Suomen synnyn taustakeskustelua

lähtösivulle suomalaisten alkuperä

Laatinut Mauri Rastas 19.08.2010 (init_settl.html)

Keskustelu:
Mannerjäätikön sulamisen seuraukset

Suomenniemen muodon kehittyminen (re:A22:)

Biologisten tapahtumien ketju:

  1. Jäätikkö suli, mutta jäljellä oli mahtava painaumajärvi. (Muutoksien aikajänteen suuruusluokka 1000 vuotta.)
  2. Maa kohosi painaumajärvestä, mutta elinolosuhteet olivat mahdottomat. Ilmasto oli kuitenkin edelleen suhteellisen lämmin (re:A50). (K.o. suuruusluokka 500 v.).
    (Re:176s98:) "Kasvillisuuden kehityksessä ensimmäisenä vaiheena on avoin tundrakasvillisuus, joka vähitellen kehittyy pensastundraksi, ja sitten koivumetsäksi. Kasvillisuushistoriallisesti voidaan sanoa myöhäisjääkautisen ajan päättyvän siinä vaiheessa, kun (tunturi)koivumetsät väistyvät mäntymetsän tieltä."
  3. Tundramainen maasto (varvut->koivu->mänty) alkoi olla kelvollinen eläimille, peuroille ja hirville ((:re: Historiska Museet i Stockholm:) mammutit ja suurhirvet tuhoutuneet). (S.l. 200 v.)
  4. Suureläimet väistyivät uusille, ruokaisemmille, rauhallisemmille ja metsittyville alueille, jossa vesistöjen kalakannat alkoivat kukoistaa ja luonto oli kaikin puolin tuottoisampi. (S.l. 100 v.)
  5. Ensimmäiset ihmiset, paremminkin ihmisryhmät, jotka olivat ruuan kuluttajia (metsästäjiä, kalastajia, luonnon antimien keräilijöitä) seurailivat halukkaasti saaliin saannin helppoudemmuuden takia suureläinlaumoja (peuroja, hirviä jne). Tärkeimpiä saaliseläimiä olivat hirvi ja majava sekä myöhemmin hylje (:re:A122). (S.l. 50 v.)

Miksi tänne "Suomeen" - kylmään ja karuun?

(Re:A50:) On tietysti mielenkiintoista ja aivan oleellista tietää ja ymmärtää, miksi asutus työntyi niinkin "nopeasti" tänne ankarampiin oloihin. Ilmeisesti oli e.m kohdan vedon lisäksi myös työntöä. Se taasen juontuu ennenkaikkea kivikauden ihmisen reviirin eli ravinnon hankkimisalueen huomattavasta laajuudesta, mikä rajoitti tehokkaasti ihmismäärää. Hyvä väestökehitys aiheutti reviirikilpailua, mikä tietysti johti laajentumispaineeseen, joka purkautui "uusille" alueille. Huomattakoon, että tuskin kyseessä olivat myöhempien aikojen aggressiivisia paineita vastaavat syyt, kuten vasarakirveskansan liikkeet, kansainvaellukset jne.

Koska mitä suurempi ym. suureläinlauma oli, sitä helpompi oli saada saalista. Suureläimistä sai helpommin myös taljoja asumusten suojaksi ja turkiksia vaatetukseksi, koska ilmasto ei ollut kovin otollinen kuitenkaan. Luista sai tehtyä työvälineitä, jänteistä aseen osia jne. Hankalat metsät antoivat toisaalta suojaakin, ja vesistöjen rantamilla oli käytännöllisempää asustella, koska rantoja pitkin oli helpompi liikkua, jalan, ruuhella tai reellä, helpompaa saalista uusilta alueilta tavoitellen. Ankarammat elinolosuhteet kompensoituivat helpomman saaliin tuottamilla hyödykkeillä. Re:A122: Kivikautiset asuinpaikat sijaitsivat hiekkapohjaisilla rinteillä, vesireittien varrella ja hyvillä pyyntipaikoilla. Aluksi kivikautisen pyyntiyhteisön talousmuoto perustui vuotuiskiertoon, jossa siirryttiin riistan perässä pyyntipaikalta toiselle. Myöhemmin syntyi myös pysyvästi asuttuja suuria kyliä, joista pyyntimatkat tehtiin toisaalta sisämaahan, toisaalta rannikolle, ja joiden asukasluku oli kymmeniä, jopa satoja henkiä. Vasarakirves-väestön asuinpaikat sijaitsivat taasen karjanlaitumiksi soveltuvien savikkojen yläpuolella.

(Re:A109:) Ihmiset elivät jääkauden aikana keskisessä ja eteläisessä Euroopassa jäätiköiden ja laajojen jäätikkövesien välissä hajallaan. Laaksoihin muodostui suojaisia ekologisia "taskuja", joissa elinympäristö oli siedettävä, mutta ihmisyhteisöt eivät olleet juuri kosketuksissa keskenään, joten geenivirrat ja kulttuuriyhteydet "taskujen" eli "provinssien" välillä jäivät vähäisiksi. Eurooppalaisten, eli europidien alkualueen "provinssissa", Mustan- ja Kaspianmeren pohjoispuolisilla ruohoisilla tasangoilla eläinkanta oli runsas: peuroja, alkuhärkiä, myskihärkiä, mammutteja, visenttejä, villasarvikuonoja, hevosia, sikoja, jättiläishirviä (sarviväli 3 m), luolakarhuja ja luolaleijonia. Ihmiset olivat metsästäjiä. Jään reunan siirtyessä pohjoisemmaksi, konservatiivisempi osa ihmisistä jäi paikoilleen vaikka ympäristö metsittyi ja eläinkanta väheni, aktiivisempi osa siirtyi pohjoiseen jäätikön sulamisen tahdittamana, mutta varsinaisesti ko. perinteisen riistan perässä. Täten yhteisöt siirtymisprosessissaan erkanivat toisistaan satojen kertojen ketjureaktiona ko. vuosituhansien aikana. Yleensä ei ollut mitään dramaattista vaellusta yhden ihmisen elinaikana.
Eurooppa jakautui osiin: pienikin ihmisryhmä saattoi elää kauankin kunnes löysi yhteyden toisiin ryhmiin - tai sitten rappeutui geneettisesti ja kuoli pois!

