Laatinut Mauri Rastas, 21.07.2007, orig. 30.07.2002

I. MUUTTOLIIKEESTÄ KARJALASTA SAVOON

Johdanto

Tämä on omakohtainen "tutkimus" erittäin mielenkiintoisista väestöjen siirtymisistä, ensin Karjalasta Savoon, ja sitten Savosta Karjalaan, aikana noin 1400-1700. Lähteenä on pelkästään ja suoraan käytetty prof. Kauko Pirisen kirjoja Savon Historiasta (re:A95 ja :A7), joissa on laajat ja yksityiskohtaiset selvitykset savolaisista ja karjalaisista sukunimistä ja suvuista. Ko. kirjoista on poimittu ko. "tutkimus"tavoitteeseen liittyvät seikat ja lisätty omat kommentit kursiivilla.

Pirinen jakaa Savon kolmeksi alueeksi, joilla on erilainen asutushistoria, nimittäin:

  1. Suur-Savon rintamaa: (karkeasti Mikkelin alue, ent. Savilahden pogosta)
  2. Itä-Savo eli Sääminki: ( Savonlinnan )
  3. "pohjoinen reuna-alue": ( Kuopion )
Tarkastelu pohjautuu maakirjoihin: Savo v. 1541 ja Viipurin Karjala v. 1543. Käkisalmen/Laatokan Karjalasta ei ole samanveroista lähdettä. Sukunimistä ilmoitetaan tässä "tutkimuksessa" vain "tutuimmat" koskien Hiitolan-Kurkijoen sukututkimusta. Korostetut sukunimet liittyvät allekirjoittaneen omaan sukututkimukseen.

Tiivistelmä johtopäätöksistä

Sukunimiryhmät eri tuloaluiella

1. SUUR-SAVON RINTAMAA

Monikerroksisesta nimistöstä ei ole ollut mahdollista kiistattomasti kuoria esiin sellaisia sukuja, jotka ovat asuneet täällä jo historiallisen ajan alussa.

Voittopuolisesti väestö näyttää olevan (viipurin)karjalaista alkuperää, sekä Karjalan Kannakselta että Vuoksenlaaksosta, jossain määrin Laatokan rannoilta saakka lähtenyttä. Keskiajan kuluessa tulee lisäksi Suur-Lappeelta ja Karjalan länsirannikolta saapunut aines. Suur-Savon nimistössä on sellaistakin ainesta, jolle ei ole löytynyt vastinetta Karjalasta eikä muultakaan, mutta nämäkin nimet ovat aivan samaa tyyppiä kuin vanhimmat karjalaistyyppiset nimet.

Esitetyt toista sataa nimiyhtäläisyyttä riittävät osoittamaan, että huomattava osa Savon ja Karjalan yhteisistä sukunimistä on vanhaa perua, jopa Pähkinäsaaren rauhan takaiseen aikaan palautuvaa. Äyräpääläinen nimistö on tässä vanhimmassa nimikannassa jonkin verran suurempi kuin jääskeläinen.

Kuriositeetti: ortodoksisia nimiä löytyy niin runsasti, että jo 1200-luvulla Savilahdessa tapahtunut kastaminen tuntuu todennäköiseltä. Tätä tukee havainto, että ortodoksiperäisiä nimiä ei juuri esiinny myöhemmin asutetulla välialueella.

Karjalaisperäiset sukunimet

Kaikkiaan 80 kpl: mm. Ahonen, Arpiainen, Haapanen, Hiironen/Hiiri, Himanen, Hirvinen, Hyvärinen, Hyvönen, Häkkinen, Härkönen, Ihalainen, Ikonen, Kaipiainen, Kaukonen, Kekkonen, Keronen, Kettunen, Kiiskinen/Kiiski, Kilponen, Konttinen, Kopsanen, Korhonen, Kurvinen, Kähkönen, Laukkanen, Launonen, Liukkonen, Meranen, Metsonen/Metso, Mielonen, Miettunen, Montonen/Monto, Oikarinen, Piskonen, Pullinen/Pulli, Puntanen/Punta, Pyykkönen, Pääkkönen, Rahunen, Rasanen, Rastonen/Rastas, Riepponen/Reponen/Repo, Roininen, Sairanen, Toiviainen, Valkonen, Vepsonen/Vepsä.

