Suomen synnyn taustakeskustelua

lähtösivulle suomalaisten alkuperä

Laatinut Mauri Rastas 22.08.2009/14.01.2008 (ice_time.html)

keskustelu: jääkausi/mannerjäätikkö

Milloin oli jääkausi? Mikä oli ko. mannerjäätikön laajuus? Ajallisesti?
Miten lähtötilanne Suomen ensiasuttamiseksi kehittyi jääkauden aikana?

klikattavien SARJAKARTTOJEN karttavalikko. Ajanjakso: 16.000 - 5.000 cal eKr

keskustelun osa: mannerjäätiköstä yleensä
Re:A22s7: "perinteinen" mannerjäätikön kartta (missä vaiheessa?/laajimmillaan?) on alkuaan Stenbergerin teoksesta
"Det forntida Sverige", 1964. Ko. kartta antaa kolme kasvillisuusvyöhykkettä: tundra, aro ja metsä.
Re:A2"Jääkausi": eräs mannerjäätikön kartta (missä vaiheessa?/laajimmillaan?).
Re:A149s68k12: ko. kartta antaa neljä kasvillisuusvyöhykettä: tundra, pensastundra, aro ja metsä
ilmeisesti mannerjäätikön maksimin aikana.
Re:A153s54k1: Jäätikön maksimi oli 22.000-19.500 cal eKr. Kartta esittää hyvin differentioidusti myös ko. ajan
kasvillisuusvyöhykkeet Euroopassa.
Re:A153s56k2: Jäätikön sulamisen eri vaiheet. Reunakäyrien arvot 20-18-13-11-10-9 tuhatta vuotta BP eli
23-22-13.8-11-9.5-8.2 tuhatta vuotta cal eKr.
Re:A175s53: Jäätikön maksimi 18000-16000 cal eKr; valtameren pinta 120-140 m nykyistä alempana;
Laatokan alue vapautui jäätiköstä 12000-11300 cal eKr; Baltian jääjärvi peitti koko Laatokan ja Suomenlahdensekä suuren osan Kannasta.
Re:A153s52: geologiaa: 11.500 cal eKr alkoi ns. holoseenikausi tarkoittaen nykyistä (!) lämmintä
kautta (eli interglasiaalia), määritellen samalla jääkauden lopun - jääkaudella syntyneen mannerjäätikön silti hävitessä vasta 7.500 cal eKr mennessä. Mannerjäätikkö ulottui laajimmillaan eteläreunassaan 52. leveyspiirille, jolloin sen ja Alppien jäätikön väliin jäi vain 400-500 km jäättömyyttä. Aikaisempi näkemys mannerjäätikön ulottumisesta Brittein saarille on hylätty ja Pohjanmeri siis onkin ollut jäätöntä maata (LGM:n aikana). Mannerjäätikön koillisosan tilanteesta on kovasti vaihtelevia näkemyksiä, joista hyväksytyin on, että Barentsinmeren jäätikköpeite alkoi hajota heti LGM:n jälkeen. Mannerjäätikön hidas peräytyminen alkoi 19.500 cal eKr ja päättyi 13.700 cal eKr, jolloin jo oli paljaana mm. Norjan rannikon uloimmat osat, mm. Varangin, Nordkinin, Sværholtin ja Porsangerin niemimaat, ja Venäjän pohjoirannikko paljastumassa, ja jolloin jään reuna kulki Kuolan niemimaan, Vienanmeren, Äänisen, Laatokan, Riianlahden ja Itämeren telärannikon taitse Tanskan ja Skånen ollessa jäättömät. Ilmaston lämpeminen alkoi siis 13.000 BP eli 13.700 cal eKr. Siitä 1.000 vuoden kuluttua oltiin jo Salpausselkien kohdalla. Ns nuoremmalla dryas-kaudella eli 11.000-9.500 cal eKr ilmasto kylmeni niin, että jäätikön vetäytyminen loppui. Vm. kauden ja edeltävän Allerød-kauden eli 12.-11.000 cal eKr jäätikkötilannetta ei tunneta tarkasti.
