Laatinut Mauri Rastas, 21.07.2007, orig. 30.07.2002
I. MUUTTOLIIKEESTÄ KARJALASTA SAVOON
Johdanto
Tämä on omakohtainen "tutkimus" erittäin mielenkiintoisista väestöjen siirtymisistä, ensin Karjalasta Savoon, ja sitten Savosta Karjalaan, aikana noin 1400-1700. Lähteenä on pelkästään ja suoraan käytetty prof. Kauko Pirisen kirjoja Savon Historiasta (re:A95 ja :A7), joissa on laajat ja yksityiskohtaiset selvitykset savolaisista ja karjalaisista sukunimistä ja suvuista. Ko. kirjoista on poimittu ko. "tutkimus"tavoitteeseen liittyvät seikat ja lisätty omat kommentit kursiivilla.
Pirinen jakaa Savon kolmeksi alueeksi, joilla on erilainen asutushistoria, nimittäin:
- Suur-Savon rintamaa: (karkeasti Mikkelin alue, ent. Savilahden pogosta)
- Itä-Savo eli Sääminki: ( Savonlinnan )
- "pohjoinen reuna-alue": ( Kuopion )
Tarkastelu pohjautuu maakirjoihin: Savo v. 1541 ja Viipurin Karjala v. 1543. Käkisalmen/Laatokan Karjalasta ei ole samanveroista lähdettä. Sukunimistä ilmoitetaan tässä "tutkimuksessa" vain "tutuimmat" koskien Hiitolan-Kurkijoen sukututkimusta. Korostetut sukunimet liittyvät allekirjoittaneen omaan sukututkimukseen.
Tiivistelmä johtopäätöksistä
- Savolaiset ovat voittopuolisesti itäsuomalaisia. Nähtävästi Savon asutus luontaisen väestönkasvun ohella lisääntyi Karjalasta tapahtuneen muuttoliikkeen vaikutuksesta (:re:A95s411). Sitä jatkui vielä verraten pitkälle keskiaikaan.
- Savon ja Viipurin Karjalan vanha sukunimistö, joka tunnetaan samalta ajalta 1540-luvulta, on suurelta osalta yhteistä.
- Laatokankarjalainen muuttoliike, josta tosin aineiston niukkuuden vuoksi on vähemmän tietoa, on Säämingissä tuntuva, mutta väistyvä ilmiö.
- Hämäläisten osuus - edelleen vaikeasti arvioitavissa - on ilmeisesti ollut verraten vähäistä ja on ulottunut pääasiallisesti vain vanhan Savilahden alueelle.
- Savon asutushistorian kannalta tärkeä kysymys on, milloin tyhjiö on täyttynyt ja milloin alkanut pursua yli reunojen.
- Ilmeisesti täyttyminen on maakunnan eteläosien kohdalta tapahtunut jo ennen keskiajan loppua (ennen v. 1500) sekä
- purkautunut yli reunojen itä-Hämeeseen ja nähtävästi myös Viipurin Karjalaan Taipalsaarelle saakka.
- Asutuksellisen yhteyden varhaisuutta osoittaa se, että nimistön yhtenäisyys ulottuu Jääskeen ja Äyräpäähän, jotka ovat entisiä Novgorodin pogostoja, ja ei kait pogostoja perustettu erämaahan.
Asutuksen leviämisestä:
- Savossa on pitkin keskiaikaa käynnissä asutusrajan siirtyminen yhä pohjoisemmaksi. Uuden ajan alkuun mennessä uloimmat rönsyt ovat jo Ylä-Savossa ja ovat työntyneet maakuntarajan ylikin Pohjanmaan puolelle.
- Savossa oli historiallisen ajan alussa vakinaista asutusta Savilahdessa, Juvalla sekä Sulkavan-Rantasalmen seutuvilla.
- V. 1323 raja oli
- eteläosistaan savolaisille epäedullinen.
- pohjoisempana oli tilanne se että rajalla viitoitettiin hämäläisten ja karjalaisten eräintressejä, tosin epämääräisesti. Niinpä Pohjois-Savosta näyttävätkin 1400-luvun alkupuolelle saakka kiistelleen hämäläiset ja karjalaiset savolaisten keskittyessä vielä Haukiveden eteläpuolisten alueiden asuttamiseen.
- Sääminginsalo oli 1360-luvulla vielä asumaton mutta ei enää 1400-luvulla.
