Takaisin lähtösivulle: suomalaisten alkuperä
Tietoiskut: ensiasuttajien | nykyväestön genetiikka; ensiasuttajien kieli; problematiikkaa

Suomen synnyn taustakeskustelua, osa: genetiikka
faktaa, tiedon jyviä, asiantuntija-näkemyksiä ja -arvioita

Keräillyt Mauri Rastas 28.05.2008
Oleellista vaikutusaalloista "Suomeen" Carpelanin mukaan: (re:A77s273:)

Christian Carpelanin kehittämässä Suomen synnyn kokonaiskonstruktiossa siis otetaan ilahduttavasti edes jotain kantaa. Siinä on perusteltuja näkemyksiä, ja siten se lienee "vähiten väärä".

  • "Kun tarkastelee itä-Euroopan arkeologista kehitystä, huomio kiinnittyy siihen, että Venäjälle varsin varhain syntyi 'idän' ja 'lännen' erottava rajavyöhyke Marin ja Tsuvassin länsirajan vaiheille. 'Volgan mutka' jää tämän jakolinjan itäpuolelle."
  • "Jakolinjan länsipuolella Volgan-Okan alue on varhaismesoliittisen alkuasutuksen jälkeen ollut jonkinlainen 'kulttuuriylijäämää' ja ajoittain myös 'väestöylijäämää'. Sieltä on esihistorian aikana kerta toisensa jälkeen lähtenyt arkeologisesti havaittavia vaikutusaaltoja kohti luodetta, ja ne ovat kaikki vaikuttaneet voimakkaasti itä-Karjalaan ja Suomeen ja ajoittain välillisesti pohjoiseen Fennoskandiaan. Kyse oli koko ajan uralilaisen kompleksin läntisen puoliskon puitteissa ylläpidetyistä yhteyksistä."
  • "Keskineoliittisen ajan yhteydessä voidaan puhua keski-Venäjän, Suomen ja Baltian muodostamasta 'yhteyskolmiosta'. Baltian alue on tuottanut länsi-Suomeen suuntautunutta 'kulttuuri- ja väestöylijäämää' ennen kaikkea keskineoliittisen ajann jälkipuoliskolla, jolloin nuorakeraaminen kultturi levittäytyi."
  • "Nuorakeraamisen kulttuurin ilmaantuminen Suomen lounaisosaan oli ratkaisevasti käänteentekevä siten, että Suomen väestön jakautuminen (itämeren)suomalaiseksi ja saamelaiseksi kehittyväksi osaksi sai lopullisen sysäyksen."
  • "Keskineoliittisella ajalla ja pronssikaudella Volgan-Okan alueen vaikutus kohdistui ensisijaisesti Suomen itäiseen kulttuuripiiriin."
  • "Pronssikauden vaikutusaallon yhtenä substraattina oli paikallisen lisäksi nuorakeraamisen kulttuurin johdannainen, ja kosketukset arokulttuureihin saattoivat välittää vaikutusta myös siltä taholta. Pronssikauden alussa metallia ym. välittävä 'traaderiverkosto' ulottui itä-Venäjältä Suomeen Volgan reittiä myöten; idässä verkosto ulottui ulottui Sajanille asti."
  • "Näillä vaikutusaalloilla oli syvällinen merkitys Suomen itäisen kulttuuripiirin kantasaamelaisuuden kehittymiseen. Niiden johdannaisena pohjois-Fennoskandiaan levisi kulttuurimuoto, joka siellä käynnisti (kanta)saamelaisen kehityksen."
  • "Myöhäisneoliittisena aikana ja pronssikaudella yhteydet Viron eteläpuolelle olivat vain välillisiä. Eteläisen Skandinavian aktiivisuus Suomen suuntaan oli vähäistä keskineoliittisenä aikana, voimistui myöhäisneoliittisena aikana ja kehittyi voimakkaan ekspansiiviseksi pronssikaudella. Kyse oli 'traaderitoiminnasta', joka rannikolla johti myös jonkin asteiseen asuttamiseen."
  • (re:A78s291:) Carpelanin artikkelissa korostuu se tosiasia, että Suomeen on kautta kivikauden muuttanut uutta väkeä, niin etelästä, lännestä kuin idästä.
    • Ensimmäisen uuden väestöaallon toi tyypillinen kampakeramiikka. Se rajoittui itä- ja keski-Suomeen.
    • Vasarakirveskulttuuri taas saapui itä-Baltian kautta, ehkäpä nopeastikin
      rannikkoa pitkin, ja länsisuomalainen, mesoliittisestä ajasta polveutuva kampakeraaminen kulttuuri omaksui sen kulttuurikuvan sulauttaen itseensä maahanmuuttajat.
    • Maahanmuutto jatkui ns. läntisen pronssikauden asuttamalla alueella länsi-Suomessa.