Re:A60:
Uusin tieto jääkauden ajallisesta ja paikallisesta laajuudesta muuttaa hiukan kuvaa. Suomen päällä jäätikkö olikin lyhyemmän aikaa alkaen vasta 23.000 eKr - ollen
laajimmillaan vasta 15.000 eKr , ko. ref.:n kartta, vieritettävä
(Raporttiin kuluva www-sivu.) Sulamisvaiheessa jäätikön reuna oli 12.000 eKr Äänisen eteläreunan ja 9.550 eKr II Salpausselän tasolla. Jäätikkö hävisi kokonaan 8.000 eKr. (Onko ko. raportin vuodet "cal." vai ei, on jo oleellista - 1000 vuoden verran.)
Jäätikkö pakeni 140m/vuosi, (Re:A109:)3-5 km/35 vuotta = n. 85-140m/vuosi.) Ts. tuhannessa vuodessa 140 km eli täysi "Suomen mitta 1.000 km" 7.000 vuodessa, siis kovin hitaasti..
Ym. kartta jääkaudesta laajimmillaan esittää jäätikön yllättäen itäreunastaan "katkenneena" jo heti Vienanmeren takana, ks. ao. paradoksikommentti.
Re:A175s34: mannerjäätiköstä:
- ulottui laajimmillaan Äänisen taakse ja Valdain ylängölle
- peräytyminen alkoi 17000-18000 vuotta sitten, s.o. 16000-15000 cal eKr
- reuna Laatokan eteläpuolella 14000 v. sitten, s.o. 12000 cal eKr
- reuna Laatokan pohjoisosissa 13300 v. sitten, s.o. 11300 cal eKr
- eteni uudestaan Elisenvaran-Jaakkiman-Uukuniemen tasalle, eli ensimm. Salpausselkä muodostui 12050-12250 v. sitten, s.o. 10250-10050 cal eKr
- Salpausselkä II n. 20 km pohjoisemmaksi, päättyen 11590 v.s., s.o. 9590 cal eKr
Re:A226s199: mannerjäätiköstä:
- "Idässä mannerjää ulottui ohi Ural-vuoriston pohjoisrinteiden." (!)
- jäätikön aiheuttama lommo syvimmillään Pohjanlahden kohdalla n. 900-1000 m
Re:A161s192: Suomen ensi asutuksen eteneminen "hidasta" 650 m/vuosi; (s193:): 700 m/vuosi
Re:A139s144: karkeahko kartta yleistilanteesta 18.000 vuotta sitten (eli 16.000 cal eKr?) osoittaa eteläiset
Pohjanmeren ja Britannian paljaiksi, mutta pohjoiset Pohjanmeren ja Britannian alueet jäätiköityneiksi. Huom.: kartassa Äänisen takaa jäätikön eteläreuna kuljeskelee 60 asteen leveyspiirin pohjoispuolella loppuen Siperian pohjois"kärjen" Taimyrin niemimaan kohdalla. Pohjois-Amerikkassa kartan jäätikkö ulottuu 40-50 asteen leveyspiirille.
Re:A108s7: Jäätikön maksimi oli 22.000 vuotta sitten (=20.000 eKr / BP?).
Re:A154s64: Jäätikön maksimi oli 22.000 cal eKr. Lämpötilat alkoivat nousta 13.700 cal eKr.
Kylmän, ns. nuoremman dryas-kauden aikana jäätikkö oli Salpauselkien kohdalla. Jääkausi päättyi 9.500 cal eKr. Suomesta jää hävisi 8.200 cal eKr, ja loputkin 7.600 cal eKr. Jäätikköä seurasivat ruohovartiset kasvit, sitten koivumetsät. Viimeiset 11.500 vuotta (BP?/?9.500 cal eKr alkaen) vallinut holoseeni-aika = viimeisin interglasiaali.