Sukunimiryhmät eri tuloaluiella
1. SUUR-SAVON RINTAMAA
Monikerroksisesta nimistöstä ei ole ollut mahdollista kiistattomasti kuoria esiin sellaisia sukuja, jotka ovat asuneet täällä jo historiallisen ajan alussa.
Voittopuolisesti väestö näyttää olevan (viipurin)karjalaista alkuperää, sekä Karjalan Kannakselta että Vuoksenlaaksosta, jossain määrin Laatokan rannoilta saakka lähtenyttä. Keskiajan kuluessa tulee lisäksi Suur-Lappeelta ja Karjalan länsirannikolta saapunut aines. Suur-Savon nimistössä on sellaistakin ainesta, jolle ei ole löytynyt vastinetta Karjalasta eikä muultakaan, mutta nämäkin nimet ovat aivan samaa tyyppiä kuin vanhimmat karjalaistyyppiset nimet.
Esitetyt toista sataa nimiyhtäläisyyttä riittävät osoittamaan, että huomattava osa Savon ja Karjalan yhteisistä sukunimistä on vanhaa perua, jopa Pähkinäsaaren rauhan takaiseen aikaan palautuvaa. Äyräpääläinen nimistö on tässä vanhimmassa nimikannassa jonkin verran suurempi kuin jääskeläinen.
Kuriositeetti: ortodoksisia nimiä löytyy niin runsasti, että jo 1200-luvulla Savilahdessa tapahtunut kastaminen tuntuu todennäköiseltä. Tätä tukee havainto, että ortodoksiperäisiä nimiä ei juuri esiinny myöhemmin asutetulla välialueella.
Karjalaisperäiset sukunimet
Kaikkiaan 80 kpl: mm. Ahonen, Arpiainen, Haapanen, Hiironen/Hiiri, Himanen, Hirvinen, Hyvärinen, Hyvönen, Häkkinen, Härkönen, Ihalainen, Ikonen, Kaipiainen, Kaukonen, Kekkonen, Keronen, Kettunen, Kiiskinen/Kiiski, Kilponen, Konttinen, Kopsanen, Korhonen, Kurvinen, Kähkönen, Laukkanen, Launonen, Liukkonen, Meranen, Metsonen/Metso, Mielonen, Miettunen, Montonen/Monto, Oikarinen, Piskonen, Pullinen/Pulli, Puntanen/Punta, Pyykkönen, Pääkkönen, Rahunen, Rasanen, Rastonen/Rastas, Riepponen/Reponen/Repo, Roininen, Sairanen, Toiviainen, Valkonen, Vepsonen/Vepsä.
Ortodoksiperäiset sukunimet
Kristillisperäisen, raamatullisiin tai pyhimysnimiin pohjautuva sukunimistö on aikaisintaan varhaiskeskiajalta. Sen vanhin kerrostuma, =ortodoksinen nimistö valaisee savolaisten käännyttämistä kristinuskoon. Näitä on yli 30 nimeä, mm. Anttonen, Hokkanen, Huotari, Liimatainen, Ronkainen, Ruuskanen.
Paikanimistä: Paukkunen, Homanen.
Muuperäiset sukunimet
- Ehkä germaanisperäiset sukunimet, 10 kpl: mm. Manninen, Pulkkinen, Pölkkynen sekä Pylvänäinen, jota on myös Laatokan Karjalassa joten tuskin germaaninen.
- Paikannimiin kätkeytyvät, ilmeisesti keskiaikaiset, sukunimet v. 1561: (parikymmentä), mm. Kärki, Lempiäinen, Neuvonen.
- Käkisalmen Karjalassa tavatut savolaiset sukunimet ovat Hiitolan-Kurkijoen alueella allekirjoittaneelle outoja.
- Vain Savosta, ei Karjalasta löytyviä sukunimiä: (lähes 60), mm. Parantainen, Siekkinen, Tiusanen, Väisänen.
- Vain Viipurin Karjalassa tavattavia sukunimiä: mm. Hänninen, Kauppinen (Kaupinpoika), Martikainen, Pellinen, Tapanainen.
- Saksalaisperäinen aines: mm. Hartikainen, Mannikainen, Rikkonen.
ITÄ-HÄMEestä ja muista siirtymissuunnista
- Sukunimet, joita vain itä-Hämeessä muttei Karjalassa: (noin 25), mm. Pajunen, Takkinen.
- Sekä itä-Hämeessä ja Karjalassa tavattavat sukunimet: mm. Halinen, Halonen, Hyvönen, Lattunen/Lattu, Laukkanen, Pullinen, Puntanen, Toiviainen, Toivonen.
