusjälki paperilla on monasti vaurioitunut, ja että mikrofilmiltä digitoinnin kautta PC:n näytöllä kirjoitusjälki on teknisistä syistä huonontunut lisää. Kolme viimeistä seikkaa nostaa verenpainetta silloin tällöin. Mutta tämähän on sukututkimuksen suola, joka haihtuu kun Internetiin tulee puhtaaksikirjoitettua kirkonkirja-aineistoa aikamoisella vauhdilla.

On totta, että sukututkimus vaatii runsasta vapaa-aikaa varsinkin kun siihen innostuu kuten melkein kaikille käy. Helpotuksena on, että ajan käyttö on - eräin edellytyksin - kiireetöntä, täysin vapaata ja ympärivuotista. Ainoa kiire on mahdollisilla arkistokäynneillä kun tutkimuspaikka on ajallisesti rajoitettu.

On totta, että sukututkimus ei ole ilmaista, mutta kustannukset ovat saman tyyppisiä kuin millä tahansa harrastuksella. Kaikissa harrastuksissa toiset törsää välineisiin ja toiset tyytyvät vaatimattomampiin, monessa tapauksessa selviää kustannuksitta jos välineet on jo hankittu muuta käyttöä varten.

Mitään varsinaista pakollista perustamiskustannusta ei ole, joskin tutkimuksen edetessä monenlaiseen asiaan saattaa rahankulua tulla. Huomattakoon, että arkisto-aineistojen jo nyt hyvä ja alati kasvava saatavuus Internetistä on poistanut tarpeen ennen niin tavanomaisiin arkistokäynteihin lähes kokonaan.

Tietokoneet ja erityiset sukututkimusohjelmat eivät ole pakollisia, sillä tutkimustuloksia voi kirjata lyijykynällä paperille vallan mainiosti - alkuun, sillä aineiston kasvaessa tuhansiin henkilöihin ne tuovat huomattavan helpotuksen. Tosin niiden uuskäyttäjillä saattaa olla puuhaa ja kustannuksia perehtymisessä ko. uuteen tekniikkaan.

Suomen-karjalaisen SUKUTUTKIMUKSEN ALOITTAMINEN

Sukututkimuksen perustavoite

Sukututkimuksen perustavoite on hyvä määritellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Ennen perustavoitteen lukkoonlyömistä voi kuitenkin olla hyödyllistä ensin tutkistella "päämäärättömästi",
- koska aineisto saattaa osoittautua "mahdottomaksi", tai
- koska omaa mielenkiinnon kohdetta ei ehkä heti pysty määrittelemään.

Vaihtoehdot:

  1. Etsitään (vain) esivanhemmat. Hehän ovat osallistuneet Sinun ilmaantumiseesi tähän maailmaan.
  2. Haetaan kaukaisin suora esi-isä (esiäiti löytyy kovin harvoin) eli kantaisä, ja etsitään hänelle kaikki jälkeläiset (tai vain ns. nimenkantajat) eli hänen "sukunsa" eli jälkipolvensa.
    Tässä on kuitenkin haittaamassa sellaiset seikat nykypolvien kohdalta kuin
    - 1. nopea henkilötietojen muuttuminen ja lopputuloksen (sukukirja tms.) vanheneminen
    (paitsi Internet, jossa päivitys on helppoa, mutta yksityisyys vaikeahkoa) ja
    - 2. yksityissuojan alaisten seikkojen kanssa painiminen jopa eettisistä syistä.
  3. edellisten yhdistelmä on varsin kattava tavoite
  4. Määritellään joku, yleensä merkittävä, esi-isä (tai esiäiti), ja etsitään hänelle kaikki jälkeläiset eli hänen sukunsa, jolloin itse olet mukana siinä joukossa.

AIVAN ENSIMMÄINEN LÄHTÖKOHTA,
jossa oleellista on, että pääset syntymäajoissa "vapaalle aika-alueelle",
joka on siis aika ENNEN vuotta 1900-1910.
Eli, etsi PERUSTIEDOT jostain,
esim. perheen tai suvun papereista, tai kysy sukulaisilta:
vanhemmistasi ja isovanhemmistasi (sekä ehkä isoisovanhemmistasikin)
ja selvitä heistä:
Nimet Syntymäajat (väh. -vuosi) Syntymäpaikat (väh. seurakunta)

Jos ym. perustietojen selvittely onnistui, pääset suoraan JATKAMAAN (ks. kohta 0)
MUTTA, jos jokin syntymäaika menee "vapaan aika-alueen" eli n. 1900 jälkeiseksi, on:
A.) joko matkattava tekemään ITSE havainnot
1.) Mikkelin Maak.Ark:on tai
2.) "nyky"seurakuntaan, jos kohde oli kirjoilla siellä,
tai B.) ostettava puuttuvalle osalle selvitys
1.) suoraan: joko: a.) Mikkelin MA:sta tai b.) "nyky"seurakunnasta tai 2.) ammattilaiselta
Kaikki tarvittavat perustiedot ovat nyt siis selvillä ja pääset JATKAMAAN (ks. kohta 0)