Re:A161s193: Lämmin Bølling-Allerød-ilmastovaihe päättyi n 11.000 cal eKr. Erittäin kylmä nuorempi
dryas-vaihe alkoi kestäen 1.500 vuotta, jolloin mannerjäätikkö ei enää kutistunut, reunalle syntyi Salpausselkä, ja tundra-aro valtasi takaisin metsä-alueita. N 9.500 cal eKr nousivat lämpötilat äkillisesti nykytasolle.
Kartta Re:A153s58k3a tilanteesta 11.000 BP eli 11.000 cal eKr
Re:A153s57: geologiaa: jään peräytymisen aika Kuolan niemimaalta on kiistanalainen. Nuoremman dryas-kauden
aikana reuna oli tasolla Salpausselät-Tukholma-Oslo, ja Kuolan sekä Venäjän pohjois-rannikot jäättömiä. Lämpötilat nousivat taas nuor.dr.-8.200 cal eKr. Suomesta jää katosi 8.200 cal eKr Kolarin kohdalla.
Re:A109: Itämeri oli jäässä pohjaa myöten.
Re: Geol.Tutk.Kesk. web-info: iät "vuotta sitten": ilmeisesti kalibroituja vuosia:
- Baltian jääjärvi "11.600 v. sitten" = 9.600 cal eKr
- Yoldiameri ..... "11.300 v. sitten" = 9.300 cal eKr
- Ancylusjärvi ... "10.000 v. sitten" = 8.000 cal eKr
- Litorinameri ..... " 8.000 v. sitten" = 6.000 cal eKr.
Päiväykset osuvat hyvin yhteen ao. taulukon kanssa, jossa on keskimääräisesti (=?) määritelty Yoldia-meren ajoitukseksi 9.500-8.500 cal eKr. Varsinkin em. Yoldia-meren alku po. siis välillä 9.600-9.300 cal eKr.
Re:A228s10: "Iät kalenterivuosia vuodesta 1950 taaksepäin."
(Tulkintani: vaikka "vuodesta 1950" viittaakin C14-ajoituksiin, niin "kalenterivuosia" viittaa kalibroituihin arvoihin. Tässä esityksessä tavoiteltu cal eKr saadaan siis vähentämällä annetusta luvusta 2000 ja lisäämällä 50, siis cal eKr="v.s."-1950)
mannerjään vetäytyminen Suomesta, yleissuunta kaakosta luoteeseen: cal eKr
- I Salpausselkä 10.200
- II Salpausselkä 9.740
- III Salpausselkä 9.400
- sisä-Suomen reunamuodostuma 9.000
- Raahesta Perämerelle 8.550
- Kolarista Tornionjoen yli 7.950

keskustelun osa: jääkauden aikainen asutus
Re:A199: (alla vain pääkohdat referoitu ja käännetty, esiintyvät BP-aikamääreet muunnettu cal eKr:iksi laskentakaavalla, ks. määritelmiä)
Re:A108s9: Pohjois-Euroopan asutus poistui jääkauden takia jo 24.000 cal eKr.
Re:A137s38 (ja re:A108s10 soveltuvin osin): Jäätikön maksimi (LGM eli Last Glacial Maximum) oli
22.000 cal eKr. Ko. jäätikkö (se ja sitä ympäröivien alueiden) elinkelvottomuus) pakotti Alppien pohjoispuolella (vain nekö?) olevat myöhäispaleoliittiset asutukset vetäytymään pakoon sekä lounaaseen että kaakkoon. Euroopan läntinen ja itäinen asutuslohko (ns. pakoalue, refugi, (block, refugium)) syntyivät. Tällä jaolla oli suuri merkitys pohjois-Euroopan väestön kehitykselle.
