Tutkimuksen tekijä: Mauri Rastas, 03.11.2000

Kurkijoen suosituimmat etunimet 1700-luvulla

Tutkimuksen lähtötilanne

Tallentelen PC:lle HisKi-vapaaehtoisena Kurkijoen lut.srk:n haudattujen listaa vv. 1741-1850. Sen kautta syntyneestä tietokannasta olen tulostanut joitakin runsauslistoja kommentteineen koskien 1700-lukua (tark. 1741-1800).

Johdanto ja problematiikkaa

Ainakin sukututkijan kannalta olisi hyvä tietää paikkakunnalla vallitseva käytäntö esiintyneiden etunimien suomalaisista tai karjalaisista muodoista. Nimien muotoon liittyvät seikat ovat ikuinen kiistan aihe sukututkijoiden piirissä, kun ei aina ymmärretä, että on maakunnallisia ja paikallisia eroja. Ongelma on vanha tuttu: pappi tai suomea ymmärtämätön kirjuri käyttää ruotsalaisia nimiä supisuomalaisille ihmisille. Tietysti Kurkijoella on ollut ruotsalaisia tms. perheitä nimenomaan Lopotissa, mutta ne ovat varsin pieni vähemmistö. Tässä etsitään myös standardisoituja muotoja etunimille, jotta tietokantoja käyttävä ei harhautuisi poikkeuksellisen muodon takia. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja antaa yleensä valtavan määrän vaihtoehtoja tietylle perusetunimelle. Tiety vaihtoehdo on useimmiten tyypillinen esim. itä-Suomessa. Jos jotakin vaihtoehtoa on perinteisesti käytetty erityisesti Kurkijoella, olisi sen tietämisellä suuri merkitys kurkijokelaisessa sukututkimuksessa. Tietty suku suosi siis tiettyjä etunimiä, vieläpä tietyn järjestelmän mukaan. Siis, jos lukijalla on näistä asioista tietoja, olisi todella vahinko, jos se ei tulisi esille.

Nimet ovat useimmiten Raamatusta peräisin, tai jonkin pyhimyksen nimestä. Papit eivät hyväksyneet esim. vanhoja pakanallisia, puhtaasti suomalaisia nimiä. Niinpä Väinöä ei näy missään. Joukossa on kyllä muinaisskandinaavisia tai -saksalaisia pakanallisia nimiä. Oli siis vain hyväksyttyjä nimiä, jotka olivat ilmaistuna almanakassa. Tuon ajan almanakka opastaisi, mutta paikalliset erot eivät tule esille.


Miesten suosituimmat etunimet:

