kampakeramiikan jaksotus |päävalikkoon
Esihistorian vaikutusaallot Suomeen

Keramiikan "taustatekijät"

Laatinut Mauri Rastas 12.07.2007
(Kommentit ovat tervetulleita.)

Poltettujen saviastioiden, eli keramiikan, esiintyminen eri muodoissaan (ns. -kulttuurit) on mitä merkittävin elämisen muotojen muutoksien havaitsemiskeino arkeologiaan nojaavassa esihistorian tutkimuksessa.

Miksi keramiikka-astioita valmistettiin?
Saviastia edusti silloin huomattavaa teknistä innovaatiota, koska aiemmin ilmeisesti käytetyt puu-, tuohi- ja nahkarakenteet olivat huonompia.

Mihin niitä käytettiin?
Tiedot käytöstä ovat yllättävän vajavaiset. Mutta varmasti käytettiin ennenkaikkea säilytysastioina, vaikka astiat pieniä ja vähälukuisia, osaksi myös ruuan valmistuksessa, tai (peräti!?) kypsentämiseen (kuumennettu kivi astiaan). Astia ei tunnu soveltuvan raudan valmistukseeen, eikä oikein hylkeenrasvankaan säilyttämiseen.

Levisi Lähi-Idästä täysleveänä rintamana, luoteen suuntaan Eurooppaan, siis kaakosta Suomeenkin jo hyvin aikaisin, n. 5100, siis ennenkuin esim. Tanskaan.
Keramiikan valmistuksen oletetaan olleen naisten hallussa ja valmistustaidon levinneen heidän siirtyessään yhteisöstä toiseen.

Keramiikka tuli Baltiaan 5300, Tanskaan 4600, Volga-Okalle 5900. Saapui Sperrings 1:nä n. 5500-5000 Äänisen-Laatokan tienoille ja n. 4900 etelä-Suomeen. Saapui Säräisniemi 1:nä Oulunjärven tienoille n. 5050 ja Suomen Lappiin 4650.(:Re:A108s13)

"Suomessa keramiikan valmistuksen alku ajoitetaan nykyisin v. 5100 vaiheille eKr. Ensimmäiset astiat ovat vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa, jota espoolaisen löytöpaikan mukaan sanotaan myös Sperringsin keramiikaksi. Sitä esiintyy vain alueella, joka ulottuu Pohjanlahdelta Äänisen itäpuolelle ja Vienanmeren rantaan sekä Suomenlahdelta napapiirille."
"... hyvälaatuisia ... . ... sitä (valmistusta) on täytynyt nähdä itse teossa. Oppimestareina ovat olleet tänne siirtyneet yksittäiset perhekunnat taikka vieraista ryhmistä otetut vaimot ja omaperäinen koristelu saattaa olla sovellusta puisten tai muiden orgaaniaineksisten tavaroiden ornamentiikasta. Mistään suuresta muuttoliikkeestä Karjalaan ja Suomeen ei tässäkään vaiheessa näy merkkejä. Asutus jatkui monilla esikeraamisen ajan asuinpaikoilla ... ."
"Inkerinmaalta ja Virosta varhaiskampakeramiikkaa ei tunneta. ... Narvan keramiikkaa ... yhtäläisyydet ovat olemattomia. (Varhaiskampak.) lieneekin levinnyt Suomeen Äänisen suunnalta, missä vanhin keramiikka ajoitetaan muutama vuosisata suomalaista varhaisemmaksi." (:Re:A178s186)