JATKAMINEN (kohta 0):
joko HARRASTUKSENA
(katso heti alla 1/2)
tai OSTAMALLA tutkimus ammattilaiselta
(Ym. perustiedot tarvitaan nytkin.)(Ks. alempaa 2/2)

JATKAMINEN, vaihtoehto 1/2
HARRASTUKSENA eli OMATOIMISESTI
sillä voit itse varsin helposti selvitellä sukuasi.
Samalla opit tuntemaan vanhan kotiseutusi.
Huom. I: Koska sukututkimus on laajalle levinnyttä, kannattaa ehdottomasti tarkistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, onko suvusta ja/tai suvun paikasta jo tehty tutkimuksia, ettei työtä kahteen kertaan tehtäisi. Tutki ainakin Sukuhakemisto- ja Kuka tutkii mitä-kirjat sekä Internetin tarjonta - lähtien esim. Suomen Sukututkimusseuran tarjonnasta.
Huom. II: Harrastusta aloittava huomatkoon, että saatavilla on runsaasti sukututkimuksen opaskirjoja käännösoppaineen, erikseen käsialojen opaskirjoja, ja kursseja järjestellään. Varsin moni on selvinnyt pitkälle ilman kursseja, johon on tietysti apuna kokeneemman sukututkijan neuvot ja kiireetön aloitus.
Huom. III: Kaikki sukututkimusta harrastavat huomatkoot, että on olemassa runsaasti sukututkimukseen keskittyneitä Internetin keskustelupalstoja, joilla voi kysyä apua tutkimusongelmiin. Kannattaa katsoa myös netin ns. sosiaalisen median tarjonta. Jo paikkakunnallinen kohde saattaa tuoda tärkeän sukutiedon.
Huom. IV: Samaten on runsaasti sukututkijoitten yhdistyksiä, seuroja, piirejä, joiden kokouksissa voi keskustella tutkimusongelmistansa. Myös monen paikkakunta-yhdistyksen toiminnassa sukututkimus on tärkeällä sijalla.
Huom. V: Tärkeä rajoitus uusimmasta aineistosta: Vuotta 1900 (-1910) nuoremmat (luovutetun!) Karjalan seurakuntien kirkonkirjat ovat vain MMA:ssa, jossa joutuu antamaan vakuutuksen "ei käyttävänsä väärin" yksityisyyssuojan alaista tietoa. Myöskään kopioita niistä ei saa olla missään. Muun Suomen seurakunnilla on vaihtelevia sukututkimuksellisia käytäntöjä.
Huom. VI: Uusinta uutta ovat DNA-perintötekijä-tutkimuksen (maksullisia!) antamat sukulinjat (erikseen isä- ja äitilinjat). Sen antamat tulokset ovat usein hämmästyttäviä, ja ulottuvat aina tavallista kauemmaksi menneisyyteen, jolloin DNA-tuloksille ei pystytä saamaan mitään vahvistusta normaalilla suku- ja historiantutkimuksella. Kannattaa seurata tätä nopeasti kehittyvää tekniikkaa.
Huom. VII: Kannattaa perehtyä sukututkimuksen osalta viimeisimpään henkilötietosuojalain sisältöön ja sovelluksiin sekä tulkintoihin.
SUKUTUTKIMUS
(tutkimusrutiini: ks. alempaa)
tapahtuu ennen kaikkea kirkonkirjoista,

joita ovat rippikirjat ja historiakirjat, joita ovat syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luoettelot.
Paras em.:a tukeva aineisto on henkikirjat; lisäksi on valtavasti muita lähteitä.

Aikaisemmin käytettiin mikrofilmejä, mutta se on vanhentunut keino.
Tilalla on Internet monipuolisine toimintoineen. Vaihtoehtoisia tutkimuspaikkoja:

  1. ennenkaikkea itse kotona tehtynä Internetiä hyväksikäyttäen, mm.:
  2. julkisten arkistojen tutkijasaleissa, Internet-yhteys!
    • Kansallisarkistossa Helsingissä (lyh.=KA)
    • Mikkelin Maakunta-arkistossa (lyh.=MMA), ks. KA
    • Muillakin maakunta-arkistoilla on vastaavia aineistoja, ks. KA
  3. ns. mormoonikirkolla on Suomessakin sukututkimuskeskuksia
  4. (kunnan)kirjastoissa, Internet-yhteys!


