Laatinut Mauri Rastas 21.01.2008 (kieli/urkiel_a.html)

Uralilaiset kielet

synty | alkukoti | kehityshistoria | taustakeskustelu | luettelo | suom.-ugr.

Rakenne

Uralilaisten kielten jako kielikuntiin:

1.) suomalais-ugrilainen kielikunta, mm. suomi ja karjala, ks. myös taustakeskustelu.
2.) samojedikielten kielikunta:
nenetsi eli jurakkisamojedi (27.000), enetsi eli jenisein samojedi (muutama-50), nganasani eli tavgi (600), selkuppi eli ostjakkisamojedi (1.500). (Määrät :re:A101 +:A126)

Samojedikielten sijoitus:
On kaksi kielitieteellistä näkemystä, lasketaanko samojedikielet kuuluvaksi joko a) kielikuntana uralilaisiin kieliin, kuten tässä esityksessä, tai b) kieliryhmänä suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan (ks. re:A64s14), jolloin "uralilainen" = "suomalais-ugrilainen".
On nimittäin kyseenalaista, "eriytyikö" suomalais-ugrilainen kantakieli yleensä ollenkaan uralilaisesta kantakielestä. Jos eriytyi, niin on epäselvää, milloin ja missä se olisi tapahtunut? Ks. alla rakenteesta ja/tai kantakielen taustakeskustelu

Uralilaisten kielten suhteellinen keskinäisrakenne:

Uralilainen kielikunnan (ympyrä- tms.)kaavio (re:A64s20) kuvaa havainnollisesti uralilaisten kielten ketjumaista keskinäisrakennetta, jossa mm. äärimmäiset kielet ovat kielellisesti varsin kaukana toisistaan. Mielenkiintoisesti kaavio samalla esittää myös maantieteelliset etäisyydet.:
saame itämerensuomi mordva mari permi ugril. k. samojedi

Rakenteen perushistoria

"Puumalli" eli "juuri, puu ja oksat"-malli, jossa kieliryhmät (ja kielet kieliryhmistä) eroavat kantakielestä kukin ajallaan, on juuri aikatekijänsä takia harhaanjohtava, koska kielillä ja kieliryhmillä on toisiinsa nähden erilaisia kehityslinjoja ja -jaksoja.

Kielten suhteellisissa keskinäisrakenteissa hierarkisuus eli haaroittuminen eli puumalli on systemaattisuudessaan havainnollinen työväline kielellisten asioiden - ilman aikatekijää - käsittelyssä, mutta on muistettava, että kielten ja murteiden ryhmittelyyn sekoittuu valtiollisia ja kansallisia näkökohtia, jotka aiheuttavat vinoutumia systemaattisuudessa.

Alla on eräs havainnollisuuteen pyrkivä esitystapa, joka oikeastaan on "puumalli", johon on lisätty summittainen aikatekijä - kyseenalaisesti.:

Tuntematon joukko tuntemattomia=määrittelemättömiä esikantakieliä ennen 4.000 cal eKr
Uralilainen kantakieli noin 4.000 cal eKr (rekonstruktiotaso)
Suomalais-ugrilainen kantakieli noin 3.000 cal eKr (rekonstr.t.)
Suomalais-permiläinen kantakieli n. 2.500 cal eKr
Suomalais-volgalainen kantakieli 2.000
Varhaiskantasuomi 1.500
kanta-
saame
1.000
myöhäis-
kanta-
suomi
Nykyi-
set:
mari,
mordva
Permi-
läinen
kanta-
kieli.
Nykyis.:
komi,
udmurti
Ugri-
lainen
kanta
kieli.
Nykyi-
set:
hanti,
mansi,
unkari
Kanta-
samo-
jedi
3.500
eKr
|
Nykyi-
set
samo-
jedi-
kielet
Indo-
eu-
roopp.
kanta-
kieli
4.000
eKr.
Nykyi-
set
indo-
eu-
roopp.
kielet

Koska kielillä ja kieliryhmillä on toisiinsa nähden erilaisia kehityslinjoja ja -jaksoja, ym. kieliryhmät voidaan esittää myös toisin. Esim. kampamallina, jossa ne juontuvat kaikki suoraan yhteisestä kantakielestä, tai esim. pensasmallina eli puu- ja kampamallin sekoituksena, jossa vain osa kielikunnan kaikista kielistä juontuu suoraan yhteisestä kantakielestä.
Geneettiikka ei kerro tässä mitään, sillä melkein kaikki nykyään uralilaisia kieliä puhuvat ovat europidista päärotua, paitsi että ugrilaisia kieliä puhuvat hantit ja mansit ovat siperialaista sekakansaa ja samojedikieliä puhuvat aasialaista. Ks. tarkemmin taustakeskustelusta.