(Re:A164:)(mammuttinäyttelyä 2003 varten)
-- (mammutteja) "on löntystellyt Suomenkin alueella. Ne ovat syöneet heinää Hämeessä." -- "... täällä on ollut Alppien korkuisia vuoria: ..."
-- (re: Mikael Fortelius:) "... mammuteille tyypillinen elinympäristö on saanut nimensä eläimestä itsestään: mammuttiaro. Isoja metsiä tuolla arolla ei ollut, mutta se ei myöskään muistuttanut nykyisenkaltaista niukkakasvuista tundraa. Heinää ja saraa, mammuttien pääasiallista ravintoa, täytyi olla paljon. Mammuttiaro on ... saattanut muistuttaa Itä-Afrikan savanneja lajiston samankaltaisuuden takia. Mammuttiarolla vaeltelivat (mammutit), villasarvikuonot, myskihärät, saiga-antiloopit, arvo-visentit, peurat ja hevoset sekä niitä saalistaneet leijonat, sudet ja hyeenat. (Sapelihammaskissoja ei ollut todenäköisesti Euraasiassa.)" Mammutin häviäminen: nykyihminen pääsyy (ehkä myös, että (villa)mammuttien tyypillinen laidunmaa ((mammautti)aro) muuttui epäsopivaksi metsäksi), "lähes puuton mammuttiaro vaihtui suuriin metsiin, joissa isot leviävät sorkat ja pitkät raajat helpottivat liikkumista syvässä lumessa."
-- (re: Pirkko Ukkonen:) Suomessa ollut mammutteja 32000-22500 vuotta sitten. Seuraus: jääkauden uudelleenarviointi: "mannerjää levisikin laajalle alueelle vasta hyvin myöhään ja nopeasti, ja suurimman osan jääkautta Suomenkin alue oli enimmäkseen jäätön."
(-- näyttely: mammuttilöytö Helsingin Herttoniemestä ajoitettu noin 14000 cal eKr, mutta on varmaankin kulkeutunut muualta.)
(-- kysymys: voiko mammuttiaro-elinympäristöä olla Suomen "Alpeilla"? Laaksoissa? "Taskuja"?)
Eräs selitys, ks. tietoisku: "missä jäätikön reuna kulki"

(Hels.San. 05.10.2006 Tietokulma uutiseen mammutinluulöydöistä:):
Suomen seuduilla mammutteja liikuskeli mannerjään tuntumassa noin 18.000-28.000 _eKr (cal?) (Nämä mammuttinluulöydöt Suomesta "istuvat" vaikeasti jääkausikuvaan: tuolloin Suomen peitti kilometrejä paksu jää, ja on vaikea kuvitella mitään elämää sen päällä; luitten kaukokulkeutuminen Mammuttiarolta Suomeen (?), mutta matka on kovasti pitkä sellaiseen; mannerjäätikön elinikä (!?))

(re:203:)
- kasvillisuus: I avoin puuton maasto; II koivu; III mänty viimeistään 6.000 _eKr; IV jaloja lehtipuita; V kuusi viimeistään 1.000 _eKr
- eläimistö: kivikaudella lähes sama kuin nyt; tärkein riista: hirvi, peura, hylkeet, majava, jänis, kettu, näätä, kalat, sorsalinnut, metsäkanalinnut, joutsen; ei Suomessa: villisika, metsäkauris, saksanhirvi


Taustakeskustelu:
mistä "Suomen" ensimmäiset ihmiset saapuivat?

Aivan alku eurooppalaisen (nyky)ihmisen syntymisessä:

Nykyihminen eli Homo Sapiens Sapiens eli Cromagnon-ihminen on kehittynyt Afrikassa suuruusluokaltaan 150.000 (-200.000) vuotta sitten. Em. Nykyihmistä edustavia yhteisöjä siirtyi Aasiaan noin 45.000-40.000 _eKr (alkoi siirtyä 100.000 vuotta sitten) ja Eurooppaan noin 40.000-30.000 _eKr (alkoi saapua 40.000 vuotta sitten, Neandertal-ihminen kuoli sukupuuttoon n 28.000 v sitten) (:kursiivit: re:A161s189).

Neandertal-ihminen kehittyi n. 300.000 vuotta sitten, asutti Euraasiaa yli 100.000 vuotta, säilyi mm. yhden jääkauden yli, lukumäärä korkeintaan 10.000 yksilöä. Neand.-i. katosi salaperäisesti n. 30.000 vuotta sitten, mahdollisesti yksinkertaisesti syystä, että uusi tulokas Nykyihminen oli tehokkaampien aseitten käyttäjä (esim. metsästyksessä heillä oli (etä-)heittoaseet, neandertaleilla (lähi-)iskuaseet) ja siten pystyi väkivaltaisesti tuhoamaan myös kohtaamansa Neandertal-yksilöt ja -yhteisöt. (:re: Time 10.08.2009)

Re:A100s597: (Euroopan) suomalais-ugrilaiset ja indoeurooppalaiset ovat (geenien) niin sanottua äitilinjaa seuraten lähtöisin somalien maalta itä-Afrikasta 200.000 vuotta sitten, ja tulleet Eurooppaan Kaukasian kautta 50.000 vuotta sitten. (:re:Richard Willems, Oulun kongr. 2000)

Re:B17sD6/(Sykes):
• maailmassa on 33 geneettistä peruskantavanhempaa, 13 Afrikassa
• nykyinen Nykyihmiskunta on kehittynyt noin 10.000 ihmisen joukosta
• ns. äitilinja eli mitokondrio-DNA:
- lähes kaikki eurooppalaiset polveutuvat seitsemästä peruskantaäidistä.
-- He tulivat Euroopaan 45.000-10.000 vuotta sitten. ...
-- "Ursula" eli 45.000 vuotta sitten lähellä Kreikan Delfoita ja jälkeläisiä
eniten Britannniassa ja Skandinaviassa ....
-- "Helena" asui luolissa Ranskan Dordogne-joen varsilla 20.000 vuotta sitten ja
47% eurooppalaisista on hänen jälkeläisiään.
- Afrikka (keskiosa) oli alkukoti noin 150.000 sitten. Sieltä Nykyihminen lähti liikkeelle
yli 75.000 vuotta sitten, Siinain kautta, mm. sitten Eurooppaan.
• ns. isälinja eli Y-kromosomi:
--- valtaosan eurooppalaista miehistä voi jäljittää 10 peruskantaisään, Cromagnon-ihmisen jälkeläiseen
--- kolme muuttoaaltoa Eurooppaan: Afrikasta 40.000-35.000 vuotta sitten
ja 22.000 vuotta sitten, sekä vajaat 15.000 vuotta sitten nykyisen Lähi-Idän alueelta
--- Nykyihminen on 4.000-5.000 sukupolvea vanha
--- toivat (em. III Lähi-Idästä?) mukanaan maanviljelyksen, mikä johti väestön kasvuun

Jääkauden loppuvaiheet v.:sta 10.000 cal eKr lähtien:
(lähtökohta: itse jääkausi/keskustelu edellä)
eli Suomen asuttuminen:

Suomen kaakkoispuolella oli siis "valmiusasemissa" Euroopan itäisestä asutuslohkosta lopulta juontuneet jälki-swidryläiset kulttuurit, jotka käyttivät elantonsa hankkimiseen liikkuvaa arktista suureläinmetsästystä. Swidry-kulttuuri oli syntynyt Puolassa noin 11.000 eKr, soluttautunut etelä-Baltiaan ja läntiselle Volga-Oka-alueelle, jonne siis ulottui myös läntisen lohkon vaikutteita Ahrensburg-kulttuurin välityksellä. (:re:A108s9 ja :re:A137s39)

Peruskäsitys:
Jääkauden mannerjäätikön vetäytymisen myötä "Suomeen" saapui välittömästi ensiasutusta.