Mitä kieltä "Suomen" ensimmäiset asukkaat puhuivat?
Milloin "Suomessa" puhuttiin suomea?

Tietoiskut: ensiasuttajien kieli | genetiikka

Suomen synnyn taustakeskustelua, osa : kieli
faktaa, tiedon jyviä, asiantuntija-näkemyksiä ja -arvauksia

Keräillyt Mauri Rastas 19.03.2007
1.)(Re:A77s256:)
Varhaiskeramiikan aika oli vielä uralilaisen kantakielen rekonstruktiotason aikaa.

2.) Tyypillinen kampakeramiikka:
a.) On todennäköistä, että tyypillisen kampakeramiikan tullessa "Suomeen" samalla
saapui siirtolaisuutta.
b.) Jos ensiasutuksen ihmiset puhuivat muuta kuin uralilaista kieltä, on ainoa
mahdollisuus, että viimeistää nämä tulijat olivat jotain suomalais-ugrilaista alkukieltä puhuvia. (Ei voitane sanoa enää tässä vaiheessa uralilaiseksi samojedikielten kaukaisuuden takia.)
c.) On todennäköisempää, että jo ensiasutuksen ihmiset olivat (kaukaisia)
kielisukulaisiamme, jotain uralilaista esikantakieltä puhuvia.
- (re:A77s258:) Tyypillisen kampakeramiikan kannalla olevien yhteisöjen on täytynyt puhua
suomalais-ugrilaista kieltä, lähinnä varhaiskantasuomea. Siis riippumatta saapumisajasta.

3.) Nuorakeraaminen eli ns. vasarakirveskultturi: (NKK)
a.) Varmastikin NKK:n mukana on tullut "Suomeen" siirtolaisuutta.
b.) On erittäin epätodennäköistä, että tämä tai myöhäisempikään kulttuuri olisi
tuonut mukanaan "Suomeen" suomalais-ugrilaisen alkukielen käyttäjiä.
c.) On aivan ilmeistä ko. siirtolaiset puhuivat jotain indoeurooppalaista alkukieltä.
- (re:A73s190:) Lounais-Suomessa, Karjalan Kannakselta Kokkolaan kulkevan linjan
länsipuolella, suomalais-ugrilaisten kielten puhujia varmasti edustava kampakeramiikka jatkuu vain n. (karkeasti) v. 3000 cal eKr, jolloin aikaisempi väestö ilmeisesti on omaksunut NKK:n. Sen sijaan idempänä Laatokan ympäristössä kampakeramiikka (asbestiker.!?) jatkuu n. v.:een 1900 cal eKr. Paikallisen kampakeraamisen kulttuurin ja ulkoa tulleen edistyneemmän NKK:n fuusio länsi-Suomessa ja Baltiassa heijastelee varmaankin indoeurooppalaista kieltä puhuneiden tulokkaiden sulautumista suomalais-ugrilaisen kielimuodon puhujiin. Nuorakeramiikan tuoneen väestön kieli näyttää olleen vielä lähes kanta-indoeuroopan tasolla. Ilmeisesti NKK:n omaksuminen lounais-Suomessa ja Baltiassa ja omaksumattomuus Kokkola-Viipuri-linjan itäpuolella on eriyttänyt väestön káhteen osaan, joiden kielistä kehittyivät itämerensuomi ja saame.
- (re:A74s233:) Varhaiset läntiset indoeurooppalaiset lainat kytkeytyvät luontevasti
NKK:n eli ....leviämiseen keski-Eurooppaan, Baltiaan, lounais-Suomeen ja etelä-Skandinaviaan. ... saapuminen Suomeen ajoitetaan .... Viimeistään tuolloin esisuomalaisia on ollut Baltiassa ja Suomessa, ilmeisesti jo kuitenkin viimeistään varhaisen tyypillisen kampakeramiikan (4000-3600 cal eKr) ajoista asti.

sivun alkuun, so. genetiikka

Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.