TUTKIMUSRUTIINI:
kirkonkirja-aineistosta
esipolvia tutkittaessa on hyvä menetellä seuraavasti:
  1. katso syntyneitten listasta selvitettävää henkilöä koskien:
    • hänen vanhempiensa nimet patronyymeineen
    • paikkakuntatiedot, kylä tai muu osoite
    • muut kiinnostavat seikat
  2. etsi vastaava rippikirjan kohta
    • vertaa tietoja keskenään
    • niiden pitää täsmätä
  3. kirjaa ko. rippikirjan kohdasta KAIKKI ko. perheen
    henkilöiden identifikaatiotiedot, sillä on
    monin tavoin hyödyllistä tallentaa esivanhemman koko perhe
    • halusi mukaan kirjaa mahdolliset muut tiedot
    • vanhemmat rippikirjat:
      kirjaa ripilläkäyntien loppuminen: kuolinaikavihje
  4. tarkista vihittyjen listasta avioliittotiedot
    • kirjaa nimien lisäksi paikkakuntatiedot
    • hääparin ikätiedot ovat usein hyödylliset identifikaatioissa
  5. JOS lastenkirjat ovat käytettävissä, niitä pitää käyttää, koska:
    • perhetiedot ovat usein selkeämmät kuin rippikirjassa ja
    • tarkistus rippikirjaan verraten on hyödyllinen
  6. näin olet saanut selville ja varmistanut kaksi esivanhempaasi!
  7. jatkaminen: heille kummallekin suoritat listan kohdat 1-2-3-4 (-5),
    so. näin etenet henkilö/aviopari kerrallaan yhä kauemmas menneisyyteen

täydentäviä ohjeita:
  • kuolleitten listaa käytetään sitten lopulliseen tarkistukseen,
    usein saadaan ammatti/arvo/titteli
    ilmoitetut kuoliniät ovat usein vain viitteellisiä
  • kaikkien kirkonkirjatietojen on keskenään täsmättävä:
    so. rippikirjan
    • syntymätieto po. syntyneitten listan mukainen
    • aviotieto po. vihittyjen listan mukainen
    • kuolintieto po. kuolleitten listan mukainen
    • perhetiedot po. lastenkirjojen - jos olemassa - mukaiset
  • mitä huolellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kirjaat lähdetiedot,
    sitä helpompaa on myöhemmin käsitellä
    • puutteelliset tapaukset
    • mahdolliset ongelmatapaukset tulkinnoissa
  • poikkeamat:
    • kirjaa poikkeamat
    • analysoi poikkeamat
    • sitten tee päätös oikeasta tulkinnasta
    • kirjaa koko poikkeamatilanne
  • puutteelliset tapaukset:
    • kirjaa tilanne, so. kokonaan puuttuvat ym. tarkistustiedot
    • kuvaa tehdyt epäonnistuneet haut (esim. HisKi'stä)
      myöhempää jatkoselvittelyä varten
    • tee päätös vahvistamattoman tiedon käyttökelpoisuudesta
    • kirjaa koko puutostilanne
  • sotkuisissa tapauksissa auttavat:
    • henkikirjat
    • kirkonkirjojen ns. muuttaneiden listat
    • mahdolliset muut luettelot
  • älä jätä tarkistamattomia asioita roikkumaan,
    sillä saatat olla hakoteillä ja teet turhaa työtä

JATKAMINEN, vaihtoehto 2/2

Helpoin tapa saada sukututkimustuloksia on OSTAA selvitystyö,
joka voi olla laaja, rajoitettu tai siltä väliltä.
Veloitusperuste useimmiten tuntipalkka. Esim.:

CopyRight Mauri Rastas 1997-2011, datum 20.04.2011

Mauri Rastas

(and his wife Pirkko)

E-Mail: mAARGHrastas@kotikone.fi (remove AARGH)

My main hobbies: genealogy: and HISTORY OF KARELIA

GENEALOGY:

If any item, showed below, is interesting enough, please contact.
  • my own ancestors
  • they are from so-called lost Karelian Province: KURKIJOKI and HIITOLA parishes:
  • the descendants of certain forefathers (note the limit of 1900-1910), in Finnish
  • following families of that area have more accurately been clarified:
    FAMILY:     PERIOD:   VILLAGES:
    Ahokas      1680-1830 Village of Hiitola
    Hannukainen 1630-1700 Kopsala
    Hanski      1688-1800 Rummunsuo
    Jakonen     1625-1850 Tounaa
    Karvinen    1640-1800 Raivattala
    Kekki       1635-1900 Tiurala
    Kemppinen   1670-1800 Ilmee
    Keskinen    1677-1800 Piimälä
    Kuhmu       1685-1850 Päijälä
    Lankinen    1650-1900 Haukkavaara and Ilmee
    Lattu       1650-1950 Nehvola, Ilmee and Alho
    Paksujalka  1685-1900 Unkola
    Poutanen    1705-1800 Lapinlahti
    Pirhonen    1678-1850 Kangaskylä
    Pörtsi      1682-1800 Village of Hiitola
    RASTAS      1655-2004 Riekkala, Rahola and Levonpelto
    Rastas      1700-1850 Tiurala
    Riikonen    1595-1800 Kylälähti and Kyläjärvi
    Savolainen  1635-1850 Kilpola (+ rest of Hiitola parish)
    Sinkkonen   1695-1850 Elisenvaara
    Tanninen    1670-1850 Ala-Kokkola
    Taralainen  1650-1850 Joukio (in PARIKKALA parish)
    Taskinen    1692-1940 Otsanlahti
    Toiviainen  1640-1850 Valtola
    Tontti      1640-1850 Kuuppala and Tounaa
    Torikka     1680-1800 Hämeenlahti
    Veijalainen 1680-1830 Tervu
    Viinanen    1680-1800 Haukkavaara
    (plus many other elder generation families of the area)
  • clean copy of the 1727 list about land owners in Kurkijoki and Hiitola
  • clean copy of the 1724 list about inhabitants in Kurkijoki (a part of)

