Mauri Rastas 11.01.2008 (saame_1.html)

Saame ja saamelaiset

asutus | alkuperä || kielten lähtösivu | taustakeskustelut

Saamelainen kieliryhmä:

Saamelaiseen kieliryhmään (ks. muut ryhmät | luokitus) kuuluu kieliä 10 kpl.
Saamen puhujia kaikkiaan on (oli aiemmin n. 60.000), (re:A101:) 34.000 , (re:A126:) 34.100 ja (re:A115:) 35.000; (re:A226:) pohjoissaame n. 30.000 +muut n. 4.000.
"Saame" on lappalaisten (=aiemmin käytetty nimitys) omakielinen nimitys.

Ko. kielistä Suomessa puhutaan: yhteensä (re:A115:) 2.500; ((re:A226:) n. 6.000 (= etniset saamelaiset))
 - pohjoissaame: n. 5000, (re:A115:) ehkä n. 2.000; mm. pohjoissaamella on kirjakieli
 - inarinsaame (vain Suomessa, n. 400, myös (:re:A115 +:A126))
 - kolttasaame eli koltta (koltat ortodokseja) yhteensä: (re:A115:) 500; (re:A126:) 300

(Re:A115:) katoamassa ovat uumajan- ja piitimensaamet sekä Kuolan niemimaan akkalan- ja turjansaamet.

Asutus

1500-luvulle asti saamelaisia asui harvakseltaan, mutta laajalti Suomessa ja Karjalassa, paitsi etelä- ja länsirannikoilla. Tähän liittyy (itämeren)suomalaisen asutuksen leviäminen (ks. alla). Mainittakoon, että Karjalassa aiemmin kaikkia syrjäseutujen asukkaita kutsuttiin lappalaisiksi. (Ks. taustakeskustelu).
Etnisyys
(Ks. taustakeskustelu saamelaisten alkuperästä.)

SAAMELAISTEN GENEETTINEN HISTORIA
 1 a.) Jäämeren rannan Komsa-kulttuurista, siis läntisestä
asutuslohkosta (LPAL), levisi noin 9.000-6.000 cal eKr
paleoliittista väestöä etelämmäksi pohjois-Lappiin
b.) etelä-Lappiin tuli Norrlannin kautta edelleen
LPAL/Ahrensburg-peräistä väestöä noin 6.000 cal eKr
"LPAL"-kerros
(vertaa ja ks.
suomalaisten
geneettiset
kerrokset
)
 2 Etelä-(kaako)sta pohjois-Lappiin saapui mesoliittinen
Suomen ensiasutus n. 7.500-7.000 cal eKr
"IPAL"-kerros
1+2 Ym. ja am. geenistöt sekoittuivat (pohjois-)Lapissa
n. 7.500-6.000 cal eKr. LPAL-osuus aiheutti
nykysaamelaisten geeniperimän suuren erilaisuuden.
"välisumma"
+3 Jonkin verran eristyneisyyttä.
Idästä hieman uralilaisten matkustavaisten geenejä n. 3.000 cal eKr asti
muuntunutta
IPAL-perua
+4 Etelästä ja kaakosta, noin 3.000 - 0 eKr, ensin
esi-, sitten kanta-itämeren-suomalaisia kieliä
puhuvien väestöjen geenejä
"IA"-kerros
+5 Etelästä noin 0 eKr - nykyhetki, itämeren-suomalaisia
kieliä puhuvien väestöjen geenejä, jossa jo mukana
balttilaisia ja germaanisia kieliä puhuvien väestöjen geenejä
"KA"-kerros
  = (nyky)saamelaisiksimyöhemmin eriytyvä väestö asusti
varsin etelässä, keski-Skandinaviassa, sisä-Suomessa
ja Karjalassa, n. vuoteen 1.500 jKr asti
"summa"

Taustatietoja saamelaisten alueesta, "lappalaiset"