Myös itä-Euroopan myöhäispaleoliittisella aikaisella asutuksella (keski-Venäjällä, Sungir-alue) oli refugi etelä-Venäjän tasangolla. Itäänpäin mentäessä seuraava asutusalue oli Uralin eteläpuolella.
Euroopan itäinen asutuslohko ulottui keskiseltä Tonavalta etelä-Venäjän tasangolle (=etelä-Ukrainan?). Itälohko oli varsin liikkumaton, kuihtui idästä alkaen ja katosi kokonaan n. 10.400 cal eKr, Moldavian asutuksen ollessa viimeisin, ilmeisesti mammutin häviämiseen liittyen. Etelä-Venäjän tasangon paleoliittiset asutukset korvautuivat lopulta (tuntemattomalla) varhais-mesoliittisella asutuksella. Paleoliittisen ajan lopulla (siis noin 10.-9.000 cal eKr) varsinaisen asutuksen pohjoisraja oli vielä tasolla Liettua-Permin alue, joskin hyvin harvaa asutusta ulottui tasolle Volga-Oka-Kama (=samaa tasoa!?) (Mitä ja mistä kehkeytynyttä asutusta se on kun kerran Moldavian asutus hävisi?!). Etelä-Venäjän tasangon paleoliittinen asutus korvautui varhaismesoliitisellä asutuksella, mutta tuntemattomella.
Euroopan läntinen asutuslohko oli myös paikoillaanpysyvä (etelä-Ranskassa Magdalen-kulttuuri 18.300-14.500 cal eKr), koska elinkelvottomuus jatkui pohjoisempana. Hylättyjen alueiden uudelleenasutus alkoi vasta noin 15.400 cal eKr ensiasutuksen saavuttaesa "Hampurin" tason noin 13.900 cal eKr. Pysyvä asutus, Hamburg-kulttuuri, syntyi noin 13.200 cal eKr leviten myös Puolaan, eteläiseen Ruotsiin ja Pohjanmeren mantereelle. Hamburg'ia seuraavat kulttuurit (Federmesser, Bromme) saavuttivat Tanskan ja Skoonen noin 11.700 cal eKr. Lopuksi saman alueen Ahrensburg-kulttuuri, n. 11.000-9.500 cal eKr levisi läntiselle Volga-Oka-alueelle asti. Kaikki vm. pohjois-eurooppalaiset kulttuurit kykenivät peuranmetsästykseen arktisissa oloissa.
Re:A161s190: LGM 22.000 cal eKr, jääkauden loppu 9.500 cal eKr. Asutuslohkoihin vetäytyminen:
osaksi eteläiseen Ranskaan, osaksi Balkanin pohjoisiin osiin. Itäisessä: epigravette-kivitekniikkaa soveltavia kulttuureja. Paluun alku n 15.000 cal eKr.
Re:A161s190: "(Jää)kauden aikana etelä-Euroopassa oli metsiä. Keskileveyksillä aukeni länsi-Euroopasta
Siperian kautta Alaskaan ulottunut tundra-arovyöhyke, ns. mammuttiaro, .... Se osoittautui erittäin antoisaksi nautintaympäristöksi nykyihmiselle."
Re:A153s59: kasvillisuuksista (ks. myös kartat K3:a/:b/:c): Jäätikön jälkeisen jääjärven aikana yhtenäistä
kuivaa maata oli vain itä-Suomessa ja Lapissa. "Kasvillisuuden (metsien) leviäminen ja maan asuttaminen jääkauden jälkeen tapahtui siten pääasiassa kaakosta ja idästä holoseenin alussa." "Jääkauden ajan Eurooppa oli lähes kauttaaltaan metsätöntä." Tundra-nimitys on huono jääkauden aikaiselle "tundralle" vaan ruoho- ja heinäkasvillisuuden hallitsema ja enemmänkin aroa muistuttava maisematyyppi on arotundraa, joka antoi helppoa ravintoa kasvinsyöjälajeille, mm. mammutille, josta myös nimitys mammuttiaro. Muita jääkauden erittäin runsasriistaisen arotundran suureläimiä: villasarvikuono, biisoni, hevonen, saiga-antilooppi, myskihärkä ja peura, joita jahtasivat leijonat ja hyeenat plus nykyiset.