Jos edellä esitetyt Jääkauden mannerjäätikön eri-ikäiset muodot pitävät paikkansa, niin jääkauden jälkeinen ensiasuttuminen on tapahtunut ilmeisesti kaakosta. Vuoden 8500 cal eKr karttaa (| valikkoon) katsottaessa asutusvirtaus Virosta Suomenlahden yli tuntuu vaikelta, mutta maareitti ei ollut kovin pitkä tuolloin. Lisäksi jäätikön reuna pakeni "Suomen" kohdalla kaakosta luoteeseen.
Re:A22s9:
Jäätikön reuna ehti n. 10.000 _eKr Suomen nykyiselle etelärannikolle ja n. 8.000 _eKr Salpauselkien kohdalle. Em. luvut ovat kalibroimattomia. Laskukaava antaa tapahtumille ajat n. 12.000 / 9.600 cal eKr.
Re:A48s31:
N. 13.000 vuotta sitten jäätikkö alkoi hävitä Suomenkin alueelta, n. 7.000 _eKr koko maa oli vapautunut jäätiköstä, viimeisimmäksi Tornionjoen laakso. Tuntureilta jäätikkö hävisi n. 6.500 _eKr. Em. luvut ovat kalibroimattomia. Laskukaava antaa tapahtumille ajat n. 13.200 / 8.400 / 7.800 cal eKr.
Re:A108s10:
Jää- ja pleistoseenikaudet loppuivat äkillisesti n. 9.500 cal eKr. Jää katosi kokonaan 7.550 cal eKr ja samalla kasvillisuus alkoi kehittyä, aro ja tundra metsittyä, niin pian kuin biologisesti mahdollista. Paleoliittinen aika pohjoisessa keski-Euroopassa, Baltiassa ja keski-Venäjällä muuttui mesoliittiseksi 8.980 cal eKr, ollen elinolosuhteiden muuttumisessa merkittävä virstanpylväs alueen väestön kehityksessä aikaansaaden mm. väestökatoa.
Re:A137s41:
Jääkausi loppui äkillisesti n. 9.340 cal eKr voimakaan lämpötilannousun takia.
Re:A122:
Lämpeneminen alkoi n. 11.500 (radiohiili?)vuotta sitten, eli laskukaavasta = n. 11.400 cal eKr.
Re:B14s173: ensiasutus tuli Suomeen 8.600-8.400 cal eKr.
Re:A129s19:
Ensin tundraa, sitten koivu, sitten idästä ensin mänty ja sitten kuusi, joka yleistyi vasta 1000-0 eKr. ... Noin 6000-2000 cal? eKr oli lämpökausi ja sää etelä-Suomessa samantapainen kuin nykyään keski-Euroopassa.
Re:A68s122:
Etelä-Suomi asutettiin 8500-8300 cal eKr, Lappi 7700-7000 cal eKr.
Re?:
Ensimmäiset ihmiset, metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä, saapuivat - ilmeisesti Laatokan molemminpuolin - "etelä-Suomeen" noin 8200 cal eKr.
Re:A105s166:
ensimmäiset n. 8300 cal eKr. Suomussalmen tasalle ensimmäiset saapuivat noin 8000 cal eKr.
Re:A47c:
Levittäytyminen Suomeen tapahtui 7500 cal eKr mennessä.
Re:A50: noin 9500-9300 vuotta sitten eli n. 8600-8400 eKr.
Tietoja muutamista vanhimmista löydöistä:
  • Antrean kalaverkko
    • Suomen kuuluisin muinaislöytö, kalaverkko, on Antreasta, keski-Kannakselta, ks. punatäplä kartalla "8000 cal eKr". Sen ajoitus on 8300 cal eKr (± 200 v) (re:A47c). (Re:A105s160): löydön kiviesineet viittavat Suomusjärven kulttuuriin, todennäköisesti kyseessä on vahinkotapaus, paikka on silloinen salmi Laatokan ja Itämeren välillä (Ancylys-järven murtautumisaika), todennäköisesti löytö ei kuitenkaan edusta alueen ensiasutusta.
    • Re:B14s127: ikä 9.200 BP, se laskukaavalla muunnettuna =8.640 cal eKr, ekstrapoloituna tunnetuista 8.400 cal eKr.
    • (re:B20:) 8540 cal eKr
    • (re:A178s171:) v. 1913, Antrean Korpilahden kylä, myöhemmin Vuoksenrannan kuntaa. Se tunnettiin 1980-luvulle asti "maailman vanhimpana verkkona". On selvästi joutunut paikalle samalla kertaa ja yhdessä kasassa, ilmeisesti siis jossakin onnettomuudessa, ruuhi kaatunut, pudonnut jäältä sulaan tms. Radiohiiliajoitukset verkon eri kohdista antavat tapahtumahetkeksi (parannetulla kalibroinnilla) 8540 cal eKr. Paikalta ei ole löytynyt asutuksen merkkejä, paitsi n. 6 km päästä, vaikuttaen olleen jopa samanaikaista.
    • (re:A194s151,161:) viimeisimmät C14-ajoitukset (cal eKr) 8.376, 8.488 ja 8.567; (keskiarvo 8.477)
    • (re:A226s203:) Aika 8.520 cal eKr. Esineistä osa Kundaa, osa Äänisen viherliuskeesta (Veretje?)
  • Lahden Ristola
    • Suomen vanhimmalta asuinpaikalta, Lahden Ristolasta, löydetyt piiesineet ovat ajalta noin 8000 cal eKr. Samalla tavalla tehtyjä piiveitsiä on Pärnun Pullissa, Kunda-kulttuuria. (Suomessa ei ole piitä!) Ko. paikka on Ancylusjärven vuonon perukalla. Re:A105s161: 8600-8200 cal eKr, 8450 cal eKr, asukkaat saapuneet todennäköisesti Kannaksen kautta idästä.
    • (re:A178s174:) Aika-arvio sijaintikorkeuden perusteella 8400 cal eKr. Asukkaat tai ainakin vaikutus Suomenlahden eteläpuolelta.
    • (re:A194s161: rannansiirtymästä 8.500 cal eKr ja C14-ajoituksesta 8.044 cal eKr
    • re:A194s178: Rannansiitymän mukaan Ristolan vanhin vaihe on samanaikainen Ancylus-järven murtautumisen kanssa, noin 8.400-8.150 cal eKr. Arkeologinen aineisto osoittaa kuitenkin, että asutukselle oli mahdollista saapua ennen sitä, noin 8.850-8.400/8.150 cal eKr, mitä tukee piiesinelöytöjen rakenneseikat ja ympäristön löydöt. Piiesineet viittaavat pääasiassa Kunda-kulttuuriin, ja vähemmän Kunda-Butovo-kulttuuripiiriin sekä osittain myös itäisiin kosketuksiin. Erityisesti nuolenkärjet viittaavat (varhais-)Kundan Pulli-löytöihin. Ristolan ja muiden Porvoonjoen yläjuoksun löytöpaikkojan ajoitukset, jotka ovat jopa varhaisempia kuin Ristolan, sekä ko. paikkojen runsaus osoittavat, että ensiasutusvirtaus tuli etelästä (tai kaakosta) noin 8.850-8.400 cal eKr. Asutuksella oli mahdollisuus levitä pohjoiseen ja etelään Askolaa kohti, jopa kohti itää kaakkois-Suomeen. Eteläisen Suomen ensiasutukset olivat niin voimakkaita, että ei tarvittu myöhempiä väestövirtauksia asuttamaan keski-, pohjois- ja itä-Suomea.
    • re:A194s176: Ristolan piiesineet viittaavat Kunda-kulttuuriin, ja sitä kautta jälkiswidryläiseen kulttuuriperintöön. Ristolan piiesineistöllä on myös samanlaisuuksia Butovo-, Veretje-, Yenovo- ja Resseta-kulttuureihin nähden.
    • re:A194s175: Toimeentulo Ristolassa perustui kalastukseen ja nisäkkäiden ja lintujen metsästykseen.
    • re:A194s168: Ristolalla on samanlaisuuksia myös Butovon vaikutuksen alaisten Veretjen, Yenovon ja Ressettan kanssa.
    • Re:A194s160: Ancylus-aukenemisen huippukohta n. 8.400-8.150 cal eKr. Ristolan ajoitus voidaan panna ko. aukenemisen aikaan 8.850-8.400/8.150 ca eKr, asutusta esiintyen vielä 8.050 cal eKr.
    • Re:A194s51: Ristola kuivui (cal eKr:) n. 9.250-8.850 eKr =Yoldia-regressio, kastui uudestaan 8.150 =Anculus-transgressio ja kuivui uudelleen n. 8.150-7.700
  • Kirkkonummen jäätuura: (re:A178s174:) Kunda-kulttuurin esineistöä; (re:A194s160:) ajoitus 7.550 cal eKr
  • Heinolan reenjalas: (re:A178s174:) n. 8000 cal eKr. Kunda-kulttuurin itälaidan esineistöä (Vienanjoen Vytsegda); (re:A194s154:) ajoitus 7.969 cal eKr
  • muun läntisen keski-"Suomen" asutus: 8150 cal eKr (:re:A105s161); (re:A194s159:) 8.300-8.100 cal eKr
  • itä-Suomi: (re:A194s159:) viimeisimmät löytöpaikat viittaavat hyvin varhaisiin ajoituksiin noin 8.700-8.400 cal eKr
Re:A178s170:
- Komsa-kulttuuri:
-- syntyi ennen 9000 cal eKr; luoteiseurooppalaisia peuranmetsästäjiä
-- "näyttää pysytelleen lähinnä Jäämeren rannassa eikä sillä ole merkitystä Suomen asuttamiselle."
- Laajentuneen Pohjanlahden "ylittämistä ei nähtävästi tohdittu yrittää. Siten lännen osuus maamme varhaisasutukseen jäi lähes olemattomaksi." (Olihan siellä vielä jäätikkökin jäljellä, ks. esim. kartta 8500 cal eKr!)
- Suomea ensiasuttavien, uutta elintilaa etsivistä ihmisistä lähimmät "asuivat jääkauden loppuvaiheessa Liettuasta Volgan latvoille ulottuneella vyöhykkeellä."
- "silloin" eli (huom!) samaan aikaan vaikuttivat:
-- Svidry-kulttuuri Liettuan-Puolan alueella
-- Maglemose-kulttuuri (=Ahrensburg?) Itämeren rannikolla Pohjamereltä-Tanskasta Baltian rajoille
- asuinpaikkoja: Pulli 9000 cal eKr, Kundan Lammasmägi 8500 cal eKr
- Kunda-kulttuuri: vyöhyke Viro/Latvia - Äänisjärven taus/Vienanjoen latvat
- Äänisen vaiheilla asuttu jo 9000 cal eKr (Kundaako?)
- ensiasutusta tuli Suomen suuntaan:
-- etelästä suoraan Suomenlahden yli (Kundaa selvästi)
-- kaakosta Kannaksen kautta (Kundaako?)
-- idästä Laatokan ja Vienanmeren välialueilta (Kundaako vai mitä?)
Re:A178s174:
- Kainuun ja Lapin löydöt n. 8000 cal eKr eivät anna viitteitä asutussuunnasta, ilmeisesti kuitenkin Äänisen ja Vienanmeren seuduilta.
- Suomen ensiasutus: erittäin uskottavasti sanottu, siksi suora lainaus:
"Siirtyminen Suomeen ei ollut laajamittaista tai suunnitelmallista heimojen vaellusta. Uusille pyyntialueille hakeutui väkeä eri suunnilta pieninä perhe- tai sukuryhminä, jotka oletettavasti ainakin osittain poikkesivat geneettisesti ja kielellisesti toisistaan. Meren yli muuttaneet tuskin olivat samaa alkuperää kuin kaakosta tai idästä tulleet, ja maan pohjoisia alueita asutettiin varmaan toisilta tahoilta kuin eteläisiä.
Alkuvaiheessa maamme väestö oli siis ilmeisen epäyhtenäistä, mutta erot alkoivat tasoittua tulokkaiden vähitellen sekoittuessa toisiinsa." Eksogaaminen avioituminen "on tietysti yhtenäistänyt väestöryhmien geenejä, kieltä ja kulttuuria."
Re:A178s182:
"Löydöistä voi päätellä, että asuttamisvaiheessa kohtasi Suomenlahden ja Laatokan välillä kaksi ainakin osittain eri alkuperää olevaa väestörymää, jotka siellä alkoivat sekoittua keskenään. Aunuksen vaikutus näkyy vahvana Raja-Karjalasa ja Laatokan rannoilla, mutta lännemmäksi tultaessa se heikkenee."
Re:A100s600:
Suomalais-ugrilaisiksi nimittämämme kansat ovat jääkaudesta lähtien alkuperäisasukkaina harvakseltaan asuttaneet koko pohjois-Eurooppaa, silloisen etelärajan ollessä huomattavasti nykyistä etelämpänä. (Ruotsin, lätin, liettua ja venäjän murteissa on suomalais-ugrilaisia vaikutteita.)
Re:A100s598:
Vanhimmat Skandinavian asuttajat lähtivät länsi-Euroopasta mannerjään sulaessa ja peuroja seuraten saapuivat Norjan sulaa rannikkoa pitkin pohjoiseen 11 000 vuotta sitten. He olivat paleosaamelaisia ja edustivat Komsa-kulttuuria. Näiden itäisestä tulosuunnasta ei ole todisteita, jäätikkökin oli vielä esteenä.