1.) (Re:A67s109:) "Lappalaisista on asiakirjatietoja keskisen Suomen asukkaina 1300-luvulta lähtien. Erityistä lappalaisveroa maksavista lappalaisista on Savossa tietoja vielä 1500-luvulta."
2.) (Re:A64s15:) Esihistoriallisena aikana (<1100 jKr) saamen alue ulottui ilmeisesti aina etelä-Suomeen ja Aunukseen asti, mutta tarkempi raja jää tulkinnanvaraiseksi. Näiden seutujen saamelaiset sulautuivat sitten vähitellen suomalaisiin ja karjalaisiin siirtolaisiin. Suomalaiset ja karjalaiset ovat mahdollisesti nimittäneet itämerensuomen ja saamen välikielimuotojen puhujia lappalaisiksi.
3.) (Re:A67s111:) Vain Karjalassa ja Aunuksessa "syrjäseutujen asukasta" nimitettiin lappalaiseksi, muualla Suomessa lappalainen=saamelainen. Saamelaista paikannimistöä linjan Laatokka-Saimaa-Päijänne-Keskipohjanmaa eteläpuolella ei ole. Eteläisessä Suomessa v. 1500 asti (ja Savossa sen jälkeenkin) asusti laajalla alueella hajallaan saamelaisväestöä, Saimaan vesistön alueella vahvemminkin suomalaisasutuksen tuntumassa.
4.) (Re:A96s96/A95:) Jos "lappalaiset" olisivat olleet suomalaisia, ei suomalaisilla olisi ollut mitään omakielistä nimitystä saamelaisille.
5.) (Re:A90:) "Vielä keskiajalla saamelaisia asui laajalla alalla etelä- ja keski-Suomea myöten." "... Lappi- tai poro-elementin sisältävät paikannimet eivät missään tapauksessa ole peräisin saamenkielestä, ja kiistanalaista on sekin, missä määrin ne ovat alkuaan viitanneet saamelaisasutukseen." "... saattaakin kuulua sivua tai syrjää merkitsevän lape, lappea-sanueen yhteyteen, jolloin lappalaisiksi on väheksyvästi saatettu nimittää ketä tahansa syrjäkylien asukkaita."
6.) (Re:A106s40:) Saamelaisten ja suomalaisten läheistä rinnakkaisuutta kesti Ylä-Satakunnasa pitkään, 300-luvulta keskiaikaan.
7.) (Re:A106s48:) ... venäläisten lähteiden mukaan Laatokan seudulla asui lappalaisia vielä keskiajalla.
8.) (Re:A106s52:) erinomainen kartta saamelaisten vetäytymisestä: v. 1200: saamelaisilla just ei Laatokkaa, mutta Päijänne, Tampereen vesistöt, Perämeren ranta; v. 1500: saamelaisilla Savo, Kainuu, ei Pohjanlahden rantoja enää; v. 1800: linjalta Muonio-Salla pohjoiseen.
9.) (Re:A113s12:) "V. 1763 Aspegren sanoo täällä (etelä-Pohjanmaan)(Järviseudulla) vielä löytyvän lappalaisten jälkeläisiä, jotka nyt ovat talonpoikina ja osaavat tarkkaan kertoa esi-isiensä elintavoista."
10.) (Re:A118:) "1600-luvulla Suomeen on lähetetty saamelaisia Uumajan ja Piitimen alueilta. Saamelaisia sijoitettiin Ilmajoen erämaihin ilmeisesti toiveena saada porotalous kukoistamaan tälläkin puolella Pohjanlahtea, nykyisen Ruotsin alueellaha juuri suurporotalous lähti käyntiin kruunun tukemana. Aiemmin saamelaiset harrastivat poroja vain kotitarpeiksi. Peurakantojen romahdettua jo paljon aiemmin saamelaiset, ehkä lammastarhausta matkien, alkoivat hoivat yhä suurempia porotokkia."
11.) (Re:A129s35:) Savossa saamelaisia vielä 1500-luvulla ja Etelä-Pohjanmaan järviseudulla 1600-luvun lopulla 1700-luvulla kirjatun tiedon mukaan.
12.) (Re:A129s63:) Saamelaisten asumaa erämaata oli (varhaiskeskiajalla) pohjois-Karjala, pohjois-Savo, keski-Suomi, pohjois-Satakunta ja valtaosa Pohjanmaata.
13.) (Re:129s143:) Savolaisten asutus työntyi - väkivallatta - 1500-luvulla myös erämaan ikivanhan väestön, saamelaisten eli lappien kalavesille. Paikoilleen jääneistä saamelaisista on monia tietoja Savosta ja Pohjanmaalta, ja kuten aiemmin etelä-Suomessa, useimmat jäivät paikoilleen. Suomen metsäsaamelaiset eivät olleet poronhoitajia vaan kalastajia ja metsästäjiä.
13.) (Re:159s161:) ".. saamen kieltä on puhuttu etelässä ainakin etelä-Hämeeseen ja melko varmasti aina Uudellemaalle asti ulottuneella aluella."
14.) (Re:A210:) "Vielä historiallisella ajalla saamelaiset asuttivat suurta osaa pohjois-Skandinaviaa, Suomea ja Itä-Karjalaa sekä Kuolan niemimaata."