Ortodoksiperäiset sukunimet

Kristillisperäisen, raamatullisiin tai pyhimysnimiin pohjautuva sukunimistö on aikaisintaan varhaiskeskiajalta. Sen vanhin kerrostuma, =ortodoksinen nimistö valaisee savolaisten käännyttämistä kristinuskoon. Näitä on yli 30 nimeä, mm. Anttonen, Hokkanen, Huotari, Liimatainen, Ronkainen, Ruuskanen.
Paikanimistä: Paukkunen, Homanen.

Muuperäiset sukunimet

- Ehkä germaanisperäiset sukunimet, 10 kpl: mm. Manninen, Pulkkinen, Pölkkynen sekä Pylvänäinen, jota on myös Laatokan Karjalassa joten tuskin germaaninen.
- Paikannimiin kätkeytyvät, ilmeisesti keskiaikaiset, sukunimet v. 1561: (parikymmentä), mm. Kärki, Lempiäinen, Neuvonen.
- Käkisalmen Karjalassa tavatut savolaiset sukunimet ovat Hiitolan-Kurkijoen alueella allekirjoittaneelle outoja.
- Vain Savosta, ei Karjalasta löytyviä sukunimiä: (lähes 60), mm. Parantainen, Siekkinen, Tiusanen, Väisänen.
- Vain Viipurin Karjalassa tavattavia sukunimiä: mm. Hänninen, Kauppinen (Kaupinpoika), Martikainen, Pellinen, Tapanainen.
- Saksalaisperäinen aines: mm. Hartikainen, Mannikainen, Rikkonen.

ITÄ-HÄMEestä ja muista siirtymissuunnista

- Sukunimet, joita vain itä-Hämeessä muttei Karjalassa: (noin 25), mm. Pajunen, Takkinen.
- Sekä itä-Hämeessä ja Karjalassa tavattavat sukunimet: mm. Halinen, Halonen, Hyvönen, Lattunen/Lattu, Laukkanen, Pullinen, Puntanen, Toiviainen, Toivonen.
- Ortodoksiperäisiä: mm. Homanen, Huotarinen, Paukkunen.
- Läntisiä kristillisiä Savossa ja itä-Hämeessä: mm. Heikkanen, Heiskanen, Innanen, Pellinen, Penttinen.
- Yleissuomalaisia: mm. Toiviainen, Toivonen.

Joitakin karjalaissukuja on muuttanut suoraan itä-Hämeeseen, mahdollisesti jo 1100-luvulla, jolloin Päijänten itäpuoliset seudut olivat novgorodilais-karjalaisen vaikuksen alaisena.
Savolaisia on muuttanut myös Karjalaan, koska Savolainen-nimeä esiintyy. Savon lähitienoilla savolaisista ei käytetty ko. heimonimeä koska heidät tunnettiin jo niin hyvin.

2. SÄÄMINKI

Säämingin sukunimistön tarkastelu ei juuri tue käsitystä seudun asutuksen jääskeläisestä alkuperästä. Huolimatta siitä, että Jääski on lähin naapuri Viipurin Karjalan puolella, näyttää sekä äyräpääläinen että suurlappeelainen vaikutus jääskeläisen kanssa tasavertaiselta. Säämingissäkin on ryhmä nimiä, joita ei lainkaan tunneta Karjalasta.
Vanha käsitys laatokankarjalaisesta vaikutuksesta pitää paikkansa sikäli, että sieltä saapunut asutusvirtaus on jättänyt jälkensä eritoten Kerimäen puoleen sekä Haapaveden ja Haukiveden rantoja pitkin pitemmällekin. Lopuksi itäinen aines on kuitenkin jäänyt vähemmistöön.