- Ortodoksiperäisiä: mm. Homanen, Huotarinen, Paukkunen.
- Läntisiä kristillisiä Savossa ja itä-Hämeessä: mm. Heikkanen, Heiskanen, Innanen, Pellinen, Penttinen.
- Yleissuomalaisia: mm. Toiviainen, Toivonen.
Joitakin karjalaissukuja on muuttanut suoraan itä-Hämeeseen, mahdollisesti jo 1100-luvulla, jolloin Päijänten itäpuoliset seudut olivat novgorodilais-karjalaisen vaikuksen alaisena.
Savolaisia on muuttanut myös Karjalaan, koska Savolainen-nimeä esiintyy. Savon lähitienoilla savolaisista ei käytetty ko. heimonimeä koska heidät tunnettiin jo niin hyvin.
2. SÄÄMINKI
Säämingin sukunimistön tarkastelu ei juuri tue käsitystä seudun asutuksen jääskeläisestä alkuperästä. Huolimatta siitä, että Jääski on lähin naapuri Viipurin Karjalan puolella, näyttää sekä äyräpääläinen että suurlappeelainen vaikutus jääskeläisen kanssa tasavertaiselta. Säämingissäkin on ryhmä nimiä, joita ei lainkaan tunneta Karjalasta.
Vanha käsitys laatokankarjalaisesta vaikutuksesta pitää paikkansa sikäli, että sieltä saapunut asutusvirtaus on jättänyt jälkensä eritoten Kerimäen puoleen sekä Haapaveden ja Haukiveden rantoja pitkin pitemmällekin. Lopuksi itäinen aines on kuitenkin jäänyt vähemmistöön.
Karjalaisperäisiä
N. 50 kpl, mm. Akkanen, Karvinen, Kekäläinen, Kohonen, Kokkonen, Kontiainen, Kosonen, Kuikka, Kuokkanen, Kupiainen, Kurkinen, Loikkanen, Muhonen, Muukkanen, Mäkeläinen, Nenonen, Partanen, Pitkänen, Reponen, Saukkonen, Siiranen, Sopanen, Taivainen, Takkinen, Tervonen, Teräväinen, Turtinen, Tynkkynen, Valtonen, Vellonen, Vihavainen.
Suvut ovat kotoisin Äyräpäästä (eniten), Jääskestä, Lappeelta ja rannikolta.
Ortodoksiperäisiä pitäjän itäosissa:
Mm. Haatanen, Hamunen, Jyrkinen, Kinanen, Komonen, Laamanen, Liimatainen, Moilanen, Mononen, Paakkunainen, Riikonen, Ropponen, Siitonen, Silvennoinen, Sinkkonen, Tiittanen, Tuunainen, Holopainen, Puustinen, Puhakka.
Muita:
- Vain Säämingissä: mm. Huuhkainen, Kammonen, Naukkarinen, Tervonen, Tolvanen.
- Germaanisperäisiä: mm. Jaatinen, Kaartinen, Kemppinen, Raatikainen. (Germaanisperäinen Auvinen eli Auvoinen on oikeastaan tosivanha suomalainen.)
- Läntisiä kristillisiä vähän: mm. Heinonen.
3. "POHJOINEN REUNA-ALUE"
Jo keskiajalla ko. reuna-alue oli etäällä Karjalan vaikutuspiiristä. Asutus on enimmäkseen saapunut tänne kahden edellä käsitellyn savolaisalueen läpi. tutkimuksessa vallitsevan käsityksen mukaan pohjoisen reuna-alueen asutus on alkuperältään pääasiallisesti suursavolaista. Rantasalmen itälaidalla tulee kuitenkin vastaan itäinen asutusvirtaus, joka on joko pohjaltaan laatokankarjalaista tai jääskeläistä. Tälläkin alueella on huomattavan suuri oma asutuskantansa. Karjalaisperäistä asutusta on tullut tänne sekä Suur-Savon halki että Säämingin kautta kulkevaa vesiväylää pitkin.