1. JUHANA (795 miestä Kurkijoella 1741-1800). Ruots. muoto on melkein aina Johan, joskus myös Johannes. Maist. Heljä Pulli on sanonut länsisuom. muodon olevan Juhani ja itäsuom. Juhana. 1900-luvun suomenkieliset rippikirjat käyttävät runsaasti muotoa Juho. Prof. Saloheimo kertoo 1600-luvun muodon olevan Juntti! Entäs Jukko, Juti?
2. PEKKA (511 miestä). Kaksi ruots. muotoa Peter tai joskus Petter. Suom. muodot ovat Pekka, Pekko ja Pietari. Joskus tuntuu, että Petter viittaisi enemmän ortodoksiseen Pietariin kuin Pekka/Pekkoon.
3. MATTI (480). Ruots. puolella on monta tapaa: Mats, Matts, Maths, Matths, Mathias, Matz, Madz. (Suom. joskus Matias?)
4. ANTTI (465). Lähtömuoto on kreikank. Andreas. Ruotsiksi Anders.
5. HEIKKI (230). Pappi käyttää aina saksalaista muotoa Hendrich, ja kirjoittaa sen usealla tavalla, vaikka ruotsiksi se olisi Henrik. Suomeksi se on pääasiassa Heikki, vaikka Vilkuna antaa Karjalassa käytettyjä kutsumamuotoja: Hintrikki, Hinteri, Hinrik, Hintta, Hintti, Hintto, Hinttu, Hintikka, Hinni, Hinne, Hinnu, Hinu, Hintsa, Hintso, Hintsu, Hinska, Himppa, Hissa, Hissu.
6. LAURI (171). Ruots. Lars (joskus Laur). Myös Lasse/Lassi mahdollisia?
7. SIMO (169). Ruots. Simon.
8. MARTTI (149). Ruots. muoto on useimmiten Marten, myös Mårten, Morten, Martin.
9. JAAKKO (148). Ruots. muoto Jacob/Jakob.
10. PAULI (143). Papin muodot Pohl, Påhl ja Paul ovat aika tasaväkiset. Tosin on huomattu myös Paavon olevan ruotsiksi silloin tällöin, esim
Påhl. Siis Paavo vai Pauli?
11. MIKKO (131). Ruots. puolella useimmiten Michel, joskus Mikael jne.
12. TUOMAS (130). Papilla on useimmiten Thomas, joskus Tomas.
13. ERKKI (123). Ruotsink. Erik/Eric ja saksalaisempi Erich. Luultavasti vanhaan aikaan Eerikki.
14. YRJÖ (114). Georgiuksesta lähtöisin ovat ruots. muodot, ensinnä Jöran, ja Georg, joista suom. muoto olisi selvästi Yrjö. Joskus näkee muodon Jören, jota saattaisi epäillä Jyrkiä tarkoittavaksi. Jörgen lienee = Jyrki, joka on itäisempi muoto.
15. OLAVI (98). Papilla useimmiten Olof, joskus Olov. Tästä voisi uskoa olevan ero: Olof = Olli ja Olov = Olavi. Tilanne ei ole mitenkään vakio, joten Olavi on eräänlainen yleismuoto. Oliko Olleja?
16. PERTTI (85). Ruotsin muodot Bertil/Bertel. Ne ovat selvästi = Pertti, mutta kun papilla on Bertyl, niin onko se = Pärttyli tai Perttu.
17. SIPRI (70). Ruotsink. Sigfrid, saksaksi Siegfried. Suomeksi on tarjolla monta vaihtoehtoa: enemmän länsisuom. Sipri, Sipi tai Sipro. Itäsuom. perusta on kuitenkin Kyprianus. Mikä noista kolmesta?
18. KALLE (63). Carl/Karl on "virallisemmin" suomeksi Kaarlo, mutta Kalle on varmaankin yleisempi.
19. TAHVO (52). Papin Staffan, Staphan, Stephan on aika selvää, mutta suomeksi se olisi Tapani nykyään, mutta oletettavasti Tahvo 1700-luvulla. Tahvana?
20. AAPRO (45). Ruotsiksi: Abram ja Abraham. Nämä ovat ilmeisesti sama asia, mutta mikä on suom. muoto? Onko se Aaprahami, Aaprami,Aapro vai Aapo?
21. ESKO (44). Ruots. Eskil monine alamuotoineen. Tosin myös Esa olisi mahdollinen.
22. ELJAS (42). Ruots. Elias.
23. TANELI (38). Ruots. Daniel. Entä Tauno?
24. JYRKI (35). Tässä on tehty ero: Jörgen ei ole sama kuin Jöran, josta ks. 14. Yrjö. Kumpi oli yleisempi?