  • research of Pirkko's ancestries is quite uncomplete:
                          PARISHES:
    Björk       1812-1870 Korpilahti
    Engvist     1822-1900 Orimattila
    From        1855-     Hämeenkyrö
    Granvik     1705-1850 Teerijärvi (Kortjärvi village)
    Granqvist   1850-     Jyväskylä --> Helsinki
    Häkkinen    1670-1850 Pieksamäki and Haukivuori
    Korhonen    1810-1950 Rautalampi
    Rank        1470-1700 Teerijärvi
    Skytte      1732-1830 Teerijärvi
    Spets       1814-1900 Viitasaari
    Timmerbacka 1708-1820 Teerijärvi
    

CopyRight Mauri Rastas 1997-2011

Tulkitsetko runonlaulajan runoa?

(Can you interpret my grandfather's (folk) poetry?)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta löytyi isänisäni Matti Antinpoika Rastaan v. 1891 muistiinkirjoittaja Lilli Liliukselle laulamiaan runoja. Samaan yhteyteen näyttää kuuluvan hänen äitinsä Riitta Juhanantytär Rastaan, os. Paksujalka, runo. Runomitta on, itselleni yllätykseksi, "kalevalainen" 4-polvinen trokee.

Matin II runoa en osaa tulkita ja toivon, että joku lukijoista antaisi osviittaa siihen. Runojen tausta on ilmeisen elämänläheinen. Matti oli edellisenä vuonna avioitunut Eeva Taskisen kanssa lähikylästä. Ilmeisesti Matti oli riitaantunut Eevan kanssa, aiheena Eeva-miniän tuskastuminen runsaisiin siivoustöihin miehelässä.

1. Matin I runo kuvaa kosiomatkaa ja Eevaa ylpeäksi:

Kävin Tervun tietä myöten,
Ihan järven jäitä myöten,
Löysin neion sotkuiltansa,
Punaposken pouviltansa.
Silloin mie neiolta kyselen:
"Onko sinusta miehen naista
Ja molitsan morsianta?"
"Miks' ei oo minusta miehen naista
Ja molitsan morsianta,
Kunhan mie ommella osaan
Sekä tiiän tikkaella,
Vaan ei tyttöä turulla myyvä,
Katon alla kaupataan."

2. Matin toinen runo on arvoituksellinen. Siinä selvästikin osittain moititaan Eevaa, mutta mistä lie kyse?

Kävit sie eilen sepässä,
Teetit sie terävät kengät,
Jotta kuuntelet kujan takana,
Kun nuo riskit riitelevät
Ja inkerit tappelevat:
Tuvassa on tukan nuhina,
Porstuassa on ruoskan roiske,
Rappusilla rauan räiske.

3. Matin III runossa Matti puolustautuu, huumoria ja "vastahyökkäystä" apuna käyttäen, Eevan julkituomaa, talon huushollin pidon moittimista vastaan:

Vaan tunnen mie koira sinunkin kotis!
Mie ajoin kerran ikkunan alate:
Rikkavihko ol ikkunassa,
Ja olkitamppu ol taikinassa,
Ämmät pyllyllään pytyssä,
Konnat kiehu kattilassa
Ja pöyällä oli pöpötti leipä.

4. Riitta-anopin kaunis runo on riidan tyynnyttelyä, lohduttaa poikaansa kehuen miniäänsä.

Sulhokainen, nuorukainen,
Mitäs olet pahoilla mielin?
Elä kurmi kurillais,
Sait sie riskin riihen puijan,
Kersi kankaan kutojan.
Niin tuo piukki pirran ääni
Kuin käki metsässä kukku;
Niin tuo suihki sukkulainen
Kuin kärppä kiven raossa;
Niin tuon käänty käämi käessä
Kun orava orren päässä.