Rantasalmen tienoiden väestöllä on ilmeisesti vanha karjalainen pohja, jossa jääskeläinen aines on selvästi äyräpääläistä vahvempi. Suurlappeelaisen aineksen varsin suuri osuus viittaa siihen, että muuttoa Viipurin Karjalasta on jatkunut pitkin keskiaikaa. Suurin osa muuttaneista on kuitenkin ollut Suur-Savosta ja vähemmässä määrin Säämingistä tulleita savolaisia. Itälaidalla tuntuu myös Säämingin poikki tullut laatokankarjalainen = ortodoksinen aines. Asutus on ilmeisesti edistynyt kerroksittain niin että pohjoislaidalle on aina tullut uusia sukuja. Erämaahan muuttajat eivät aina tule naapurustosta, vaan usein kauempaa aina Viipurin Karjalasta asti. Erämaan reuna on täälläkin yhteisaluetta , jonne asettumiselle ei kaukaisimmellekaan tulokkaalle pantu esteitä. Vanhalla jo 1700-luvulla muistiin pannulla perimätiedolla, jonka mukaan suurin osa Kuopion pitäjän suvuista on tullut Jääskestä, on täten tietty perusta.
Karjalaisperäiset
N. 50 kpl, mm. Karhunen, Karvonen, Kettunen, Kukkonen, Kuronen, Leskinen, Malinen, Mustonen, Määttänen, Oravainen, Rautiainen, Roihiainen, Torvinen, Turpeinen, Utriainen, Könönen.
Ortodoksiperäisiä
Mm. Juvonen, Koistinen, Taskinen, Torhonen, Vatanen, Venäläinen, Vepsäläinen, Kirkinen, Litmanen, Suhonen.
Muita:
- Vain alueella tavattuja: mm. Luttinen.
- Kristillisperäisiä mm. Heiskanen, Immonen, Jäppinen, Pentikäinen, Lukkarinen.
- Germaanisperäisiä tai kaupunkikulttuurisia: mm. Asikainen, Hakulinen, Halttunen, Hiltunen, Kallinen, Karvinen, Kinnunen, Tuovinen.
- Hämäläissuunnalta: mm. Halonen, Kärkkäinen.
II. MUUTTOLIIKEESTÄ SAVOSTA KARJALAAN
Sukunimien kehitys
(re:A7s223:)
- Savolainen sukunimistö näyttää valtaosaltaan olevan muinaiskarjalaista perua
- savolaiset ovat tuoneet nimensä jo tullessaan
- suomalais-karjalaisissa nimissä on tallella hyvinkin vanhaa heimoperintöä
- Sellaisina on pidetty mm. eläinaiheisia nimiä
- varsinkin suurten metsäneläinten nimet saattavat olla sukujen vanhoja totemeja, mytologisia, ehkä palvottujakin kantaisiä
- Karjalassa nämä nimet usein esiintyivät sellaisinaan, mutta Savossa tavallisimmin nen-päätteisinä
- lintujen nimet ovat sellaisenaan tai -nen-päätteellä varustettuina erittäin suosittuja Karjalassa
- (onpa myös väitetty että eläin(suku)nimet, varsinkin lintu(suku)nimet, ovat perua aina itämerensuomalaisten kielten syntyajoilta asti!)
- huomattakoon samalla että saksalaisilla ja venäläisillä on myös runsaasti eläin(suku)nimiä
- (re:A7s241:) (Kaksinimisiä Rantasalmella 1608 mm. Lattunen eli Lyytikäinen (Lyytikäinen on muuten Ludvigista).) (re:A7s255:) Juvalla 1576 Kemi-Rastonen.
(re:A7s275:) Suur-Savoon Sysmästä .... Lattunen ... (re:A7s297:) 1552 Pien-Savossa .... Lattunen ...
Esimerkkinä ikioma Rastas-nimi (re:A101:)
Linnun nimi rastas juontuu kaukaa muinaisuudesta. Kirjallinen ensimaininta on 1630-luvulta. Indoeurooppalainen sana trozdos on tullut balttilaisten kielten kautta suomenkieleen. Linnun nimen historialla ei liene muuta yhteyttä sukunimen historiaan kuin että ensin po. linnun nimi ja sen jälkeen sukunimi. Rastas-muotoja on monenlaisia monesta maasta:
- rastas hämäläis- ja itämurteissa, Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa
- rästäs lounais-Suomessa, paikoin Keski-Pohjanmaalla ja pohjois-Suomessa
- rasto paikallisesti etelä-Savossa; (huomattakoon, että Juvalla oli 1500-luvulla sukunimimuoto Rastonen)
- rassas, rastahainne karjala; ratsuoi, riätšöi lyydi
- rassa vatja; rasta liivi; rästähäin inkeroinen
- rasas viro, murteissa räästas, raastas, rästas
- drossel saksa; trast ruotsi; thrush englanti
- strãzdas liettua; strazds latvia
- tresde muinaispreussi (1400-1700)
Muutto Savosta ennen Stolbovan rauhaa 1617
1500-luvun suuri ekspansio
- (re:A7s721:) Savo oli 1540-luvulla vielä osittain uudisasutusaluetta, painopiste etelässä.