Re:A108s11:
pohjoisimman Norjan rannikon Komsa-kultturin etujoukko lähti ilmeisesti ns. Pohjanmeren Mantereelta noin 10.100 cal eKr, edeten kolmessa vuosisadassa sulaa rannikkokaistaa pitkin, saavuttaen pysyvän vaiheen n. 8980 cal eKr.
Re:A100s598:
Ei ole arkeologisia eikä geneettisiä todisteita, että Suomi ja Baltia olisi jääkauden jälkeen asutettu idästä. Jo maantieteellisesti kaikkein luonnollisin suunta on ollut Itämeren rannikkoa myöten etelästä sekä Venäjän jokia pitkin kaakosta. ... arkeologisten todisteiden mukaan Baltiaan tuli peuranmetsästäjiä 10500-9700 vuotta sitten (näin ollen po. 8500-7700 (cal?) eKr) Ahrensburgin ja Brommen kulttuuria edustavilta Tanskan ja pohjois-Saksan alueilta sekä toisaalta Venäjän jokien suunnalta. Läntinen vaikutussuunta on erityisen merkittävä siksi, että se edellyttää kontaktia paleosaamelaisten kanssa.
Itämeren alueen alkuväestön, joka edusti 10000 vuoden takaista (näin ollen po. 8000 (cal?) eKr) mesoliittista Kundan ja Suomusjärven kulttuuria, on täytynyt olla nykyisten Itämeren suomensukuisten kansojen esivanhempia. ... muuta suurimittaista väestöjen muuttoa pohjoiseen ei ole - indoeurooppalaisia lukuun ottamatta - voinut tapahtua.
Re:A168s173:
Pioneeriasutus asettui Suomeen noin 8.600-8.400 cal eKr. Vanhimmat haudat noin 6300 cal eKr. Kampakeramiikka tyyli 2 oli 4.000-3.600 cal eKr.
Re:A161s195:
Inarin (Siidan) museoalueen vanhin radiohiiliajoitus: 7.960 cal eKr. Se on niin aikainen, että sen täytyy olla Komsa-kulttuurista.
Re:A105s163:
Komsa-kulttuuri saavutti Varangerin 9.340 cal eKr.
Re:A194s178:
Joutsenon ja Heinjoen piiesineistö kuuluvat kaakkoisen suunnan Kunda-Butovo-kulttuuripiiriin.
Re:A194s176:
Butovo- ja Veretje-kulttuureissa on Swidry-vaikutusta. Yenevo- ja Resseta-kulttureista puuttuvat swidryläiset ja jälkiswidryläiset vaikutteet, joskin molempiin vaikutti Butovo. (Ovatko Yenovo ja Resseta siis lähtöisin hämäräksi jääneestä Venäjän laajasta asutuskompleksista Swidry-kulttuurin, sen edeltäjien ja sen seuraajien ulkopuolella?)
Re:A194s175:
Yoldia-meri palautui n. 9.250 cal eKr, Ancylus-järvi: avautui n. 8.850-8.400/8.150 cal eKr, huippukohdan ollessa n. 8.400-8.150 cal eKr, palautui 8.400/8.150-7.900 cal eKr
Re:A194s174:
preboreaalisen vaiheen vaihtuessa boreaaliseksi (eli noin 8.200 cal eKr) Suomen vanhin ja tihein asutuskeskittymä oli Porvoonjoen yläjuoksulla (lyh. Pjyj). Myllykoski Orimattilassa on Suomen vanhin asuinpaikka. On mahdollista (!), että jääkauden jälkeen Suomeen tuli kaksi asutusvirtausta: 1.) Karjalan Kannakselle (Heinjoki-löydöt) ja kaakkois-Suomeen (Joutseno-löydöt) silloista rantaviivaa pitkin ja 2.) etelä-Suomeen (perusteena Ristolan piiesineistö ja Pjyj:n löytöjen ajoitus) asutusvirta tuli etelästä. On kuitenkin mahdollista myös että Pjyj:n asutukset ovat tulleet Karjalan Kannaksen kautta, vaikka toistaiseksi ei ole löydetty mitään merkkejä idästä länteen suuntautuvasta liikkeestä. Ancylus-järven maksimin aikaan n. 8.400-8.150 cal eKr etelä-Suomessa oli jo huomattava asutusmäärä. Ristolan piiesineistö viittaa että ensiasutus tuli jälkiswidryläisestä Kunda-kulttuurista. Myös Butovo oli jälkiswidryläinen, mikä antaa perustetta puhua yhtenäisestä Kunda-Butovo-kulttuuripiiristä, jonka osana Suomen vanhin asutusvaihe voidaan katsoa olevan. Kunda ja Butovo olivat kosketuksessa vain lyhyen aikaa, mikä sallii ajatuksen vaikutusten saapumisesta myös idästä.
Re:A194s172: Väittely Suomen synnystä:
- Arkeologisesti voidaan todistaa vain että varhaisimman asutuksen Suomessa alkuperä on
Kunda-kulttuurissa, paremminkin koko jälkiswidryläisessä kultturipiirissä.
- Mitä kieltä ko. väestö puhui, on puhdasta arvailua.
- Koska nykysuomalaisten geeneistä suurin osa samoja kuin muilla eurooppalaisilla väestöillä,
ei geneettisesti voi päätellä mitään yksityiskohtia alkuperästä.
Re:A194s171:
Kunda, Veretje ja Butovo, jotka olivat lähinnä Suomea, olivat kaikki osallisia Kunda-Butovo-kulttuuripiirissä. Kundan juuret ovat Swidryssä, kuin myös Butovon ja Veretjen, joka on nuorempi. Ristola, Heinjoki, Joutseno, Antrean verkko ja Heinolan reenjalas kuuluvat jälkiswidryläiseen Kunda-Butovon kulttuuripiireihin. Koska Kunda ja Butovo ovat eriperustaisia kulttuureja, täytyy Ristola-Heinjoki-Joutseno määritellä Kundaan kuuluviksi.
Re:A194s168:
Kunda-Butovo-kulttuuripiiri ulottui pohjois-Puolasta Baltian, etelä-Suomen ja itä-Karjalan kautta Volga- ja Oka-joille, ja sai alkunsa koillis-Euroopassa preboreaali-aikana n. 8.900-8.500 cal eKr. Piin alkuperä: siis ei Suomessa: raaka-aineen tulo joko kaupan tai vaihtokaupan kautta tai saapujien mukana. Reet olivat käytössä tuohon aikaan (Heinolan reenjalas), mutta ylittää Ancylus-järven jää oli kaiketi uskallettua, joskin mahdollista, kuin myös kesäolosuhteissa. Seurata rantaviivaa Karjalan Kannaksen kautta joko kesällä tai talvella oli varmaan vähemmän vaarallista. Pii oli ainoa suuremman mitan tuontitavara, ja korvattiin pian paikallisella aineella. (Suomusjärven kulttuurin syntyminen!?)
Re:A194s164:
preboreaaliset kulttuurit koillis-Euroopassa: Dryas-vaiheen loppuessa (siis n. 10.000 cal eKr)Lyngby-Ahrenburgilaiset ja Swidryläiset metsästäjä-keräilijä-kultturit olivat aktiivia koillis-Euroopassa. (Lyngby on myöhäispaleoliittinen). Ahrensburg juontuu Lyngby- ja Federmesser-kulttuureista pohjois-Saksassa myöhäisellä Dryas-kaudella (siis noin 11.000-9.500 cal eKr). Lyngby ja Ahrensburg ovat aika lähellä toisiaan. Swidry ajoitetaan Dryas- ja preboreaalikausien taitteeseen siis noin 9.500 cal eKr) alueelle ulottuen Puolasta Baltian ja Valko-Venäjän eteläosiin. Jälkiswidryläiset kulttuurit syntyivät preboreaalikauden alussa (siis noin 9.500-9.000 cal eKr) ja liittyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamaan toimeentulomuodon muutoksen, jossa villiporon metsästyksestä siirryttiin muihin nisäkkäisiin. Vaikka Kunda pääosin juontuu Swidry-kulttuurista, on juontumisessa epäselvyyksiä. Jälkiswidryläinen Butovo on alkanut kuitenkin jo Swidryn aikaan ylä-Volgalla, ja saanut vaikutteita paikalliselta paleoliittiselta asujamistolta. Yenevo kuuluu jälkiahrenburgilaisiin (jälkilyngbyläisiin) kulttuureihin. Ressetan ja Veretjen alkuperät ovat tuntemattomia.
Re:A194s160:
Jos koko ensiasutus olisi tullut kaakosta, Kannaksen, etelä-Karjalan ja kaakkois-Suomen löytöjen pitäisi olla vanhempia kuin Porvoonjoen yläjuoksun paikkojen löydöt. On mahdollista, että etelä-Suomen ensiasutus ei tullut yksistään kaakosta, vaan jostain muusta suunnasta, nimenomaan etelästä, tai sitten kaakkois-Suomen alueelta ei olla vielä löydetty vielä vanhempia paikkoja.
Re:A194s51:
Aikaisin asutus Porvoonjoen yläjuoksu ajoitetaan Ancylus-aikaan 8.850-6.900 cal eKr. Ancyluksen tulvinnan maksimi eli transgressio oli (s.53:8.850/)8.400-8.150 cal eKr. Selvitys: (cal eKr) Ancylus-transgressio alkoi 9.200-8.670, transgression huippu 8.400-8.150 ja järvivaiheen loppu n. 6.900.
Re:A194s134:
Butovo-kulttuuri kokonaisuudessan ajoitetaan 10.200-5.800 cal eKr, ja sen varhais- ja keskivaihe 10.200-7.600 cal eKr.
Kunda-kulttuurin elinaika: on eri näkemyksiä: 1.) jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: 8.850-8.150, 7.550-6.900 ja 2.500-2.000 cal eKr; 2.) preboreaalijakson jälkimmäinen puolikas, eli 8.850-8.200 cal eKr; 3.) mesoliittisen ajan loppuun asti.
Resseta-kulttuurin elinajan alkua ja loppua ei tiedetä tarkalleen, löytöajoituksia: 8.000 ja noin 7.900 cal eKr
Yenevo-kulttuurin elinajan alkua ja loppua ei tiedetä tarkalleen, löytöajoituksia on noin 10.000-7.600 cal eKr.
Veretje-kulttuuri katsotaan vaikuttaneen preboreaalijakson jälkimmäisellä puolikaalla, eli 8.850-8.200 cal eKr. Sijoitus: itään Äänisjärvestä.
Re:A203:
-- länsi-Euroopan myöhäispaleoliittinen asutusta Norjan rannikolle nopeasti Pohjanmerenmaalta, Kalastajasaarento 9.500 _eKr jälkeen = Fosna etelä- ja keski-Norjassa, Komsa Jäämerellä; Ahrensburgia Tanskasta etelä-Norjaan ja etelä-Ruotsiin.
-- läntisen itä-Euroopan asutus: Swidry/postswidry - Kunda/Butovo/Veretye - Suomi.
-- pohjois-Ruotsin asutus lännestä n. 7.800 _eKr alkaen; Ahrensburg ehti Norrlantiin vasta 6.500-6.000 _eKr
Re:A209:
Utsjoen Vetsijärven Sujalan löytöpaikka: ajoitus: 10.000-9.000 BP (=9.600-8.400 cal eKr (kaavasta)) ja "first half of the Preboreal" =9.600-8.900 cal eKr (taulukko). Esineistö viittaa pääasiassa Komsa-kulttuuriin, ei Suomen sisämaahan, (re:Meso 2005 conf.:) osin myös varhais-mesoliittisiin pohjois-Venäjän kulttuuri-komplekseihin.
Re:A210:
Tässä lehtikirjoituksessa on runsaasti uutta tietoa, kommentoidaanpa:
- a.) "Äänisen etelärannoilta ja Laatokan alueelta kohti pohjoista vaeltaneet ryhmät saapuivat Utsjoelle jo vuonna 8.100 eKr. Utsjoen Vetsijärven kaivauksissa varhaismesoliittiselta asuinpaikalta löytyi piikivestä valmistettuja esineitä, jotka edustavat Volgan yläjuoksulla esiintyvää työstötapaa ja muotoilua."
Re:A209 antaa aikaisempia ikiä, mutta nehän kuuluvatkin Komsaan. Tosin - samoja tutkimuksia käsittelevässä konferenssireferaatissa mainitaan myös Venäjän suunta. Ilmeisesti löydöissä onkin re:A209:n lisäksi hiukan myöhempää aineistoa, joka onkin Suomen/Venäjän suunnasta katsoen kovin varhainen aika, ja joka on mielenkiintoisesti kotoisin ylä-Volgalta, unohtaen Kundan ja saapumiset Porvoonjoelle, viitaten suoraan Butovo-Veretje-kulttuureihin, mikä näyttää aikalailla "unohdettulta" suunnalta. No - oikeastaan muuta mahdollisuutta ei olekaan, sillä 8.500-8.000 cal eKr pääsi maitse etenemään vain Vienanmeren ja Laatokan/Ancylus-järven välistä, ks. sarjakartta 8.500.
Asetelman hahmottaminen vaatii lisätietoja. (Onhan 8.100 eKr kalibroitua lajia?)