Aivan mannerjään välittömässä reunavyöhykkeessä olot olivat ankarammat ja epävakaammat maiseman saadessa enemmän arktisen tundran luonnetta. Fennoskandian ja Alppien välissä oleva käytävä oli mammuttiaroa, jossa em. eläimet viihtyivät. Myöhäispeleoliittiselle ihmisellekään se tuskin oli ylitsepäsemätön este.
Ilmaston lämmetessä 13.700 cal eKr alkaen koivu- ja mäntyvaltaiset metsät alkoivat levitä, koivun ollessa jäätikön "edustalla". Kylmä nuorempi dryas-kausi aiheutti metsän vetäytymisen ja koivun korvautumisen puuttomuudella eli arotundralla. Metsien leviämien alkoi uudelleen n. 9.500 cal eKr. Ensin mänty, sitten lehtipuita. Noin 7.600 eKr oli koko Eurooppa metsistynyt, paitsi kaakkoiskulma. Mammuttiaron korvautuminen metsillä ja nykytyyppisellä tundralla aiheutti asianomaisen eläimistön katoamisen.
Re:A150s100:
Euroopan koillisin kolkka, Petšora-joen alue, on yllättäen asuttua jääkauden aikana eri jaksoissa, mm. 26.-25.000 BP, 18.-16.000 BP ja 13.-11.000 BP, jotka summittaisella laskukaavalla muuntuvat cal eKr-arvoiksi: noin 28.800-27.600, 19.200-16.800 ja 13.200-10.800. Ko. asutusten kohtaloista ei ole tietoa. Jäätikkö oli laajimmillaan 15.000 cal eKr ollen ko. alueella laajuudeltaan vain ½ aiemmin arvioidusta, (erinomainen kirjallisuusluettelo asiasta!).
Arktinen kuusi ja mesoliittista ensiasutusta saapui lämminilmastoiselle Petšoralle noin 8.000 cal eKr.
Re:A149s71: kolme pakoaluetta: Iberian (Pyreneitten vuoristossa, Pyreneitten niemimaalla),
Balkanin ("Albania"-"Makedonia"-"Bulgaria") ja Ukrainan (linjalta "Kiova"-"Harkova" etelään) refugit.
Re:A205: (kirjoittajan aikailmaisu "xxx 14C years ago"tulkitaan BP-arvoksi, joka arvio-kaavalla muutettu "cal eKr"-arvoksi)
- LGM oli (22.000-13.000 BP) 24.000-13.200 cal eKr. Lämpenemistä, mutta kylmyyspiikki (11.000 BP) 10.800 cal eKr. Lämpöaalto keski- ja pohjois-Euroopassa (8.000-5.000 BP) 7.200-3.600 cal eKr. Holoseenin aikana on lämpötiloissa saattanut ollut 1.500 kal.vuoden sykli. Kylmyyspiikkejä (8.200 ja 2.600 BP) 7.440 ja 720 cal eKr.
- Jääkautinen myöhäislämpövaihe päättyi kylmään Nuorempaan Dryas-jaksoon (11.000 BP) 10.800 cal eKr. NuorDryas loppui (10.000 BP) 9.600 cal eKr, nopeasti.
- LGM /täysjäätikkö (22.000-14.000 BP) 24.000-14.400 cal eKr. Kylmä lämpimäksi juuri ennen (13.000 BP) 13.200 cal eKr. Jäätä myös Alpeilla ja Pyreneillä. Metsiä ei juuri ollut, paitsi eristyneitä metsäisiä taskuja etelä-Euroopan vuoristoalueilla tai niiden lähistöllä. Etelä-Eurooppaa peitti ruohomaa tai puoli-autiomaa. Pohjois-Eurooppaa (jään ulkopuolella) peitti kuiva, avoin "aro-tundra" ja "napa-autiomaa". Ikirouta ulottui keski-Ranskan korkeudelle asti.