- Uudisasutusta tapahtui vielä vanhoissakin pitäjissä 1560-luvulla ja keski-Savossa 1570-luvun alkupuolelle saakka. Savolaisten siirtyminen makuntarajan yli pohjoiseen oli alkanut jo uuden ajan ensi vuosikymmeninä, mutta vasta läntisen portin avautuminen, lupa siirtyä Hämeeseen, teki lähtömuuton 1560-vulta lähtien todelliseksi joukkoliikkeeksi.
Suunta Käkisalmen Karjala
- (re:A7s300:) Aluksi oli karkaamisia valtakunnan rajan yli, vain hajatapauksia (parikymmentä?)
- Tilanne muuttui toiseksi 1580-luvulla, kun Pitkän (=Vanhan?/re:s624) Vihan (=Pohjoismaiden 25-vuotinen sota, 1570-95) aikana Käkisalmi v. 1580 valloitettiin. (K.:n kaupunki ja Laatokan länsirannikko miehitettiin mutta Latokan pohjoispuoli jäi Moskavan valtaan (:re:A7s634))
- Jo pari vuotta valloituksen jälkeen 1583 kuningas antoi suostumuksensa Käkisalmen läänin asuttamiseen. Ensi sijassa sinne oli sijoitettava siellä olevia sotamiehiä sekä lisäksi Jääskestä, Äyräpäästä ja Savonlinnan läänistä sellaisia talonpoikia, joille ei riittänyt omaa maata, mutta joilla oli tarpellinen karja.
- Ensimmäiset 1590-92. Tulijoita Veijalan kappelissa varsinkin Ilmeen kylässä ... varsinkin Hiitolan, Änkilän ja Oravaniemen kylissä. Hiitolaan ja Ilmeelle saapuneet olivat etupäässä länsikarjalaisia, mutta joukossa voi olla jokunen savolainen
- muuton olisi pitänyt pysähtyä Täyssinän rauhaan 1595, mutta niin ei tapahtunut vaan karkulaisuus kiihtyi nuijasotaa (=1596) seuranneina raskaina vuosina. (Pien-Savosta karkasi (katso taulukko alla) vv. 1600-02 104 (perhettä?)) ... (tuloalue Hiitola ja Parikkala) ... savolaisia on Parikkalan ohi valunut jokunen K.:n Elisenvaaran tienoille saakka: Ruotsalainen, Kukkonen, Karvinen.
Kiinnostavat tai oman sukututkimuksen sukunimet
Vanhoja savolaisia sukunimiä, joita myös Kurkijoella, valikoituina:
maakirjan vuosiluku
taloja tai ruokakuntia onko Karjalassa
Sukunimi 1541 1562 1614
Ahokainen - - 2 Ahokas Hiitolassa
Akkanen 2 1 2 Hiitolassa
Auvinen 11 9 18
Barckare - - 1 Parkkari/Parkkali (?)