- b.) "Jääkauden jälkeen Suomeen saapui asuttajia Keski-Venäjältä ja Baltiasta ja Skandinaviaan Länsi-Euroopasta. Nämä kaksi eri perusväestöä kohtasivat Pohjoiskalotilla."
Perusrakennelma on siis ennallaan.
- c.) "Eivätkä Fennoskandian varhaisimmat asuttajat olleet suomalaisia sen paremminkin kuin saamelaisiakaan."
Tämä on epätäsmällisesti sanottu. Kyse on tietysti vain ko. ensiasuttajien puhumista kielistä. Geneettisestihän linja on katkeamaton.
- d.) "He puhuivat sittemmin kadonneita muinaiskieliä." "Kadonneista kielistä on vielä muistumia ennen kaikkea paikannimistössä."
Enää ei siis puhuta (mm. C.C.!?) esi(kanta)kielistä vaan kadonneista kielistä.
- e.) "Kielenvaihtojen jälkeen näistä muotoitui pohjoisessa uralilaiseen kantakieleen pohjaava saamelais-suomalainen kieli eli varhaiskantasuomi." "Etelä-Skandinaviassa kieli vaihtui indoeurooppalaiseksi."
Sinänsä ei uutta, mutta kuitenkin pitäisi kertoa tuntemattomista kielistä tapahtuneiden vaihtumisten aika, sillä ne huomionarvoisesti tapahtuivat ällistyttävän myöhään. Varhaiskantasuomi: n. 4000-3600 cal eKr eli karkeasti 5000 vuotta myöhemmin. Indoeurooppalaiset kantakielet todennäköisesti vasarakirveskulttuurin myötä n. 3.200 cal eKr lähtien. Mielenkiintoista: tapahtuiko silloin vaihto uralilaisista, tarkemmin siis myöhäiskantasuomalaisista, paremminkin kantasaamelaisista kielistä vai mistä vai "yksinkertaisesti" tuntemattomista?
Re:HeSa 11.05.2007:
Enon Sarvinkin löytö/Petro Pesonen: C14-ajoitus luusta: 8600-8400 eKr (po. cal eKr, muutoin mahdoton). "Pohjois-Suomeen asutus tuli idästä Laatokan pohjoispuolelta, eteläiseen Suomeen etelän ja kaakon suunnasta." "Asutusten alkupää saattaa hyvinkin olla sama." Tästä löydöstä ja sen kirvoittamasta johtopäätöksestä voisi juohevasti muodostaa mm. sellaisen konstruktion, että Veretje ulottuikin aika pitkälle Äänisen länsipuolelle. (Sekä Kunda että Veretje olivat jälkiswidryläisiä kulttuureja.)
Re:A226:
• s165: Arkeologiaa: Suomen ja Viron kontaktit olivat vilkkaimmillaan n 800 jKr.
• s201: (Ajat cal eKr:) Ensiasutus n. 8.900-7.300, siirtolaiset kolmelta suunnalta: Butovon, Kundan ja Veretjen kulttuureista, ylä-Lappi: 8.100. Komsa: lähtö Pohjanmerenmaalta n. 10.000, Ruijassa n. 9.000, osallistui myöhemmin pohjois-Skandinavian saamelaisväestön pohjoisimpien osien muodostumiseen.
• s202: Ensiasutus: mesoliittisia: kolme kulttuuripiiriä: läntinen = Suomusjärven kulttuuri, (jakolinja Viipuri-Oulu) itäinen = karjalainen ja pohjoinen (jakolinja (Suomen) Kemi-Kantalahti). Kunda syötti läntistä, Butovo ja Veretje itäistä.

