takaisin valikkoon | lähetä kommetteja
Vanhan Suomen ongelma | sen poisto
Armfelt ja Vanha Suomi
liittämisen merkitys

Kustaa Mauri Armfelt

Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814) oli Ruotsin ja Suomen 1700-luvun historian värikkäimpiä hahmoja. Kaikkialla hän herätti huomiota miellyttävän käytöksensä ja ulkomuotonsa, mutta myös monien naisseikkailujensa tähden. Hän sai upseerikoulutuksen, mutta siirtyi jo varhain Kustaa III:n hoviin ja kohosi tämän lähimmäksi suosikiksi.

Kustaa III:n murhan 1792 jälkeeen hän joutui uusien vallanpitäjien epäsuosioon ja hänet määrättiin Ruotsin lähettilääksi Napolin hoviin. Täältä käsin hän kävi kirjeenvaihtoa vanhojen kustaviaanien ja entisen rakastajattarensa Magdalena Rudenskiöldin kanssa silloisen holhoojahallituksen kaatamiseksi Venäjän avulla. Kirjeenvaihto kuitenkin avattiin hallituksen toimesta ja Armfelt tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Seurasivat kirjavat pakolaisvuodet ensin Euroopan eri hoveissa ja myöhemmin maanpakolaisena Venäjällä, syrjäisessä Kalugan kaupungissa.

Kun Kustaa III:n poika Kustaa IV Adolf nousi valtaistuimelle, hän armahti Armfeltin. Hän palveli tämän jälkeen kuningasta useissa korkeissa viroissa. Napoleonin vastustajana Armfelt ei voinut hyväksyä Napoleonin marsalkka Bernadotten nimittämistä Ruotsin kruununperilliseksi. Turhautuneena Armfelt päätti 1810 siirtyä maatiloilleen Venäjän 1808 valloittamaan Suomeen.

Maaliskuussa 1811 hän vannoi uskollisuudenvalan Suomen uudelle hallitsijalle, Venäjän keisarille. Armfelt ei kuitenkaan saanut nauttia elämästä maatilallaan Halikon Åminnessä (nyk. Joensuun kartano), vaan sai lähes välittömästi kutsun Pietariin keisarin hoviin. Täällä hän saavutti samankaltaisen Aleksanteri I:n suosikin aseman kuin hänellä oli aikaisemmin ollut Kustaa III:n hovissa. Hänet korotettiin kreivilliseen säätyyn ja keisarin kenraaliadjutantiksi ja hän hoiti jonkin aikaa Suomen kenraalikuvernöörin virkaa. Hän sai tehtäväkseen laatia ehdotuksen Pietariin perustettavasta Suomen asiain komiteasta, ja hänet nimitettiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän vaikutti monella tavoin Suomen hallinnon järjestämiseen, mutta hänen toimintansa Pietarissa katkaisi vakava sairastuminen ja kuolema 1814.

Armfelt oli tuntenut suurta tyytyväisyyttä saatuaan toteutetuksi Vanhan Suomen yhdistämisen Suomeen ja siellä suunnittelemansa uudistukset. "Jos voisin lopettaa tähän poliittisen urani, pitäisin kunnia-asiana saavuttamaani voittoa alistetun inhimillisyyden asialle." Armfeltin pitkällä poliittisella uralla ja vaiherikkaissa elämänvaiheissa juuri hänen toimintansa vasta perustetun Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnollisten olojen järjestämiseksi ja ennen kaikkea Karjalan alueiden liittämiseksi Suomeen nostivat hänet historian silmissä huomattavien suomalaisten valtiomiesten joukkoon.

armfelt.html, Pirkko Rastas, 29.01.2005