Taustatietoja saamelaisten alkuperästä:

1.) (Re:A91s88:) "Saamelaiset ovat siis geneettisesti omaleimainen ja tällä tietoa melko yhtenäinen väestö, jonka voidaan olettaa asuneen nykyisillä alueillaan - niin idässä kuin lännessäkin - jo hyvin kauan ... ." " ... läntiset kosketukset ajoittuvat ... kolmannelle esikristilliselle vuosituhannelle." "(voitaneen olettaa)(että) ... saamelaisväestö (olisi) syntynyt ennen näitä varhaisia indoeurooppalaiskosketuksia."
2.) (Re:A68s120:) "Saamelaisuus on muotoutunut tuhansien vuosien kuluessa. ... ensimmäisten asukkaiden saapuminen, koska nykysaamelaiset polveutuvat selkeästi heistä." "Millään alueella ei voida osoittaa asutuksen väistyneen ja uuden tulleen tilalle migraation muodossa." "Vasta maatalouskulttuurien levitessä voidaan puhua selkeästi migraatiosta."
3.) (Re:A77s273:) Lapin keramiikkakulttuurit: ei keramiikkaa ennenkuin n. v. 1900-700 cal eKr imitoitu tekstiilikeramiikka (paitsi Sär 1 n. v. 4900-4700 cal eKr ja Kierikki n. v. 4600-4400 cal eKr). N. v. 700 eKr alkaen Kjelmôy-kulttuuri.
4.) (Re:A77s271:) "... nykyinen saamelainen populaatio pääosin polveutuu Skandinavian varhaismesoliittisista pioneeriasuttajista, joiden paleoliittiset esivanhemmat asuivat länsi-Euroopassa. Suomen ja itä-Karjalan kantasaamelaiset, joiden jälkeläiset sulautuivat suomalaisiin ja karjalaisiin historiallisella ajalla, juonsivat juurensa pääosin itä-Euroopasta."
5.) (re:A100s598:) Vanhimmat Skandinavian asuttajat lähtivät länsi-Euroopasta mannerjään sulaessa ja peuroja seuraten saapuivat Norjan sulaa rannikkoa pitkin pohjoiseen 11 000 vuotta sitten. He olivat paleosaamelaisia ja edustivat Komsa-kulttuuria. Itäisestä tulosuunnasta ei ole todisteita. Suomessa kohtasivat:
--- Jäämeren rannikolta etelämmäksi tulleet paleosaamelaiset ja
--- etelästä ja kaakosta tulleet paleoitämerensuomalaiset.
--- Ilmeisesti idästä tuli jonkin verran myös uralilaisten metsäsätäjien ja kauppaa käyvien miesten geenejä ja päinvastoin.
Näistä 2-3 komponetista saattoi muodostua vuosituhantien kuluessa se saamelaiskansa, joka sitten asutti Suomea ja Karjalaa eteläisiä seutuja myöten.
6.) (re:A104s159:) Ei ole ollut mitään kontakteja Barentsinmeren mesoliittisen väestön ja sisämaan, ml. lounainen Suomen Lappi, väestön välillä. Todennäköisesti Suomen Lapin asutus juontaa etelästä.
7.) (re:A106s53:) Kaikki saamelaiset eivät kuitenkaan muuttaneet pois, vaan alkoivat omaksua Hämeeseen muuttaneiden kulttuuripiirteitä ja sopeutua heidän yhteiskuntarakenteisiinsa. Ajan mittaan saamelaiset ilmeisesti omaksuivat heidän kielensäkin ja muuttuivat siten suomalaisiksi, oikeammin hämäläisiksi.
8.) (re:A108s11 ja re:A137s42:) Pohjois-Skandinavian (eli pohjois-Ruotsin) ensiasutus on kaksihaarainen, a. Komsa, b. siirtolaisuutta lännestä (Fosna-kulttuurista) ennen 7.300 cal eKr ja 6.500-6.000 cal eKr etelästä (Ahrensburg-kulttuurin jälkeläiset), molemmat paleoliittisesta läntisestä lohkosta. Tämä asutus on Skandinavian (po. Ruotsin) asutuksen alku eli esi-isät.