25. SAMULI (33). Ruots. Samuel.
26. AATAMI (31). Ruots. Adam. Vai Aatu?
27. JOOSEPPI (29). Ruots. Josef/Joseph.
28. NIILO (29). Ruots. Nils/Niels.
29. REIJO (26). Nyt on suomen puolella vaikeuksia, koska ruots. Grels-nimen suomennos ei ole selvä. Grels on ruotsinnos ortodoksilähtöisestä Gregorius-nimestä, joka sekään ei ole "suomea". Suomalaiseksi asuksi on useimmiten tarjottu Rekoa, mutta on yksi Reijo ollut papillakin. Reko on hyvin vanha muoto ja Reijo uudempi.
30. NUUTTI (26). Ruots. Knut/Cnut on papilla usein latinankielisessä asussa Canutus.
31. PRUSI (25). Nyt on kyseessä vanha nimi. Upea nimi Ambrosius, tai sen lyhempi muoto Brusius ei oikein suomennu, kun eivät ole oikein ruotsiakaan. Prusi on tietysti lähinnä, mutta tuntuu, että esim. Kurkijoella olisi muitakin vaihtoehtoja, esim. Rusi, mutta molemmat ovat enemmän länsisuomea.
32. KAAPRO (23). Yleiskielinen nimi Gabriel voitaneen suomentaa lähinnä Kaaproksi. Länsisuomalaiset sanovat mieluusti Kaapo tai Kaappoo. Mutta nyt on kyse Karjalasta!
33. RISTO (20). Ruots. Christer
34. TAAVETTI (20). Yleisnimi David = suom. Taavetti, mutta Taavi on myös mahdollinen
35. VENNI (16). Ruotsalaiseen nimeen Sven on vaikea keksiä varmaa suomalaista vastinetta. On ehdotettu: Vänni, Venni, Veini, Soini tai Suni.
36. SALOMO (15). Yleisnimi Salomon. (Suom. myös Salomoni?).
37. AUKUSTI (14). Ruots. August = suom. Aukusti, Aku vai Kusti?
38. ALEKSANTERI (11). Yleisnimi Alexander on suomeksi Aleksanteri, Aleksi, Santeri.
39. MARKUS (11). Yleisnimi Marcus on suomeksi joko Markus tai Markku.
40. MAUNU (11). Yleisnimi Magnus on ruotsiksi Måns ja suomeksi Maunu, Mauno tai Manu.
41. PENTTI (10). Ruots. Bengt.
42. KUSTAA (10). Ruots. Gustav = suom. Kustaa, Kusti tai Kyösti.
43. JOPI (10). Yleisnimi Hiob = Raamatun Job = suom. useimmiten Jopi.
44. LEMETTI (10). Yleisnimimuodot Clemens/Clement ovat usein Klemetti. Mutta kun 'kl' on varmasti vaikea kansan suussa, tuntuu yksinkertaisempi Lemetti oikeammalta.
45. ANTTONI (9). Ruots. Anton.
46. AATU (8). Saksalainen nimi Adolf tulee helposti suomenkieliseksi Aatu- tai Aatto-nimenä. Myös Tolvi käy.
47. LUUKAS (8). Ruots. = suom.
48. JOONAS (7). Ruots. = suom.
49. JEREMIAS (6). Ruots. = suom. Onko siitä johdettuja Jere, Jarmo tai Jorma käytetty tuolloin?
50. SAKARI (5). Yleisnimi Zacharias = Sakari, vai olisiko Saku tai Sakke tutumpia.
51. RIETRIKKI (5). Nyt on hankalaa arvata suomalaista muotoa. Saksalaista perua olevalla Friedrich-, ruots. Fredrik-nimellä on monia mahdollisia suomennoksia, joista monet tuntuvat hiukan oudoilta. Rietu on eteläkarjalaista mallia? Kuinka Fredrik "lausuttiin"?
52. HANNU (5). Saksalais-ruots. Hans = suom. Hannu, joskin Johannes on pohjana.
53. IISAKKI (5). Raamatullinen Isac = suom. mahdollisesti myös Iiro.
54. REINO (3). Muinaissaksalaista perua oleva Reinhold = suom. Reino.
55. KLAUS (3). Yleisnimi Claus/Klaus/Klas/Clas on hiukan outo suomalaiselle ja puhtaasti suomalaista vastinetta on vaikea hahmottaa. Olisiko ehdotuksia?
56. LAMPERI (3). Pyhimyksen nimi Lambert on myös vaikea pala suomeksi. Onko se Perttiä vastaava?
57. VILLE (3). Ruots. Vilhelm = suom. Ville (tai Vilho tai Vili).

