Suomen synnyn taustakeskustelua, osa

Esihistorian vaikutusaallot Suomeen

lähtösivulle
Laatinut Mauri Rastas 15.01.2008 (sec\vaik_aal.html)

Laskelma asutusvirroista

Vaikutusaaltoon mahdollisesti liittyvä siirtolaisuus on usein "tihkumista" eli diffusiota, sillä sen ihmismäärän ja/tai ihmisvirtauksen havainnoistamiseksi olisi huomioitava kaksi tekijää: kantaväestön koko, joka on todella pieni ja ajanjaksojen pituudet, jotka ovat järjestään suuria. Lasketaanpa:
1. "standardiasukasluku" kivikaudella, sanotaan n. 4000 eKr oli n. 10 000 henkeä,
= n. 2000 perhettä
2. oletetaan muuttajien määräksi 1/5 asukasmäärästä eli 400 perhettä,
ja ne tulleen ko. jakson 4000-3600 aikana, = 400 vuotta
3. saadaan 400/400 eli vain yksi perhe/vuosi
MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUSAALLOT:
(huom. numerointi)

1.) Ennen jääkautta "Suomessa"
saattoi olla asutusta. Ennakkoarviot Susiluolan (Kristiinankaupunki) esineistöstä:
- on paleoliittinen luola-asuinpaikka (:re:A122)
- mahdollisesti n. 100.000 vuotta vanhaa (re:A122: 120.000 vuotta, Internet-julkaisut 130.000)
- löydetty nuotio, C14-ikäyksen perusteella ikä varmastikin yli 40.000 vuotta (:re:HS/10.12.2005)
- jos asutusta oli, asukkaat olivat ilmeisesti neandertal-ihmisiä
- "Suomi" oli tuolloin EEM-merta ja Susiluola (pienessä?) saaressa
- löydetyt kiviesineet ovatkin todennäköisemmin luonnon, ei ihmisen, muovaamia
2.) Jääkauden ts. mannerjäätikön aika v.:een 9.500 cal eKr asti
klikattavien SARJAKARTTOJEN karttavalikko. Ajanjakso: 16.000 - 4.500 cal eKr
Tarkempi aiheen käsittely:
Suomen synty jääkauden jälkeen | sen taustakeskustelu | päävalikko

