Laatinut Mauri Rastas, 10.06.2001

SUOMALAISEN ASUTUKSEN LEVIÄMINEN SUOMESSA
(oikeastaan itämerensuomalaisen kielen leviäminen)

Suomalaisten heimojen, esim. karjalaisten, ja itämerensuomalaisten kansojen erottuminen ympäristöstään ja toisistaan on havaittavissa vasta 1000-luvulla jKr. Suomalaisten ja varsinkin karjalaisten historia on poikkeuksellisen lyhyt, selvästi alle 1000 vuotta.

Kehitys ennen vuotta 0 eli
suomalaisten alkuperä, pääkohtia:

Mistä ja milloin ensimmäiset ihmiset Suomeen?
Milloin Suomessa puhuttiin suomea?
Missä on suomenkielen alkukoti?
Mikä on "suomensukuisten" kielten rakenne?

Kehitys ajanjaksona noin 0 - 1000 jKr
(ao. pääosin re:A64s16:)
Suomen heimojen synty kaavamaisesti
Kielellistä erottumista vasta noin 0-300 jKr: (re:A85s361:)
• Suomen kielen länsimurteiden alkumuodon synty.
• Asutusta vain lounais-Suomen kapealla rantakaistaleella ja kolme asutuskeskittymää muodostaakin varhaisimman "Suomen":
1.) Vakka-Suomi
2.) Turun seutu
3.) Halikonlahden ympäristö
Sisämaan "valtaus" alkaa 300-luvulla Kokemäenjoen suupuolelta
• eteläpohjanmaalainen Kyröjoen suualue merkittävä kauppapaikka 400-600 jKr
• Päijänteen eteläosat n. 500 jKr, Sysmän tienoot n. 600 jKr
siis Hämeeseen tulee varsinaissuomalaista asutusta eli Häme alkaa syntyä n. 500-600. Asutustahan oli Hämeessa ennenkin, ts. "kantahämäläisten" joukkoon tulee vaikutusta/asutusta lännestä!
• (re:106s26:) sisämaassa saamelaisia (harvakseltaan)
• Laatokan rannat n. 800 jKr,
(muinais-)Karjalassa kantakarjalaiset puhuivat ennen tätä länsivaikusta Laatokan kantakieltä, joka täten muuntui omaksi muinaiskarjalan kieleksi, ks. erillinen Karjalan synty.
Vv. n. 0->1000 kehittyi ero (re:A85362:) (varsinais)suomalaisten ja hämäläisten murteiden välille:
• rannikon (varsinais)suomalaismurteisiin tehosivat Viron ja Ruotsin suunnan vaikutteet, osin siirtolaisuuttakin, jopa toisensuuntaista, ts. matkustusta Suomesta Viroon
• sisämaan hämäläismurteet säilyttivät paljon pohjoiskantasuomen piirteitä
Ennen v. 1000: (itämeren)suomalaista kieltä puhuva asutus käsitti vain eteläisimmän Suomen ja Laatokan Karjalan; linja karkeasti: Pori-Mikkeli-Sortavala
Saamelaiset olivat ym. rajakohtien pohjoispuolella

Kehitys ajanjaksona noin 1000-1500 jKr
V. 1000 jälkeen:
lisäksi Pohjanmaan rannikko ja suurimmat jokilaaksot (re:A81s335:).
Rautakautinen suomalaisasutus ulottui varsin yhtenäisenä ketjuna Suomenlahden pohjukasta aina Tornioon saakka, ja mitä ilmeisimmin Ruotsin rannikkoa etelään. (Muinais-Karjalassa karjalaisasutusta. Ks. myös muinais-Kainuu.)
(re:A85s364:) n. v. 1200 Suomessa oli neljä asutuskeskusta omine kantamurteineen tai -kielineen: Varsinais-Suomi, Satakunta-Häme, Laatokan Karjala ja Savo. Myös kieleen kehittyi murteitten jako, läntinen ja itäinen, joka jako kulttuuripiireinä on yleisesti ollut voimassa jo vuosituhansia (ks. yllä geneettinen jako).

1500-luvun alussa suomalaisen asutuksen ulkopuolelle jäi, ts. on saamelaisaluetta, Pohjanmaan sisä- ja Hämeen, Savon ja Karjalan pohjoisosat. Ollaan jo historiallisella ajalla!

alkuun | muitten itämerensuomalaisten kielten levintä
Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.