"Suomen" asuttamismekanismi Carpelan-Parpolan mukaan: (re:A140s78)
- jääkausi loppui äkillisesti n. 9.500 cal eKr, jäätikkö hävisi n. 7.500 cal antaen tilaa pohjoistyypin metsälle
- Fennoskandian ensimmäinen varhaismesoliittinen asutus tuli kahta tietä:
1. Suomen ja Venäjän Karjalan ensiasuttajat olivat alkuaan itä-Euroopasta (=itäinen asutuslohko?)
2. Skandinavian niemimaan ensiasuttajat (mukaan lukien Komsa-kulttuuri n. 10.000-6.000 cal eKr)
olivat alkuaan länsi-Euroopasta (=läntinen asutuslohko?). Jälkimmäisen (läntisen lohkon) kieli ei varmasti ollut uralilaista.
- itä-Baltian (itä!?), pohjois-Venäjän ja itä-Fennoskandian asuttaminen mesoliittisilla metsästäjillä ja kalastajilla
alkoi n. 9.000 cal eKr ja loppui n. 7.400 cal eKr
lähdön pääalue oli keski-Venäjä (Butovo-kulttuuri) (missä ovat jälkiswidryläiset?), joka asuttui:
1. myöhäispaleoliittisella ajalla pontiselta (=Mustanmeren pohjoispuoliselta)) arolta
2. Valko-Venäjältä ja Puolasta (=Swidry?)
- varhaismesoliittisten siirtolaisten toinen virta sai alkunsa Liettuassa ja Latviassa (Kunda-kulttuuri)
ja todennäköisesti asutti länsi-Suomen
- pohjois- ja koillis-Venäjää ei asutettu Siperiasta käsin!