Kehityshistoria

Kaavamainen esitys karjalan ja suomen kehittymisestä:
perustelut ja selitykset | taustakeskustelu

kielivaihe n. aika, cal paikka huomautus
0 "esiurali" ennen
4.000 eKr 		?Euraasia hahmottumaton
hypoteesi
1 kantaurali n. 4.000 eKr alkukoti Venäjällä indoeur. alkukodin
pohjoispuolella
2 suomalais-ugrilainen
kantakieli 		n. 3.000 eKr pohjois-Eurooppa tyypillisen kampa-
keramiikan tuomana
3 varhaiskantasuomi
= k.saame / im.suomi 		n. 1.500 eKr pohj.-Itämerestä
lahtineen itään 		välikantakielet!?
luoteis-Venäjällä
4a myöhäiskantasuomi
=itämerensuomi 		n. 500 eKr Suomenlahden
ympäristö 		vasarakirveskulttuuri
aloittanut eriytymisen
4b kantasaame - " - ed. pohjoiseen hahmottumaton
5a pohjoiskantasuomi 0 jKr eteläisin "Suomi" skandin. vaik./prons.k.
5b eteläkantasuomi - " - "Viro" - " -
5c ("itäkantasuomi") ? Inkeri laajalti? Ei ollut olemassa!
6c Laatokan kantakieli 0 - 700 jKr "Karjala" syntynyt pohjois-
kantasuomesta
7a suomen läntinen
kantamurre 		0-300 länsi-Suomi syntynyt
pohjoiskantasuomesta
7b viron ja vatjan
kantamurteet 		0-? Suomenlahden
eteläpuoli 		syntynyt
eteläkantasuomesta
7c hämeen murteet 300-600 sisempi Suomi jatkomuodostunut
läntisistä murteista
7d muinaiskarjala 700-1600 "Karjala" = 6c + (7a:n seuraajat)
7e muinaisvepsä 700-1200 Vepsä jäänne Laatokan kk:stä
7f muinaissavo 800-1300 Savo synt. Laatokan kk:stä
8 varhaissuomi 0-1.550
0-Agricola 		"Suomi" suomenkielisiä asia-
kirjoja ei vielä ole
9 suomi
suomen nykykieli 		Agricolasta
1.550 alkaen 		Suomi asiakirjoja, kirja-
ja yleiskielen synt.

Synty

Vanhimmat sanat

Kaikkein vanhimmat (re:A71s168) suomen kielen sanat: ala-, kadota, kuka, maksa, me, mikä, minä, niellä, nimi, nuoli, nuolla, pesä, punoa, silmä, suoni, sydän, tuo, uida.
Seuraavaksi vanhimmat: e-, jää, kaksi, kolme, kuolla, kusi, 6, kuusi, kyynär, käsi, mennä, neljä, pelätä, sarvi, sata, syli, talvi, tämä, vaski, veri, viisi, voi ja ydin.

Vanhimmat vaiheet

(re:A108s12:)
Kantakielten muodostumisen alku ajoittuu paleoliittisen ajan muuttumiseen
mesoliittiseksi n. 9500 cal eKr
• Euroopan läntisessä asutuslohkossa (LPAL) puhuttiin tuntemattomia kieliä,
jotka eivät siis ole indoeurooppalaisia eivätkä uralilaisia
• Euroopan itäisessä asutuslohkossa (IPAL) puhuttiin tuntemattomia kielimuotoja, joista esiintunkeutui
esi-indoeuroopan lisäksi esiurali, jonka alkumuotoja "Suomeen" asti ulottuneet jälkiswidryläiset kulttuurit lienevät puhuneet
• varsinainen konstruoitavissa oleva kantaurali syntyi paljon myöhemmin, n. 4000 cal eKr
• uralilainen kieli ja siihen liittyvät henkiset ainekset eivät ole lähtöisin Siperiasta, vaan ilmeisesti IPAL:sta

Uralilaisten kielten alkukoti:

Uralilaisten kielten kantakieli ajoitetaan syntyneeksi n. v. 4000 cal eKr, mutta paikkasijoitus ko. "alkukodille" on vielä epävarmempi, luultavimmin (keski)-"Venäjällä", mahdollisesti alueella Oka-ylä-Volga. Lisäksi koko "alkukoti"/kantakieli-asetelma on epäselvä, ja erilaisia näkemyksiä on runsaasti.
(Asetelmaa sekoittaa mm. monien tutkijoiden esitys, että jo "Suomen" ensiasuttajat (n. 8500 cal eKr) puhuivat uralilaista esikantakieltä, tai peräti "suoraan" jo uralilaista kieltä.)

Siihen on itsekin otettu rohkeasti kantaa, ks. näkemykseni, ks. myös taustakeskustelu kaikista niistä monista asiaan liittyvistä näkemyksistä.