9.) (re:A108s29:) Pohjois-Fennoskandiassa saamelaisen kulttuurin ilmentymän, identiteetin ja kielen perusta luotiin Lovozero- ja Kjelmøy-kultturien lähettämistä vaikutusaalloista. Varhaisrautakaudella kehitys jatkui tällä pohjalla. Suomessa ja Karjalassa kantasaamen eteläraja oli hiukan pohjoiseen 65 asteesta (Ruotsissa 63). Etelään tästä rajasta Suomen itäisellä kulttuuripiirillä kielellinen tilanne on monimutkainen ja epäselvä. Keskiajalla, uuden ajan alussa tämä kieli hävisi.
10.) (re:A108s29:) On selvää, että saamelaisten etnisyys kehittyi siinä väestössä, joka vaihtoi alkuperäisen tuntemattoman kielensä suomalais-ugrilaiseksi.
11.) (re:A124s185:) "Ainoa varma tosiasia on, että oli kommunikaatiota (siis kantasaamelaisten ja kantasuomalaisten välillä) varhaismetallikaudella, mikä myös vaikutti kieleen"
12.) (re:A124s182:) On todennäköistä, että kantasaamelaisilla on juurensa jo mesoliittiselta ajalta, ja se jatkoi olemassaoloaan - ainakin pohjoisessa Suomessa - tekstiilikeramiikan jälkeen. Todennäköisesti kosketuksia oli vähän varhaismetallikauden alussa, mutta myöhemmin niitä oli runsaasti.
13.) (re:A129s20:) Ruijan muinaiskansa, ns. Komsa-kulttuuri oli alkuaan rannikkoväestöä, joka myöhemmin levisi tunturi-Lappiin Inarinjärvelle saakka, mutta tuskin suoalueiden yli Kemijoen vesistöön. Tunturimaassa Komsan kulttuurista kehittynyt pyyntikulttuuri jatkui historialliselle ajalle, siis n. 1200 jKr!, saakka.
14.) (re:A129s35:)
1. Etelä-Suomessa vaeltava "esisaamelainen" väestö sai jo Suomusjärven kulttuurin aikana (n. 7000 cal eKr)
kosketuksen em. Ruijan muinaiskansaan edettyään sen asuinsijoille tunturialueelle, ja harvalukuisena sulautui siihen nopeasti.
2. Myöhemmin kivikaudella kohtasivat pohjoiseen vaeltavat, kantasaamea puhuvat peuranmetsästäjät
tunturi-Lapissa ja Ruijassa sikäläisen väestön ja sekoittui siihen vähitellen.
3. Näin syntyneen väestön jälkeläiset ovat myöhemmän ajan saamelaisia, joissa on siis myös
em. Ruijan muinaiskansan geenejä, joita sitten levisi ajan mittaan hieman metsä-Lapin saamelaisiin ja jopa pohjois-Suomen suomalaisiin.
4. Vaikka etelästä tulleet kantasaamelaiset olivat vähemmistönä syntyneessä saame-kansassa, heidän
kielensä tuli käyttökieleksi.
5. Myöhemmin, n. 3000-2000 eKr, saamelaiskielet saivat vaikutteita Skandinaviaan tunkeutuneen väestön
indoeurooppalaisesta kantakielestä (!), ja sen jälkeen skandinavisista kielistä.
15.) (re:A133:)
1. Komsa-kulttuuri eli Ruijan kulttuuri - ensilöytö Komsa-tunturilta, Alattio-vuonon rannalta - ulottui
Tromssasta Kuolan niemimaalle. Ajallisesti kesti Ancylus-aikaan asti. Suhteellisen väkirikas, satoja asuntoryhmiä.
2. Fosna-kulttuuri (ajallisesti (lähes) ja väestöllisesti (ehkä) =Komsa) sijoittui Bergenin ja Oslon välille.
3. (s12) "Kallolöytöjen perusteella on voitu päätellä, että asukkaat - samoin kuin kulttuurivaikutteet - ovat
tulleet aikojen kuluessa eri suunnista. Ns. lappoidisen ihmistyypin katsotaan vähitellen muotoutuneen näistä aineksisista viimeistään rautakaudella, jolloin saamelaisten olemassaoloa etnisenä ryhmänä pidetän varmana."