"Suomen" asuttamismekanismi Carpelanin mukaan: (re:A105s151, A108s12, A137s43 ja A161s191:)
- Baltian, pohjoisen Venäjän ja itäisen Fennoskandian ensiasutus 8980-7370 cal eKr:
• itä-Euroopan keski- ja pohjoisosien ensiasutus tulee etelästä ja lännestä
• alueen länsiosassa sekoittuivat Swidry- ja Ahrensburg-kulttuurit ja
• sen jälkeen muodostuneet jälki-Swidry-kulttuurit levisivät ko. alueelle aina Vjatkaa
ja Pechoraa myöten (: Butovo-kulttuuri Volga-Oka-alueella, Kunda-kultturi
Baltiassa ja Veretje-kultturi Äänisjärveltä itään)
• mesoliittisen asutuksen pohjoisraja kulki n.v. 8980 cal eKr Pullista Kargopoliin,
länsilounaiset-itäkoilliset linjat, eteneminen eteläkaakosta pohjoisluoteiseen
• tältä linjalta Suomen ja Karjalan ensiasutus eteni rintamana eteläkaakosta pohjoisluoteeseen
• n. 8100 cal eKr saavutettiin 65 pituuspiiri, Kainuu
• n. 7370 cal eKr saavutettiin 69 pituuspiiri, (=Inari), (ylä-Lappi), jolloin siis pohjoisimmassa
Fennoskandiassa kohtasivat Euroopan itäisen lohkon jälkeläiset Euroopan läntisen lohkon jälkeläiset
- itäisen Äänisen löytöjen radiohiilimäärityksissä on ilmeisesti virheitä,
aiheuttaen sen väärän käsityksen, että Kunda-kulttuuri olisi sieltä lähtöisin. Hautaukset ovat olleet atlanttisen kauden = 6600-5600 cal eKr ja keramiikka tuli sinne 5400 cal eKr.
- Norjan rannikko asutettiin esiboreaalisella ajalla, ulottuen koillisessa aina
Varangerin vuonolle 9340 cal eKr
- edeltävällä Nuoremmalla Dryas-ajalla ((re:A108s10:) 11000-9500 cal eKr) oli asutusta:
siis ennen jääkauden loppumista
-- Pohjanmeren mantereella, josta em. asutus on ilmeisesti lähtöisin
-- pohjois-Saksassa ja etelä-Skandinaviassa Ahrensburg-kulttuuri
-- Puolassa Swidry-kulttuuri
-- etelä-Venäjän tasangon mammutinmetsästäjät näyttävät hävinneen
noin 10500 cal eKr
-- liikehtimistä Dneprin, Desnan ja Okan yläjuoksuille näyttää tapahtuneen
samaan aikaan. Allerød-ja Nuoremmalla Dryas-kaudella Federmesser-, Bromme- ja Ahrensburg-kulttuurien ryhmiä tunkeutui Valko-Venäjälle, Liettuaan ja länsi-Venäjälle. Tärkeä oli Swidry-ryhmien vaikutus. Etelä-Venäjä liittyi etelä-Uralin alueeseen. Tapahtuma-aika 9000-luku cal eKr.
- "etenemislinjat", kaikki rintamasuunnassa länsilounas-itäkoillinen,
varhaismesoliittisten ensiasuttajien eteneminen eteläkaakosta:
-- paleoliittisen ajan loppu: "linja A", sijaiten karkeasti Tverin
korkeudella Moskovan pohjoispuolella (ylä-Volga)
-- mesoliittinen kausi alkoi em. alueilla 8770 cal eKr, "linja B", peruslinja,
sijaiten Pärnu-Neva-Äänisen eteläreuna-Kargopol, (8.980)
-- "linja C", 8000 cal eKr, sijaiten Vaasa-Oulujärvi-Uhtua-Vienanmeri , (=65 ast)
-- "linja D", 7330 cal eKr, Inarinjärvi. Peruste: ei ole ollut mitään kontakteja
Barentsinmeren mesoliittisen väestön ja sisämaan, ml. lounainen Suomen Lappi, väestön välillä, vaan todennäköisesti Suomen Lapin asutus juontaa etelästä
- "ali"linjat:
-- ensiasutuksen merkit aina ko. A/B/C/D-linjalla, virhemarginaalit
±100 vuotta, saapuen koivuvaltaiseen ympäristöön
-- mäntyvaltaisuus kehittyy 400-450 vuotta ensiasutuksen jälkeen
-- asutus vakinaistuu 550 vuotta ensiasutuksen jälkeen
- kaakkois-Suomessa orgaaninen sedimentaatio alkoi mannerjään sulamisesta
n. 10680 cal eKr
- tätä seurasi lähes 1000 vuoden puuton vaihe, vain marunaa ja kanervaa
- koivua alkoi työntyä sekaan n. 9650 cal eKr
- koivun osuus vahvistui n. 9030 cal eKr ja tässä yhteydessä ensimmäiset
alkuasukkaat ilmaantuivat, siis ennen männyn ilmaantumista. Männyn leviäminen tapahtui aika lailla samaan tahtiin asutuksen kanssa. (Eläimistön osuus?)
- Euroopan tasangoilla peuralaumat, joita peuranmetsästäjät seurailivat,
levittäytyivät avoimille tundramaisille alueille lähellä mannerjäätikköä n. 13800 cal eKr.
- etelä-Skandinaviassa etäisyys jäähän oli 200-250 km ja Norjan rannikolla
jää oli näkyvissä
- itä-Euroopassa vastaavasti peuralaumat ja niiden metsästäjät todennäköisesti
seurailivat vetäytyvää jäätikön reunaa
- ei ole kuitenkaan löytynyt ihmisasutuksen jälkiä pohjoiseen linjalta
Liettua-Volga-Oka-Kama (ko. linja on itä-länsisuuntainen, ja saattaa viitata jäätikön ulottumiseen suoraan itään, mikä olisi loogista, tai vaikkei jäätikköä niin riittävän epäedulliset olosuhteet kuitenkin)
- pohjois-itä-Eurooppa ja itä-Fennoskandia ei ollut puoleensa vetävä
ennenkuin esi-boreaalinen koivu hallitsi metsiä, joissa oli myös mäntyä, mikä oli edullista hirville ja majaville
- n. 8770 cal eKr tämä laajentuminen saavutti "linjan A"