- nopea lämpeneminen (13.000 BP) 13.200 cal eKr
- NuorDryas (10.800-10.000 BP) 10.560-9.600 cal eKr
- ko ND aikana mannerjäätikkö laajeni eteläreunaltaan, hiukan!
- metsä palasi Eurooppaan (9.000-8.000 BP) 8.400-7.200 cal eKr
- lämminkausi (7.000-5.000 BP) 6.000-3.600 cal eKr vei metsää lisää pohjoiseen
Re:A205_liit:
- Eurooppa (18.000 BP) 19.200 cal eKr
- merenpinta 120-140 m alempana kuin nyt
- jäätikkö saattoi ulottua pidemmälle itään Siperiaan, joskin useimmat asiantuntijat eivät usko sen ulottuneen sinne asti
- aiemmin uskottiin Euroopan olleen LGM:n aikana metsäistä,mutta uusin tieto ilmoittaa sen olleen lähes puuton
-- keski- ja itä-Eurooppa: kylmä-aro puustotaskujen kera
-- LGM:n aikaan ihmisiä leiriytyi Venäjän Tasangolla
-- Karpaattien metsäalueet
- luoteis-Eurooppa: puuton arktisuus
- koillis-Eurooppa: kosteinta jäätikön lähellä, kuivaa etelämpänä
- Eurooppa (8.000 BP) 7.200 cal eKr
- maanviljelystä Turkissa ja itä-Kreikassa noin (8.500 BP) 7.800 cal eKr, joskin Euroopan yhteisöt olivat metsästäjä-keräilijöitä
- pohjois-Eurooppa: jäätikkö katosi Skandinaviasta (8.000 BP) 7.200 cal eKr

Baltian jääjärven, Yoldia-meren, Ancylus-järven ja Mastogloian sekä Litorina-meren ajoitus:
Suuruusluokallinen yhteenveto: (09.02.2005)
Baltian jääjärvi: alku määräytyy jäätikön vetäytymisestä - noin 9.500 cal eKr
Yoldia-meri: noin 9.500 - 8.500 cal eKr
Ancylus-järvi: noin 8.500 - 7.000 cal eKr (8.850 - =?))
Mastogloia: noin 7.000 - 6.000 cal eKr (6.900 - =?)
Litorina-meri: noin 6.000 - 1.500 cal eKr
Joka tapauksessa ym. ajanhetkillä "maantieteellinen" ympäristö, noin 500-1.000 vuotta ennen ensiasujien saapumista, on vielä todella vaikean näköinen, mutta kyllä se siitä .....
Yoldiameren aikaisten (so. n. 10.-9.000 cal eKr) karttojen ajoitusongelma: (kartoista takaisin)
- Kartassa Re:A48s34 (re:GTL) ilmoitetaan "10.000 BP" ja kuvaselostuksessa "n. 8.000 eKr", jotka ovat kalibroimattomia. Kalibroituna se on n. 9.500 cal eKr. Jäätikön kaakkoisreuna on linjalla n. Oslo-Tukholma-Turku-Kuopio-Inari.
- Kartalle Re:A22s11 ilmoitetaan "7.500 eKr" (eli n. 9.500 BP), joka on kalibroimaton. Sen edustama ajankohta on 1.000 radiohiilivuotta myöhemmin. Kalibroituna se on noin 8.500 cal eKr. Jäätikön reunan, jonka rintama on eteläkaakko, asemaa on vaikea määrittää, mutta se on itä-osastaan hiukan etelämpänä (!) kuin em., jolloin ko. karttapari on hiukan "ristissä" ajoituksiltaan.