4. "... " ... suomalaiset (ja saamelaiset) eivät kansana ole tulleet mistään, vaan kansat ovat
syntyneeet täällä.""
16.) (re:A159s160:)
1. ".. saame ja suomi tulee palauttaa yhteiseen suomalais-saamelaiseen kantakieleen, joista kumpikin
on kehittynyt erilaisten, eriaikaisten ja aluekohtaisten muutosten kautta nykyiselleen."
2. "Suomalais-saamelainen kantakieli on tiettyjen kielellisten innovaatioiden eli muutosten kautta
eriytynyt ajan mittaan ensin kahtia kantasaameksi ja kantasuomeksi."
3. "Alunperin saamen ja itämerensuomen ero on voinut olla toisenlainen kuin nyt. Maata viljelevien
suomalaisten ja karjalaisten levittäytyminen pohjoiseen ja koilliseen on peittänyt alleen suuria osia saamen alkuperäisestä puhuma-alueesta, jonka kielestä emme tiedä kovinkaan paljon."
4. "Suomalais-saamelaisen kantakielen hajoaminen ..perustuu ..innovaatioihin, jotka eivät levinneet
koko mainitun kantakielen alueelle."
5. ".. saamelaisten etnogeneesin kannalta huomionarvoista on, että ne ovat autonomisia. Tämä merkitsee
sitä, että niiden ei voi katsoa syntyneen muiden kielten vaikutuksesta."
6. "Kielenvaihdos on ylipäätään hyvin epätodennäköinen ja lisäksi tarpeeton saamen ja suomen välisten
erojen selittämiseksi. Saame on lähes kauttaaltaan pystysuoraa, suomalais-saamelaisesta kantakielestä saatua perintöä. Osa sanastosta ja jotkin taivutuspäätteet ja johtimet saattavat olla peräisin (so. Komsa-väestöltä). Kuten geneettinen tutkimus osoittaa, näiden (so. Komsa-)tulokkaiden jälkeläiset ovat sulautuneet saamelaisiin, ja heidän kannaltaan voidaan puhua kielenvaihdosta, mutta nykytutkimuksen valossa ei näytä olevan mahdollista, että koko esisaamelainen väestö olisi vaihtanut kielensä, puhumattakaan, että tämä olisi tapahtunut useaan kertaan."
7. Indoeurooppalaisten lainasanojen virta saameen on jatkunut kantaindoeurooppa-vaiheesta
ko. nykykieliin asti.
8. ".. saamen kieli oli Skandinaviassa ja Pohjoiskalotilla suunnilleen nykyisillä sijoillaan (vanhimpien
indoeurooppalaisten lainasanojen) omaksumisen aikaan, ehkä noin 5.000 vuotta sitten. ... saamen erilliset kantaindoeuroopan lainasanat on omaksuttu jo suurin piirtein nykyisillä sijoillaan puhuttuun (esi)saameen."
9. .. (vasarakirveskulttuuri on jakanut) "suomalais-saamelaisen kantakielen alueen kahtia.
Esisuomalainen väestö, jonka keskuuteen indoeuroppalainen asutus levisi, kehitti eri elementeistä uuden kulttuurin ja uudet arvot, jotka poikkesivat sisämaan ja pohjoisen esisaamelaisista. .. Kantasaamen innovaatioilla on omaehtoisuuden leima, kun taas kantasuomen innovaatiot (on selitetty) germaaniseksi vaikutukseksi."
10. Mitogondrio-DNA on erikoinen saamelaisissa: saamelaiset olleet "tuhansia vuosia sijoillaan ja melko
lailla omissa oloissaankin."
11. Indoeurooppalaiskosketukset, jotka aiheuttivat erllisen saamelaisalueen synnyn, alkoivat
vasta 4.500 vuotta sitten (ei jo 5.200).
12. Geenimutaatio "haploryhmä V" on kotoisin Euroopan läntisestä asutuslohkosta. Sen esiintymiset:
- keski-, koillis- ja itä-Eurooppa sekä Baltia: 0%
- länsi-Eurooppa, Skandinavia, Suomi ja Karjala: 4-5%
- baskimaa: 20-30%
- saamelaiset: 41%
17.) (Re:A210:) Tätähän täytyy kommentoida! :
a.) "Saamelaisten etnohistoria ei ole enää arvoitus."
Tämä siis helmikuussa 2006. Toivottavasti se ei ole tavallisellekaan lukijalle enää arvoituksellinen, sekava ja monitulkintainen, eli ks. alla.
b.) C.C. "... kiteyttää tutkimusten tulokset kolmikantamalliksi."
Mikä se on? Ko. kirjoituksesta (A210) ei saa selville ko. "kantoja"!!
c.) "Saamen perustana oleva kielimuoto viittaa itäeurooppalaiseen alkuperään, mutta saamelaisten
geeniperimä on länsieurooppalainen."
- "... kielimuoto viittaa itäeurooppalaiseen alkuperään ..." on omituisesti sanottu. Saamehan on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä. Mutta ovatko uralilaisia kielet itäisiä, on hiukan suhteellista: n. 4000 cal eKr kantaurali oli pohjoiseen kantaindoeuroopasta, ja nykyään (indoeurooppalainen!) slaavi menee idemmäksi kuin (uralilainen) samojedi. No - olkoon itäinen kun nykyään indoeurooppalaiset kielet ulottuvat niin länteen.
- "geeniperimä länsieurooppalainen": vaatii miettimistä, onko todella yksikäsitteisesti näin. Ilmeisesti vain osittain, sillä kyllä myöhemmin tuli itäistä geenistöä saamelaisille mukaan. Ja mikä on itäinen, mikä läntinen? Ks. esim. tämän sivuston LPAL- ja IPAL-nimitykset ensiasutusten geenistöä kuvaamaan.
d.) "Arkeologinen aineisto kertoo heidän esi-isiensä tulleen kahdesta eri ilmansuunnasta."
Tämä täytyy ymmärtää niin että em. LPAL:sta tuli geenistöä 1. Komsan ja Botnisen kulttuurien kautta, on siis läntisestä LPAL:sta, ja 2. IPAL:sta tuli Kunda-Butovo-Veretjen kautta, on itäinen.
e.) "Siten saamelaiset yhtä hyvin kuin suomalaisetkin ovat etnisesti monipolvisen kehityksen tulos."
Näin mitä ilmeisimmin todellakin on mitä suurimassa määrin, varsinkin suomalaisten kohdalla.
f.) "Yhtä saamea ei ole koskaan ollut. Saame on 9 kielen perhe, samoin kuin itämerensuomalaisia
kieliä on elossa 8."
"Yhtä saamea ..."-sanonta ei tarkoittane kantasaamea, jonka senkin yhtenäisyys on kyseenalaista, vrt. pensas- tai puumallit kielten kehityksessä.
Mainittujen kielien lukumääristäkin näkyy olevan eri mielipiteitä - no - kieli/murre-määrittelyt.
g.) "Hämäläinen, savolainen ja karjalainen uudisasutus kuitenkin tunkeutui vastustamattomasti
itäisten saamelaisten alueille. Sittemmin itäinen saamelainen väestölohko sekoittui suomalaiseen ja karjalaiseen ja hävisi. Jäljelle jäi läntinen väestölohko."
Mitä ovat ko. väestölohkot?? Tapahtuma-ajat?? Lisätietoja tarvitaan!!!
h.) "C.C: "Nykymuotoinen porotalous sai alkunsa vasta 1500-luvulla, ja sitä on aina harjoittanut
vain osa saamelaisista. Suurin osa on hankkinut elantonsa meri-, järvi- ja jokikalastuksella. Metsästys on ollut myös tärkeä elämän ylläpitäjä, hirvet ja majavat pitivät ihmiset hengissä."" "... kivikautiset leiripaikat kertovat muinaisten pyyntiyhteisöjen liikkuvasta elämästä." Selvää tekstiä.

sivun alku || kielten lähtösivu | taustakeskustelut