Eräiden arkeologisten löytöjen ajoitukset
Suomen, Viron ja itä-Karjalan vanhimpia, cal eKr
Re:A105s151: * Re:A194s161:
Paikkasuora:
vanhin arvo
normi-
tettu *
rann.
siirt.
C14-mittaus
(mediaani)
Orimattila8.829
Pulli, Pärnu8.7708.770
Eno, Sarvinki8.800-8.400 IIIre
Joutseno8.603
Kunda, Viro8.3708.690
Antrea8.511
Antrea, kalaverkko8.3508.580 8.376/8.488/8.567
Heinjoki, Tarhojenr.8.275
Äänisjärvi?8.580
Lahti, Ristola8.600-8.2008.4508.5008.044
Porvoonjoen yläjuoks8.500
Sisä-Suomi8.200-8.1008.150
Vienan Kemijoki8.0308.080
Hyrynsalmi7.9907.990 8.091/8.027
Suomussalmi7.9907.9908.081/7.225
Kemijärvi7.5007.700
Rovaniemi7.1807.650
Kuolan Nivajoki?7.730
Inari, museo7.7807.3307.827/7.430
Enontekiö7.3307.330
Utsjoki "II"7.5207.190
Utsjoki (re:A209:)9.600-8.900noin (:re:A209)
Utsjoki (re:A210:)8.100mullistava?!


jakson alkuun

Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.