- Re:B14s128:ssä oleva kartta muistuttaa kovasti jäätikön laajuudessaan em. I karttaa. Kartassa annetaan arvo "10.000 BP" (= n. 8.000 _eKr = n. 9500 cal eKr).
- Kartassa Re:A153s58k3b tilanne, (10.000 BP eli) n. 9.500 cal eKr, on hyvin samanlainen kuin edellä
- Kartta Re:A175s56k1 tilanne, (11.500 vuotta sitten eli) n. 9.500 cal eKr, otsikoidaan Baltian jääjärveksi, vaikka lähteen muissa osissa jo v. 9600/9590 cal eKr sen olisi pitänyt muuttua Yoldia-mereksi
- Kartan Re:A175s56k2 tilanne, (11.000 vuotta sitten eli) n. 9.000 cal eKr, Yoldia-meri, on jo linjassa
Kartassa Re:A153s58k3c ollaan jo tilanteessa (9.000 BP eli) n. 8.200 cal eKr.
Kartassa Re:A48s34k2 ollaan jo tilanteessa (9.000 BP eli) n. 8.200 cal eKr.
Re:A69s134: Lake Ancylus c. 8.500-7.500 cal BC. Dramatic sea level drop 8.000-7.500 cal BC.
Heinola sleigh c. 7.900 cal BC. The Ancylus Lake stage ended as the rising ocean breached the Danish straits by 7.500 cal BC.
Baltian jääjärven, Yoldia-meren, Ancylus-järven ja Mastogloian sekä Litorina-meren ajoitustietoja:
(re:A48s32:)
Bjj: 8.500-8.200 _eKr = n. 10.000-9.500 cal eKr;
Y-m: 8.200-7.000 _eKr = n. 9.500-8.000 cal eKr;
A-j: 7.000-6.000 _eKr = n. 8.000-7.000 cal eKr;
Mas: 6.000-5.500 _eKr = n. 7.000-6.400 cal eKr;
L-m: 5.500- _eKr = n. 6.400- cal eKr
(re:A22:kaavio)
Bjj: -8.000 _eKr = -9.100 cal eKr;
Y-m: 8.000-7.200 _eKr = n. 9.100-8.200 cal eKr;
Echineis-meri: 7.200-6.800 _eKr = n. 8.200-7.900 cal eKr;
A-j: 6.800-5.700 _eKr = n. 7.900-6.600 cal eKr;
L-m: 5.700- _eKr = n. 6.600- cal eKr
(re:A152s26:)
Y-m: -8.400 cal eKr; A-j: 8.400-6.900 cal eKr; Mas: 6.900-5.900 cal eKr; L-m: 5.900- cal eKr
(re:Mikroliitti/TJ/2000:)
Bjj: 10.600-9.500 cal eKr; Y-m: 9.500-8.900 cal eKr; A-j: 8.900-6.500 cal eKr; Mas: 6.500-6.200 cal eKr; L-m: 6.200- cal eKr
(re:A48s34 karttoja:) Y-m:n aikana : 10.000 BP = n. 9.500 cal eKr; A-j:n aikana: 9.000 BP =
n. 8.200 cal eKr; L-m:n aikana 7.500-7.000 BP = n. 6.400-5.900 cal eKr
(re:B20 esihistorian kaudet-taulukko, cal eKr :) Bjj: 11000-9600, Y-m: 9600-8700,
A-j: 8700-7500, L-m: 7500- , Mas puuttuu; mannerjäätikkö peräytyi Karjalasta 11500-9500
(re:A175s51:, cal eKr :) Bjj: 11000-9590, Y-m: 9590-8700,
A-j: 8700-7500, L-m: 7500- , Mas puuttuu; Salpausselät syntyivät 10250-9590; Bjj purkautui 9590 Ruotsin Billingenin pohjoispuolitse; se sulkeutui taas 8700-8500; valtameren pinta nykyiselleen 5000
(re:A194:)
- s146 -kaavio osoittaa silloista merenpinnan tasoa nykytasoon verrattuna ajanhetken funktiona: havaitaan että yleisesti laskevassa käyrässä on nousukyhmy Ancylus-järven aikoihin