Karjalaisperäisiä

N. 50 kpl, mm. Akkanen, Karvinen, Kekäläinen, Kohonen, Kokkonen, Kontiainen, Kosonen, Kuikka, Kuokkanen, Kupiainen, Kurkinen, Loikkanen, Muhonen, Muukkanen, Mäkeläinen, Nenonen, Partanen, Pitkänen, Reponen, Saukkonen, Siiranen, Sopanen, Taivainen, Takkinen, Tervonen, Teräväinen, Turtinen, Tynkkynen, Valtonen, Vellonen, Vihavainen.
Suvut ovat kotoisin Äyräpäästä (eniten), Jääskestä, Lappeelta ja rannikolta.

Ortodoksiperäisiä pitäjän itäosissa:

Mm. Haatanen, Hamunen, Jyrkinen, Kinanen, Komonen, Laamanen, Liimatainen, Moilanen, Mononen, Paakkunainen, Riikonen, Ropponen, Siitonen, Silvennoinen, Sinkkonen, Tiittanen, Tuunainen, Holopainen, Puustinen, Puhakka.

Muita:

- Vain Säämingissä: mm. Huuhkainen, Kammonen, Naukkarinen, Tervonen, Tolvanen.
- Germaanisperäisiä: mm. Jaatinen, Kaartinen, Kemppinen, Raatikainen. (Germaanisperäinen Auvinen eli Auvoinen on oikeastaan tosivanha suomalainen.)
- Läntisiä kristillisiä vähän: mm. Heinonen.

3. "POHJOINEN REUNA-ALUE"

Jo keskiajalla ko. reuna-alue oli etäällä Karjalan vaikutuspiiristä. Asutus on enimmäkseen saapunut tänne kahden edellä käsitellyn savolaisalueen läpi. tutkimuksessa vallitsevan käsityksen mukaan pohjoisen reuna-alueen asutus on alkuperältään pääasiallisesti suursavolaista. Rantasalmen itälaidalla tulee kuitenkin vastaan itäinen asutusvirtaus, joka on joko pohjaltaan laatokankarjalaista tai jääskeläistä. Tälläkin alueella on huomattavan suuri oma asutuskantansa. Karjalaisperäistä asutusta on tullut tänne sekä Suur-Savon halki että Säämingin kautta kulkevaa vesiväylää pitkin.

Rantasalmen tienoiden väestöllä on ilmeisesti vanha karjalainen pohja, jossa jääskeläinen aines on selvästi äyräpääläistä vahvempi. Suurlappeelaisen aineksen varsin suuri osuus viittaa siihen, että muuttoa Viipurin Karjalasta on jatkunut pitkin keskiaikaa. Suurin osa muuttaneista on kuitenkin ollut Suur-Savosta ja vähemmässä määrin Säämingistä tulleita savolaisia. Itälaidalla tuntuu myös Säämingin poikki tullut laatokankarjalainen = ortodoksinen aines. Asutus on ilmeisesti edistynyt kerroksittain niin että pohjoislaidalle on aina tullut uusia sukuja. Erämaahan muuttajat eivät aina tule naapurustosta, vaan usein kauempaa aina Viipurin Karjalasta asti. Erämaan reuna on täälläkin yhteisaluetta , jonne asettumiselle ei kaukaisimmellekaan tulokkaalle pantu esteitä. Vanhalla jo 1700-luvulla muistiin pannulla perimätiedolla, jonka mukaan suurin osa Kuopion pitäjän suvuista on tullut Jääskestä, on täten tietty perusta.

Karjalaisperäiset

N. 50 kpl, mm. Karhunen, Karvonen, Kettunen, Kukkonen, Kuronen, Leskinen, Malinen, Mustonen, Määttänen, Oravainen, Rautiainen, Roihiainen, Torvinen, Turpeinen, Utriainen, Könönen.

Ortodoksiperäisiä

Mm. Juvonen, Koistinen, Taskinen, Torhonen, Vatanen, Venäläinen, Vepsäläinen, Kirkinen, Litmanen, Suhonen.