Naisten suosituimmat etunimet:

1. ANNA (934 naista Kurkijoella 1741-1800). Anna on Anna "kaikilla" kielillä. Muoto Anni myöhemmin.
2. MARIA (911 naista). Samoin Maria. Ainoat papin muunnokset: jokunen Marja tai Mari.
3. KATRI (653). Useimmiten se on ruotsiksi Catharina ja joskus Chatarina. Hämmennystä aiheuttaa varsin runsas Charin/Karin-muoto, joka viittaa suom. Kaarinaan. Mutta toisaalta havaitaan merkittävän usein, että sama henkilö on kirjattu muodoissa sekä Catharina että Charin. Koska Katri katsotaan päämuodoksi, ei Kaarinaa voi käyttää. Onkohan mitään perinnettä Kaarinasta? Tai Kaisasta, joka lienee myöhempi muoto.
4. RIITTA (280). Ruots. Brita muunnoksineen ja alkuperäisempi Brigitha muunnoksineen.
5. HELENA (246). Kun papilla on kirjattuna Helena, on se suomeksi myös Helena! Tosin havaitaan muista yhteyksistä, että joissakin tapauksissa suom. muoto onkin Helenan johdannaiset Leena (ks. 15) tai Elina (ks. 29), jotka kuitenkin pappi on siis kirjannut erikseen 1741-1800.
6. VALPURI (224). Muinaissaks. perua oleva Walborg. Itä-Suomessa on käytettu myös Varpu-a.
7. KIRSTI (217). Ruots. Christina/Kristina. Stina/Stiina-nimi on enimäkseen tätä perua. (Ks. Justiina 26)
8. LIISA (214). Papilla on kaksi perusmuotoa, Elisabet ja Lisa. Tosin Elsa on myös samaa perua. Voisi jopa kuvitella papin tarkoittaneen Elisabetilla Elsaa, ja Lisalla Liisaa.
9. EEVA (109). Eeva on Eeva "kaikilla" kielillä.
10. SOHVI (104). Monikielinen Sofia/Soffia/Sophia. Suom. Sofia myös?
11. AGNEETA (101). Ruots. muoto on Agneta/Agnetha, mutta mikä se on suomeksi?! Vilkuna antaa mm. muotoja: Agneeta, Neeta, Aunetta. Kaikki em. muodot tuntuvat oudoilta. Mielellään käyttäisi Annikki-nimeä, mutta se on Annan hellittelymuoto.
12. PEETA (54). Ruots. muoto on Beata/Beatha, mutta suom. muotoa on vaikea hahmottaa.
13. INKERI (47). Muinaisskandinaav. Ingeborg. Myös muita suom. muotoja on, esim. Inga.
14. KERTTU (45). Ruots. Gertrud.
15. LEENA (45). Pappi käyttää Lena-nimeä, joka saattaa olla lyhentymä nimestä Magdalena=Matleena tai nimestä Helena.
16. HETA (30). Muinaissaks. perua oleva Hedwig. Tosin Karjalassa on myös muita nuotoja: Hetta, Hetti ja Heti.
17. MARKETTA (26). Keskiajalla suosittu nimi Margaretha (ruots.) on suomeksi joko siitä suoraan otettu Marketta tai ruots. Gretan kautta Reetta. Koska Greta=Reetta on tilastoitu erillään, on Marketta parhaiten sopiva Margarethalle.
18. SAARA (26). Ruots. Sara. Karjalassa on ollut myös suom. muoto = Sara.
19. SUSANNA (26). Monikielisellä Susanna-nimellä on suomeksi muitakin muotoja kuin Susanna, nimittäin Sanna ja Sanni.
20. REGINA (21). Monikielinen Regina on itä-Suomessa nimenomaan = Regina suomeksi. Koska 'g' on outo, tuntuisi esim. Rekina olevan tavallisten ihmisten muotoja.
21. LASTIKKA (17). Tämä on mielenkiintoinen nimi, joka sittemmin on tyystin hävinnyt, eikä edes Vilkunan Etunimet-kirja tunne sitä . Lähtökohta on Scholastica, viitaten saksalaisperäisyyteen. Sukututkimusoppaat käyttävät mm. Lastikka-muotoa suomennokseksi, mikä tuntuu luonnolliselta.
22. MATLEENA (15). Ruots. Magdalena = suomeksi joko Magdaleena, Matleena tai Mataleena, joista Matleena tuntuu sopivimmalta. Koska pappi on kirjannut erikseen Lena=Leena-nimen, lienee aika yleinen suom. muoto = Leena Magdalenasta väärin.
23. JULIAANA (15). Ruots. Juliana. Uljaana voisi olla myös mahdollinen.
24. SESSI (14). Roomalaista alkuperää oleva Cecilia-nimestä, jonka pappi kirjoittaa monella eri tavalla, on vaikea keksiä, mitä se olisi suomeksi. Puhtaasti suom. muotoja voi olla Silja, Sessi tai Siissa, vai hienosti vaan Sesilia.
25. ESTERI (13). Ruots. Ester/Esther.
26. JUSTIINA (11). Ruots. Justina . Joskus lyhennettynä Stiina. (Ks. Kirsti 7).
27. REETTA (7). Ruots. Greta.
28. DOROTEA (6). Ruots. Dorothea. Nyt 'D':n takia olisi mahdollisuuksia aitosuomalaiseen muotoon.
29. ELINA (5). Ruots. Elin.
30. ROSINA (5). Ruots. ja suom. sama.
31. MALIN (4). Kovin ruotsalainen Malin perustuu Magdalena-nimeen, eikä suom. muotoja ole.
32. KLAARA (3). Ruots. Clara.
33. CHARLOTTA (3). Oli "paremman" väen nimistöä.
34. JOHANNA (3). Johanna on sellaisenaan sekä ruots. että suom, mutta muotoja esim. Hanna tai Jenni on saatettu käyttää.
35. EUFEMIA (2). Vanhassa almanakassa olleelle ruots.-suom. nimelle on vaikea keksiä kansanomaista muotoa, ehkä Miia, mutta tuskin 1700-luvulla.
36. POTENTIA (2). Etunimet-kirja ei tunne ko. nimeä!