- s51: (cal eKr:) Yoldia-meri:loppuvaihe: 9.250-8.850 ; Ancylus-järvi: näkemys 1.:) kokonaisuus: 8.850-6.900, veden uusnousun aikajakso= 8.850-8.150, huipentuma 8.400-8.150 , jonka jälkeen veden pinta kääntyi laskuun uudesttaan; näkemys 2.) muutoin sama mutta uusnousu alkoikin jo 9.200-8.670
- nämä viimeisimmät, tietyt ajoitukset, jotka siirtävät tiettyjä tapahtumia aikaisemmiksi, tulevat aiheuttamaan vaikeuksia ja epäloogisuuksia tapahtumaketjun muiden kohteiden aikaisemmille tehdyille ajoituksille:
--- koskien Itämeren eri vaiheita jääkauden jälkeen
--- koskien "Suomen" ensiasuttamista edeltäviä asutus/ajoituskohteita
(re:A203:) (ref.:n ("_eKr"-ajat kalibroitujako?)(taulukko: ajat=BP??))
Bjj: 10.600-9.500 _eKr;
Y-m: 9.500-8.900 _eKr; taul.: n.11.300-n.10.300
A-j: 8.900-6.500 _eKr; taul.: n.10.300-n.8.600
Mas: 6.500-6.200 _eKr;
L-m: 6.200- _eKr
"muinais-Päijänne": taulukko: n.8.600-7.000
(re:A226s199:) v. 9.590 cal eKr syntyi Yoldiameri; Anculys-järvi n. 8.700-7.500 cal eKr

ERIKOISUUKSIA:
"Reunaehto": Mannerjäätikön sulamista seuraava maaperän esiintyöntymisen tahti on kaiken sitä seuraavan ensiasuttumisen ajoittumisen ehdoton määrääjä, sillä ainakaan sitä ennen mitään asutusta ei ole voinut syntyä.
Onko mahdollista, että jää oli 2-3 km paksu? On, sillä suuruusluokkaa laskien: jos vuotuinen nettosademäärä on varsin uskottavasti 200 mm, syntyy 2000 m jäätä 10.000 vuodessa.
Paradoksi: Mannerjäätikkö on omituisesti lounais-koillissuuntainen. Miksei se jatku samaa leveyspiiriä itään, sillä siellähän maasto on samanlaista kuin Suomessa ilman vuoristoja. Maapallohan pyörii ja vain vuoristot pystynevät aikaansaamaan pistemäisiä jäätiköitä! Lisäksi ilmoitetaan (re:A47b), että Uralin itäpuolella oli samanlainen jättijäätikkö kuin pohjois-Euroopan päällä.
Miksei siinä välissäkin?
Tosin nykyään esitetään, että Suomessa oli Alppien korkuisia vuoria, mikä olisi kelvollinen selitys mannerjään muodolle, mutta miksei Köli ole littaantunut, ja miksei pohjois-Venäjällä ollut ko. vuoristoa.
Asialla on oleellinen vaikutus asutushistorioihin, koska ensiasukkaat ilmeisesti seurailivat "heti" jäätiköltä vapautuvia alueita. Joka tapauksessa jäätikön vetäytymisestä olisi saatava pätevää ja aukotonta tietoa, jotta asuttamisen tärkein ym. "reunaehto" konkretisoituisi. (Pitäisi katsoa re:A150:n kirjallisuusluettelo!)

Käsiteltyjä muita keskusteluaiheita:
(lähtösivun suomalaisten alkuperä kautta)

Mannerjäätikön sulamisen seuraukset / Suomenniemen muodon kehittyminen?
Miksi tänne "Suomeen" - kylmään ja karuun? / Mistä "Suomen" ensimmäiset ihmiset saapuivat?
jakson alkuun

Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.