Uralilaiset kielet ja murteet systemaattisesti

Laatinut Mauri Rastas 11.01.2008 (/kieli/urkiel_l.html)

Systemaattisuuden hahmottamisen helpottamiseksi on käytetty sisennyksiä, jolloin oikealle mennessä alistus kasvaa, ja alistustasot merkitty "ranskalaisten viivojen" lukumäärällä (- -- --- ----). Lisäksi kieliryhmät on merkitty yms tavallisella fontilla, kielten nimet lihavoitettuina ja murrenimet kursiivilla.

Kielen ja murteen ero on tieteellisesti ja periaatteellisesti ottaen se, että kyseessä ovat eri kielet, kun niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Käytännössä ero hyvin "joustava", esim. valtiot ja kansat käyttävät kielistatusta vaikka kyseessä olisi selvästi murre. Kirjakieli on kielen standardoitu versio. Kirjakieltä täytyy myös kirjallisesti kehittää, jotta sitä voitaisiin käyttää eri aloilla. Yleiskieli muodostuu kun murteitten osuus yleisessä kielenkäytössä vähenee.

- suomalais-ugrilainen kielikunta
-- saamelainen kieliryhmä
• eteläsaame
• uumajansaame
• piitimensaame (eli arjeplogins.)
• luulajansaame (eli jokkmokkinins.)
• pohjois- eli norjansaame
• inarinsaame
• kolttasaame eli koltta
• akkalansaame
• kildininsaame
• turjansaame
-- itämerensuomalainen kieliryhmä
• suomi
- länsimurteet (6 ryhmää ja 21 murretta)
- itämurteet
-- savolaismurteet (8 murretta)
--- läntiset savolaismurteet
--- itäiset savolaismurteet
---- pohjoisryhmä
---- keskiryhmä
---- eteläryhmä
-- kaakkoismurteet
--- eteläkarjala, eli varsinainen kaakkoismurre
---- länsi(kannaksen) murteet
----- länsikannaksen rantamurre
----- äyräpään murre
----- ylävuoksen murre
----- suomenveden murre
----- lapveden murre
----- virolahden-luumäen murre
----- kaakkoissuomen murre
---- itä(kannaksen) murteet
----- alavuoksen murre
----- luoteislaatokan murre
--- inkeri
---- äyrämöismurre
---- savakkomurre
--- sortavalan siirtymä- eli välimurre
--- savitaipaleen eli lemin seudun siirtymä- eli välimurre
• viro
- pohjoiset murteet
-- itämurre
-- keskimurre
-- länsisaarten murre
- eteläiset murteet
-- mulgi
-- tartu
- koillinen rannikkomurre
- võrun murre
• karjala
- varsinaiskarjala
-- pohjois- eli vienankarjala
-- eteläkarjala
-- saarekekarjala eli saarekemurteet
--- tverin karjala
--- tihvinän karjala
--- valdain karjala
- livvi eli aunuksenkarjala eli aunus
- lyydi
• vepsä
- äänis- eli pohjoisvepsä
- keskivepsä
- etelävepsä
• inkeroinen
• vatja
• liivi
-- (volgalainen kieliryhmä)
--- mordva(lainen kieliryhmä)
• ersä
• mokša
--- mari eli tšeremissi
länsi- ja itä-mari
- vuorimari
- niittymari
-- permiläinen kieliryhmä
• udmurtti eli votjakki
--- komi-kielet
• komi eli syrjääni
• permjakki
-- ugrilainen kieliryhmä
• unkari
--- obinugrilaiset kielet
• mansi eli voguli
jäljellä: pohjois- ja itämansi
• hanti eli ostjakki
:jäljellä: pohjois- ja itähanti
- samojedikielten kielikunta
• nganasani eli tavgi
--- enetsi-kielet eli jenisein samojedi-kielet
• tundra-enetsi
• metsä-enetsi
--- nenetsi-kielet eli jurakkisamojedi-kielet
• tundra-nenetsi
• metsä-nenetsi
--- selkuppi-kielet eli ostjakkisamojedi-kielet
• pohjois-selkuppi
• keski-selkuppi
• etelä-selkuppi