karttavalikko | lähetä kommetteja

Kasvillisuusvyöhykkeet
jääkauden jälkeen

Eläimistön lajisto ja määrä riippuu paljolti kasvillisuudesta. Kivikauden ihminen joutui erikoistumaan riistan pyynnissä eläimistön mukaan ja sijoittautumaan sen mukaan.

Yleisilmastotyypin muuttuessa kylmyydestä lämpimyydeksi, pleistoseenista holoseeniksi, so. jääkauden loppuessa n. 9.500 cal eKr (jäätikkö pysyi n.v. 7.550 cal eKr asti), muuttuivat myös kasvillisuusvyöhykket perusteiltaan. Muodostuu holoseenin kasvillisuusvyöhykkeet.

Pohjoistyypin metsän eteneminen tundra-alueille, eri puulajeineen ja muuttuvine eläimistöineen, vaikutti suuresti kivikauden ihmisen elämään, eritoten muuttohalukkuuteen. Näillä seikoilla on edelleen merkitystä, ja siten kohteena oleva ensiasutus seurasi jäätikön pakenemista "välittömästi".

Yksinkertaisuuden vuoksi käytetään silti edelleen yleisnimikkeitä "tundra", "aro" ja "metsä", mutta, entinen "(mammutti)aro" oli "(etelä)metsän" pohjoispuolella, eli siis kylmempi. Nyt "aro" on "(pohjois)metsän" eteläpuolella, siis lämpimämpi. Mm. etelä-Venäjän tasangolle syntyy tunnettu "nykyinen" aro.

s090_kav.html, Mauri Rastas, 02.12.2003