Muita:

- Vain alueella tavattuja: mm. Luttinen.
- Kristillisperäisiä mm. Heiskanen, Immonen, Jäppinen, Pentikäinen, Lukkarinen.
- Germaanisperäisiä tai kaupunkikulttuurisia: mm. Asikainen, Hakulinen, Halttunen, Hiltunen, Kallinen, Karvinen, Kinnunen, Tuovinen.
- Hämäläissuunnalta: mm. Halonen, Kärkkäinen.

II. MUUTTOLIIKEESTÄ SAVOSTA KARJALAAN

Sukunimien kehitys

(re:A7s223:)

Esimerkkinä ikioma Rastas-nimi (re:A101:)

Linnun nimi rastas juontuu kaukaa muinaisuudesta. Kirjallinen ensimaininta on 1630-luvulta. Indoeurooppalainen sana trozdos on tullut balttilaisten kielten kautta suomenkieleen. Linnun nimen historialla ei liene muuta yhteyttä sukunimen historiaan kuin että ensin po. linnun nimi ja sen jälkeen sukunimi. Rastas-muotoja on monenlaisia monesta maasta:

Muutto Savosta ennen Stolbovan rauhaa 1617

Kiinnostavat tai oman sukututkimuksen sukunimet

Vanhoja savolaisia sukunimiä, joita myös Kurkijoella, valikoituina:


                maakirjan vuosiluku
                taloja tai ruokakuntia	onko Karjalassa
Sukunimi       1541    1562    1614

