Laatinut Mauri Rastas 04.04.2005

Suomalais-ugrilainen kielikunta

uralilaiset kielet = suomalais-ugrilainen kielikunta + samojedikielikunta

kielikunnan jako kieliryhmiin:

1.) saamelainen kieliryhmä, ks. selostus

Saamelaiseen kieliryhmään kuuluu kieliä 10 kpl, puhujia kaikkiaan n. 34.000-60.000. "Saame" on lappalaisten (=aiemmin käytetty nimitys) omakielinen nimitys. Saamelaisten kielten puhujia Suomessa on n. 2.500-6.000.

2.) itämerensuomalainen kieliryhmä, ks. selostus | rakenne

3.) volgalainen kieliryhmä:

1.) mordva: ersä (500.000), mokša (250.000) ja 2.) mari eli tšeremissi (550.000): vuori- ja niittymari (tai länsi- (<50.000) ja itämari (>500.000)(:re:A126)). (määrät :re:A101 +:A126)
(re:A126: ei volgalaista kieliryhmää, vaan erikseen mordvalainen kieliryhmä ja mari.)

Keskiajalta nykypäivään asti tiedetään volgalaisia (ja permiläisiä) kieliä puhutun suomalais-ugrilaisen kielikunnan laajalla ydinalueella, Volgan ja Kaman seuduilla, josta länteen ovat pohjoiset venäläisalueet.
Marien historiaa: (re:A104:) (SU=suomalais-ugrilainen)
Vanhojen karttojen paikannimiä tarkastelemalla todetaan, että itä-Euroopan laajan
tasankoalueen maat olivat SU-kansojen asuttamia:
a. SU-aines on epäilemättä ollut yksi tärkeimmistä iso-venäläisen kansakunnan syntyaineksista
b. SU-kansat valmistelivat jopa omaa valtiollista järjestelmää I vuosituhannen lopulla
c. SU-väestöllä oli varustettuja kaupunkeja ja hyvin järjestettyjä monen tuhannen miehen sotilasosastoja
d. Kasanin valloituksen v. 1552 jälkeen Marien tasankoalueen ruhtinaat pitivät puoliaan Moskovan valtaa vastaan vielä 40 vuotta ja kävivät puolustussotaa, jota on historiassa totuttu kutsumaan tšeremissisodiksi
Kieliryhmän taustahistoriaa:
(re:A64s17): 1000-luvun alkupuolella luoteis-Venäjältä tunnetaan nimeltä merjalaiset, muromalaiset, meštšeralaiset ja taipaleentakaiset tšuudit, jotka epäilemättä ovat puhuneet suomalais-ugrilaisia, lähinnä itämerensuomen ja mordvan välimuotoja, joista on jäljellä merkkejä vain paikannimistössä.

4.) permiläinen kieliryhmä:

1.) udmurtti eli votjakki (500.000)(määrät :re:A101 +:A126)
2.) komi-kielet (350.000): 2a.) komi eli syrjääni (250.000) ja 2b.) permjakki (100.000)

Keskiajalta nykypäivään asti tiedetään (volgalaisia ja) permiläisiä kieliä puhutun suomalais-ugrilaisen kielikunnan laajalla ydinalueella, Volgan ja Kaman seuduilla, josta länteen ovat pohjoiset venäläisalueet.

5.) ugrilainen kieliryhmä:
a.) unkari (14.000.000) sekä
ns. obinugrilaiset kielet:
b.) mansi eli voguli (3.000) ja c.) hanti eli ostjakki (13.000). (määrät :re:A101 +:A126)
Unkarilaiset ovat todistetusti tehneet "kansanvaelluksen": (re:A64s17:)
1. lähtöalue: Baškortostanin Magna Hungaria (=Baškiria?): puhuttu muinaisunkaria
2. sieltä: Don-vesistön Levédia ja sieltä
3. Dnestrin-Dneprin alueen ns. Etelköz'iin, josta lopulta
4. nykyiselle paikalleen vasta 800-900 jKr (tradition mukaan v. 896)

Nykytilanne Venäjällä uralilaisia kieliä puhuvien keskuudessa:

- "Hantit ja mansit elävät köyhyyden ja epätoivon äärirajoilla." (:re:A104)
- Varsinkin Venäjän Euroopan puolella asuvien suomalais-ugrilaisten lukumäärä laskee rajusti. Identiteettiä on murentanut mm. Venäjän passiuudistus, jolloin kansallisuutta ei enää merkitä passiin. "Vaikka Venäjä on ratifioinut Euroopan Neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen, ei se käytännössä paina paljoakaan." (:re:A188)
- Öljy- ja kaasutuotantolaitosten rakentaminen ko. asuinalueilla on johtanut monenlaisiin ja vakaviin ympäristöongelmiin ja perinteisen asumismuodon rappeutumiseen sekä asukaskatoon.
- (Re:A193:) V. 1992 jälkeen tilanne on parantunut ympäristöseikoissa. Suurin huolenaihe uralilaisten kielten ja tapojen katoaminen. Hanteja on n. 20.000, manseja n. 8.000 ja nenetsejä n. 30.000.
- (Re:A198:) Venäjällä suomen sukukieliä puhuviin kansoihin kuuluu 3 milj. ihmistä, mordvalaisia 1 milj., udmurtteja ja mareja (kumpiakin=?) 650.000, komeja (varsinais-=?) yli 400.000. Mordvalaisten omakielinen kirjallinen kulttuuri on hyvin ohut. Marien tilanne on parempi, mutta muiden suomalais-ugrilaisten varsin huono. Esim. Komi-Permjakia oli Venäjän ainoa hallintoalue, jossa suomalais-ugrilainen kansa oli enemmistönä, mutta se vast'ikään liitettiin venäläiseen alueeseen.