Eerikäinen 2 4 2 Hiitolassa
Hakulinen 18 18 15 Kurkijoella
Halvardinen 1 1 - Har(a)valtinen Kurkijoella
Hamunen 3 3 11 Kurkijoella
Hannukainen - - 1 Hiitolassa, aluksi Kurkijoella
Hartikainen 3 - 5 Hartikka Kurkijoella
Heinonen 29 40 16 Kurkijoella
Heiskanen 10 7 10
Hiironen 13 11 2 Hiiri
Hirvonen 19 29 25
Hokkanen 3 3 13
Huotari 3 6 3 Hiitolassa
Huttunen 6 8 17
Huuhkainen 1 3 2 Huuhka Hiitolassa
Häkkinen 14 18 14
Hänninen 14 14 13 Kurkijoella
Härkönen 22 25 19
Immonen 15 16 11 Kurkijoella
Inkinen 13 15 11 Kurkijoella
Innanen 2 1 1 Kurkijoella
Jaatinen 19 24 20
Julkunen 1 1 3 Julku Kurkijoella
Jyrkinen 6 4 3 Hiitolassa
Kaartinen 14 15 18 Kurkijoella
Kaikkonen 10 8 1
Kainulainen 1 - 1
Kaipiainen 30 29 30
Kammonen 4 6 5
Kanunkinen - - 1 Kurkijoella
Karvinen 3 6 5 Hiitolassa
Karvonen 9 1 3
Kauppinen 19 30 27
Kekäläinen 1 1 4 Kekäle Kurkijoella
Kemppinen 4 5 2
Keronen 7 7 6
Kesonen - 1 -
Kiiskinen 16 16 26 Kiiski Kurkijoella
Kohonen 6 2 2 Koho Kurkijoella
Kokkonen 11 6 16 Kokko
Kontiainen 12 11 12 Hiitolassa
Kosonen 10 19 19
Kuikka 4 3 5
Kukkonen 15 18 15
Kuokkanen 4 8 10 Kurkijoella
Kuparinen - 1 1 Kurkijoella
Kurki-nen 8 7 16
Kuronen 8 9 9
Kärkkäinen 4 6 14
Könönen - - 2 Kurkijoella
Laamanen 31 17 17
Lattunen 5 3 2 Lattu Hiitolassa ja Kurkijoella
Laukkanen 11 17 18
Litmanen - - 1 Kurkijoella
Loikkanen 1 - -
Luostarinen 10 14 7 Kurkijoella
Luukkanen 13 14 18
Mannikainen 14 5 4
Manninen 14 23 14 Hiitolassa
Martikainen 9 13 11
Mertainen - 1 - Merta Kurkijoella
Mielonen 15 16 13 Kurkijoella
Miettinen - 4 6 Kurkijoella
Miikkulainen 2 5 9 Kurkijoella ja Hiitolassa
Moilanen 8 7 8
Montonen 8 10 5
Munck - - 2
Mustonen 17 15 12 Kurkijoella
Mäkeläinen 2 4 9 Kurkijoella
Naukkarinen 2 6 11 Hiitolassa
Nenonen 1 1 2 Kurkijoella
Neuvonen - - 1 Kurkijoella
Paakkinen 4 4 3
Paju(nen) 2 6 3 Paju Kurkijoella
Pellinen 14 11 2 Kurkijoella
Piskoinen 11 9 6 Hiitolassa
Pitkänen 16 15 13
Pulkkinen 12 11 16
Puntanen 18 11 4 Punta Kurkijoella
Purhonen 2 3 6
Pääkkönen 4 8 18
Rastonen 4 6 10 Rastas Hiitolassa ja Kurkijoella
Rautiainen 10 9 9
Reponen 3 4 6 Repo Kurkijoella
Riekkinen 1 - -
Riikonen 5 5 6 Hiitolassa
Roininen 2 3 2 Hiitolassa
Ronkainen 3 4 4
Ropponen 3 5 4 Kurkijoella
Rouhiainen 2 2 5 Kurkijoella
Saukkonen 5 8 7
Sihvonen 4 7 10 Kurkijoella
Siiranen 2 4 4 Siira Kurkijoella
Silventoinen 6 12 24 Kurkijoella
Sinkkonen 3 7 4 Kurkijoella
Suutarinen 3 4 8 Kurkijoella
Taivainen 1 1 3 Kurkijoella
Takkinen 13 10 12
Tanninen 2 2 7 Hiitolassa
Tapanainen 2 2 1
Taskinen 5 7 10 Kurkijoella
Teräväinen 1 1 1 Kurkijoella/Parikkalassa
Toiviainen 4 48 31 Hiitolassa, myös kurkijoella
Tonttinen - 1 - Tontti Hiitolassa ja Kurkijoella
Torvinen 6 6 4 Kurkijoella
Tukiainen 8 9 6 Tukia Kurkijoella
Turpeinen 6 4 2 Kurkijoella
Utriainen 18 13 8 Kurkijoella
Vaittinen - - 2 Hiitolassa ja Kurkijoella
Valtonen 4 3 2 Kurkijoella
Vihavainen 8 5 4
Savosta itärajan yli karanneita 1557-1617:
Hakulinen 2
Heinonen 1
Hirvonen 3
Jaatinen 6
Jyrkinen 5
Kaartinen 2
Kauppinen 1
Kokkonen 1
Kosonen 5
Kuikka 3
Kuokkanen 1
Kurkinen 1
Laamanen 1
Laukkanen 2
Moilanen 2
Naukkarinen 2
Pitkänen 1
Pulkkinen 2
Rautiainen 2
Ropponen 1
Silventoinen 3
Takkinen 1