Ahokainen	 -	 -	 2	Ahokas Hiitolassa
Akkanen		 2	 1	 2	Hiitolassa
Auvinen		11	 9	18
Barckare	 -	 -	 1	Parkkari/Parkkali (?)
Eerikäinen	 2	 4	 2	Hiitolassa
Hakulinen	18	18	15	Kurkijoella
Halvardinen	 1	 1	 -	Har(a)valtinen Kurkijoella
Hamunen		 3	 3	11	Kurkijoella
Hannukainen	 -	 -	 1	Hiitolassa, aluksi Kurkijoella
Hartikainen	 3	 -	 5	Hartikka Kurkijoella
Heinonen	29	40	16	Kurkijoella
Heiskanen	10	 7	10
Hiironen	13	11	 2	Hiiri
Hirvonen	19	29	25
Hokkanen	 3	 3	13
Huotari		 3	 6	 3	Hiitolassa
Huttunen	 6	 8	17
Huuhkainen	 1	 3	 2	Huuhka Hiitolassa
Häkkinen	14	18	14
Hänninen	14	14	13	Kurkijoella
Härkönen	22	25	19
Immonen		15	16	11	Kurkijoella
Inkinen		13	15	11	Kurkijoella
Innanen		 2	 1	 1	Kurkijoella
Jaatinen	19	24	20
Julkunen	 1	 1	 3	Julku Kurkijoella
Jyrkinen	 6	 4	 3	Hiitolassa
Kaartinen	14	15	18	Kurkijoella
Kaikkonen	10	 8	 1
Kainulainen	 1	 -	 1
Kaipiainen	30	29	30
Kammonen	 4	 6	 5
Kanunkinen	 -	 -	 1	Kurkijoella
Karvinen	 3	 6	 5	Hiitolassa
Karvonen	 9	 1	 3
Kauppinen	19	30	27
Kekäläinen	 1	 1	 4	Kekäle Kurkijoella
Kemppinen	 4	 5	 2
Keronen		 7	 7	 6
Kesonen		 -	 1	 -
Kiiskinen	16	16	26	Kiiski Kurkijoella
Kohonen		 6	 2	 2	Koho Kurkijoella
Kokkonen	11	 6	16	Kokko
Kontiainen	12	11	12	Hiitolassa
Kosonen		10	19	19
Kuikka 		 4	 3	 5
Kukkonen	15	18	15
Kuokkanen	 4	 8	10	Kurkijoella
Kuparinen	 -	 1	 1	Kurkijoella
Kurki-nen	 8	 7	16
Kuronen		 8	 9	 9
Kärkkäinen	 4	 6	14
Könönen		 -	 -	 2	Kurkijoella
Laamanen	31	17	17
Lattunen	 5	 3	 2	Lattu Hiitolassa ja Kurkijoella
Laukkanen	11	17	18
Litmanen	 -	 -	 1	Kurkijoella
Loikkanen	 1	 -	 -
Luostarinen	10	14	 7	Kurkijoella
Luukkanen	13	14	18
Mannikainen	14	 5	 4
Manninen	14	23	14	Hiitolassa
Martikainen	 9	13	11
Mertainen	 -	 1	 -	Merta Kurkijoella
Mielonen	15	16	13	Kurkijoella
Miettinen	 -	 4	 6	Kurkijoella
Miikkulainen	 2	 5	 9	Kurkijoella ja Hiitolassa
Moilanen 	 8	 7	 8
Montonen	 8	10	 5
Munck		 -	 -	 2
Mustonen	17	15	12	Kurkijoella
Mäkeläinen	 2	 4	 9	Kurkijoella
Naukkarinen	 2	 6	11	Hiitolassa
Nenonen		 1	 1	 2	Kurkijoella
Neuvonen	 -	 -	 1	Kurkijoella
Paakkinen	 4	 4	 3
Paju(nen)	 2	 6	 3	Paju Kurkijoella
Pellinen	14	11	 2	Kurkijoella
Piskoinen	11	 9	 6	Hiitolassa
Pitkänen	16	15	13
Pulkkinen	12	11	16
Puntanen	18	11	 4	Punta Kurkijoella
Purhonen	 2	 3	 6
Pääkkönen 	 4	 8	18
Rastonen	 4	 6	10	Rastas Hiitolassa ja Kurkijoella
Rautiainen	10	 9	 9
Reponen		 3	 4	 6	Repo Kurkijoella
Riekkinen	 1	 -	 -
Riikonen	 5	 5	 6	Hiitolassa
Roininen	 2	 3	 2	Hiitolassa
Ronkainen	 3	 4	 4
Ropponen	 3	 5	 4	Kurkijoella
Rouhiainen	 2	 2	 5	Kurkijoella
Saukkonen	 5	 8	 7
Sihvonen	 4	 7	10	Kurkijoella
Siiranen	 2	 4	 4	Siira Kurkijoella
Silventoinen	 6	12	24	Kurkijoella
Sinkkonen	 3	 7	 4	Kurkijoella
Suutarinen	 3	 4	 8	Kurkijoella
Taivainen	 1	 1	 3	Kurkijoella
Takkinen	13	10	12
Tanninen	 2	 2	 7	Hiitolassa
Tapanainen	 2	 2	 1
Taskinen	 5	 7	10	Kurkijoella
Teräväinen	 1	 1	 1	Kurkijoella/Parikkalassa
Toiviainen	 4	48	31	Hiitolassa, myös kurkijoella
Tonttinen	 -	 1	 -	Tontti Hiitolassa ja Kurkijoella
Torvinen	 6	 6	 4	Kurkijoella
Tukiainen	 8	 9	 6	Tukia Kurkijoella
Turpeinen	 6	 4	 2	Kurkijoella
Utriainen	18	13	 8	Kurkijoella
Vaittinen	 -	 -	 2	Hiitolassa ja Kurkijoella
Valtonen	 4	 3	 2	Kurkijoella
Vihavainen	 8	 5	 4

Savosta itärajan yli karanneita 1557-1617:

Hakulinen	2
Heinonen	1
Hirvonen	3
Jaatinen	6
Jyrkinen	5
Kaartinen	2
Kauppinen	1
Kokkonen	1
Kosonen		5
Kuikka		3
Kuokkanen	1
Kurkinen	1
Laamanen	1
Laukkanen	2
Moilanen	2
Naukkarinen	2
Pitkänen	1
Pulkkinen	2
Rautiainen	2
Ropponen	1
Silventoinen	3
Takkinen	1