päävalikkoon
Vasarakirves- eli nuorakeraaminen kulttuuri

Oma näkemys vasarakirveskulttuurin taustatekijästä;
=uskonto??

Laatinut Mauri Rastas 12.07.2007
(kommentit ovat tervetulleita.)

Johdanto:
Vaikka arkeologi C.A. Nordmanin mukaan olisi "varovinta välttää uskontohistoriallisten mietiskelyjen hyllyvää maaperää" tekee mieli siitä huolimatta jättää aiheesta kiinnostuneen lukijan mietiskeltäväksi (=!) oma näkemykseni, koskien vasarakirveskulttuurin (VKK) olemusta:

Yleisperustelu:
Kaikilla ihmisillä on, ja varmasti on ollut tuhansiakin vuosia sitten, tarve henkiseen tasapainoon vastustamaan pelkoja, varsinkin kuolemanpelkoa, ja kaikkea outoa ja tuntematonta, varsinkin kuolemanjälkeistä suurta tuntemattomuutta. Tuntuisi uskottavalta, että aikoinaan henkinen maailma oli jopa pelottavampi, tai ainakin mahtavampi kuin nykyään, kun kokemus ja tieto leviää aivan toisella teholla. Täten - yleisestikin ottaen - tuntuu siltä, että arkeologisissa löydöissä tunnistetaan varsin vähän - liian vähän - henkiseen maisemaan, uskomuksiin yms. liittyvää esineistöä. VKK:ssa ilmenee piirteitä, joita on vaikea hahmottaa ellei uskomusmaailmaa oteta enemmän huomioon. Tässä siis tarjoutuu varsin selvä, uusi (=?) tulkintamahdollisuus:

Kyseessä saattaisi olla uskonto ja sen leviäminen, sitä tunnustavien ihmisten elämäntapa ja tunnusmerkit!?

Perusteet:

1.) Vasarakirveen (VK) fyysinen olemus ei tue sotakirvesluonnetta.
Perusteet:
1a.) itse VK:n pää on aika tehottoman näköinen todellista taistelua silmälläpitäen, käytännöllinen korkeintaan jonkinlaiseen rituaalitappamiseen;
1b.) koska VK:n silmä on pieni ja suora, VK:n varsi jää väkisinkin liian ohueksi tukevaa iskuotetta silmälläpitäen ja katkeaa juuresta helposti iskuja tehdessä,

2.) Kyseessä onkin merkki, kuten risti kristinuskossa.
Taustanäkemyksiä:
2a.) merkki ilmaisee henkistä yhteenkuuluvuutta. Uskonto tai joku muu henkinen rakennelma tarvitsee sellaista, koska se on ainoa laajempien ihmisryhmien välinen näkyvä ja konkreettinen ilmaisumahdollisuus yhteenkuuluvuudesta;
2b.) se että VK:stä valmistetuista kopioioista on sopivan materiaalin ja/tai mallin puuttuessa tullut huonoja (määritelty ns. "barbaarisiksi"), viittaa VK:n muodon tärkeyteen muusta käyttökelvottomuudesta riippumatta. Siis muoto oli tärkeä merkki.

3.) "Itäkarjalaisissa kalliopiirroksissa esiintyy kulkueita, joissa ihmishahmot kantavat käsissään eläimen päällä varustettuja sauvoja, ..." (:re:A178s242). Tässähän on täydellinen kuvaus olemuksesta!
Myöhemminhän VK:t muuntuvat taidokkaiksi eläinpäämuotoisiksi kulttiesineiksi, eli kunnioitettiin esim. hirveä hirvenpäämuotoisella "kirveenpäällä", jolle on vielä huonompi antaa mitään sotakirvesstatusta, eli kyseessä joku luonnonuskonto, jota sitten mahdollisesti oli edeltänyt ehkä vähemmän luontoon liittyvä uskonto, VKK.

4.) VK saattaa olla skandinaavisen, ilmeisesti laajemminkin germaanisen (tai jopa indoeurooppalaisen Indra'n sotanuija "vajra"), hyvin merkittävän jumalan, sodan- ja ukkosenjumala Thor'in merkin, Thorin vasaran, esimuoto (:re:A218s175).

5.) Nuorakeramiikka:
VKK:n toinen ilmenemismuoto, saviastioiden "koristelu" nuoramaisella kuviolla, johtaa ajatukset myös "henkimaailmaan".
perustelut:
5a.) Yleisesti ottaen, saviastian koristelun muunnokset pelkiksi muoti-ilmiöiksi selitettyinä on ehkä hiukan liian helppo vastaus
5b.) Uskottavampaa on, että koristelun tyypillä viestitettiin merkkiä jostain henkisestä yhteenkuuluvaisuudesta.
5c.) Joka tapauksessa ko. koristeluilla, so. eri muotoisilla puikoilla pistetyillä koloilla tai raaputetuilla kuvioilla, ei ole esim. merkitystä astian lujuuden saavuttamisen tai muun teknisen seikan kanssa.
5d.) VKK:n nuorakeraamiset astiat olivat pienempiä kuin kampakeramiset (:re:A178s232), mikä viittaa nuorakeraamisten astioitten erikoisluonteeseen, esim. uskonnollisten rituaalinesteiden (esim. pyhä vesi) tai vaikkapa (uhrien?) pyhien elinten säilyttämiseen.

6.) VKK:n leviämisnopeus on samaa suuruusluokkaa kuin kristinuskon. Levintä ulottui laajalle alueelle myös muiden kultturien joukkoon, mikä viittaa uskontoon.

7.) VKK:n löydöissä on silmiinpistävän vähän koruja, kyseessä olisi siis henkinen eli uskonnollinen katsantokanta, vrt. "puhdasoppinen" kristinusko.

8.) VKK:ssa on ihan oma hautaamismuoto: vainaja kyljellään nukkumisasennossa. Houkutteleva, tähän liittyvä tulkintamahdollisuus on, että VKK-uskomusmaailmassa (uskonnnossa) uskotaan, että kuollut vain nukkuu ja herää uuteen elämään tai toiseen maailmaan.

9.) VKK ei varmaankaan ollut pelkkä uuden uskonnon tuoja, vaan mukana oli muutakin, nimenomaan tietotaitoa, maataloudellista ennenkaikkea.

10.) VKK:n ihmisillä oli:
10b.) toinen kieli, indoeurooppalainen, kantabalttia vielä aikaisempi kantakielimuoto,
10c.) toinen etnisyys, todenäköisesti europidinen päärotu, mutta käsitykset siirtolaisuuden eli geenivirran määrästä vaihtelevat olemattomasta ylöspäin.