A.) Jäätikön eteläpuolella oli yleisesti ottaen asutusta - Cromagnon-ihmisistä polveutuvia yhteisöjä.
B.) Alppien pohjoispuolinen asutus vetäytyi jäätikön tieltä kaakkoon ja lounaaseen.
Syntyi länsi-Eurooppaan läntinen ja etelä-Venäjän tasangolle itäinen asutuslohto.
C.) Läntinen lohko: loppuvaiheessa pohjoissaksalainen Ahrensburg-kulttuuri, n. 11.000-9.500 cal eKr
levisi jopa läntiselle Volga-Oka-alueelle asti. Itäisestä lohkosta, etelämmästä lähtöisin oleva Swidry-kulttuuri syntyi Puolassa noin 11.000 eKr, soluttautui etelä-Baltiaan ja huom. myös läntiselle Volga-Oka-alueelle, jossa siis molempien lohkojen perinteet yhdistyivät jälki-swidryläisiksi kulttuureiksi.
D.) Erillinen tekijä: pohjoisimman Norjan rannikon Komsa-kultturin etujoukko lähti Pohjanmeren mantereelta
sulaa rannikkokaistaa pitkin noin 10.100 cal eKr saavuttaen pysyvän vaiheen n. 8980 cal eKr.
3.) ENSIASUTUS:
Välittömästi jääkauden jälkeen "Suomi" sai ensiasutuksensa, siis siirtolaisuutta, joka oli peräisin em. jälki-swidryläisistä yhteisöistä
Re:A108s12:
Baltian, pohjoisen Venäjän ja itäisen Fennoskandian ensiasutus 8980-7370 cal eKr:
• muodostuneet jälki-swidryläiset kulttuurit levisivät ko. alueelle aina Vjatkaa
ja Pechoraa myöten (: Butovo-kulttuuri Volga-Oka-alueella, Kunda-kultturi
Baltiassa ja Veretje-kultturi Äänisjärveltä itään)
• mesoliittisen asutuksen pohjoisraja kulki n.v. 8980 cal eKr Pullista Kargopoliin,
länsilounas-itäkoillinen-linja; (ks. ensiasutuksen taustakeskustelu = re:A105s151:)
• tältä linjalta Suomen ja Karjalan ensiasutus eteni rintamana eteläkaakosta
pohjoisluoteeseen
• n. 8100 cal eKr saavutettiin pituuspiiri 65 astetta
• n. 7370 cal eKr saavutettiin pituuspiiri 69 astetta, jolloin siis pohjoisimmassa Fennoskandiassa kohtasivat
Euroopan itäisen asutuslohkon jälkeläiset vastaavan läntisen jälkeläiset.
4.) Askola-kulttuuri
On katsottu, että ensimmäinen pysyvämpi asutus on erilaista, Askola-kultturia (8300-7000 cal eKr), mutta ero am. Suomusjärven kulttuuriin ei ole merkittävä eikä selvä.
5.) Suomusjärven kulttuuri; ajalta ennen keramiikkaa n. 8300-5100 cal eKr; itärajana Saimaa-Pielinen,
(re:A122: -5000).
(Re:A77s256:)
Arkeologinen aineisto osoittaa itä-Euroopan pohjoispuolisko oli jakautunut voimakkaiksi kulttuureiksi jo ennen keramiikkaa. Tässä kehityksessä Volgan-Okan alue on ollut tärkeä innovaatiokeskus.
(Re:A178s175:)
"Asutuksen vakiintumista osoittaa, että täällä alkoi pian kehittyä omaperäinen kulttuurimuoto, jota länsisuomalaisen löytöalueen mukaan nimitetään Suomusjärven kulttuuriksi. Se syntyi Suomenlahden rannikkoseudulla, jonne siirtolaisia oli tullut lähinnä Virosta, ja levisi sieltä ilmeisen nopeasti Pohjanlahden rannoille ja Lappiin asti; idän suunnalla sen alue ulottui Kannakselle ja Laatokalle."
"Kaikki Suomen esikeraamiset löydöt eivät kuitenkaan kuulu Suomusjärven kulttuuriin. Aunuksessa ja itä-Suomessa on idän ja kaakon vaikutus väestöön ja kulttuurin muodostumiseen ollut vahvempi ja Baltian vaikutus vastaavasti heikompi kuin maan etelä- ja länsiosissa, ja siksi kehitys on siellä saanut toisen suunnan. Esineistön perusteella sikäläisen Aunuksen kulttuurin ja Suomusjärven kulttuurin väliset yhteydet ovat kuitenkin olleet jatkuvasti läheisiä."
"Näyttää siltä, ettei itäinen vaikutus ole sanottavasti ulottunut Saimaan-Pielisen seutuja lännemmäksi ja Suomusjärven kulttuurin löytöjä puolestaan on tästä itään melko vähän. Kannas ja Laatokan Karjala ovat kuitenkin olleet näiden kulttuurien yhteisaluetta ja sieltä tunnetaan kumpaakin kuuluvia löytöjä."
(re:A203:)
aika 8.300-5.000 _eKr; elinmuodot: metsästys, kalastus ja keräily; jako mesoliittiselle kivikaudelle: varhais- 8.300-7.000 _eKr ja myöhäis- 7.000-5.000 _eKr; tulevalla ((varhais)kampa)keramiikalla jatkuvuus S.j.k.:sta
Ks. keramiikan "taustatekijät" | kampakeramiikan jaksotus
6.) Sperrings 1-kulttuuri
vaikutti vain Suomessa ja Itä-Karjalassa 5100-4400 cal eKr
Itä-Karjalan ja Suomen varhaisin keramiikka (kampa-) on nimeltään Sperrings 1.
Re:A221: nimi: Vanhempi varhaiskampakeramiikka, levintä: Suomi, ei pohjois-S., ikä: 6200-5500 BP
(Re:A77s253:)
• todennäköisesti Ylä-Volgan keramiikan johdannainen
• levintä: Itämeri-"Oulu"-Äänisen tausta-Neva (re:A48s128: -Kalix-)
• Lappiin keramiikka tuli varsinaisesti vasta 1900 cal eKr (imitoitu tekstiiliker.)
• Pohjanmaalla oli Säräisniemi 1- (Sär 1-) keramiikka 5000-4500 cal eKr
• Valmistustaidon leviämisessä on "hyppäyksiä", jotka selittyvät elinolosuhteiden
paranemisista, joka taasen aiheutti väestön kasvua ja sen myötä väestöpainetta, joka purkautui perheiden siirtymisenä uusille asuinsijoille. Ainoa ajateltavissa oleva suunta on pohjoinen, jossa asukastiheys on pienempi.
• mahdollisesti, Sperringisin kulttuurin alkaessa, "Suomen" väestön koostumukseen
tuli uutta verta, joko Karjalasta tai vähän kauempaa ylä-Volgalta.
(Re:a48s128:)
Kyseessä tietotaidon saanti kaakosta, ehkä Dnjeprin-Desnan alueelta, ehkä liikkuvien muukalaisten tai kaukoavioliittojen välityksellä, tuskin suurempaa siirtolaisuutta
(Re:A108s14:)
• Sperrings merkitsi jossain määrin uutta etnisyyttä, ja aktiivinen Volgan-Okan tienoo
lähetti ilmeisesti Suomeen uralilaisuutta puhuttuun kieleen.
• Sperrings 1 esineistö ilmaantui Suomen eteläpuoliskoon n. 4900 cal eKr ja tihkui
myöhemmin pohjoiseen
(re:A108s15:)
• Sperrings 1 muuttui Suomessa Sperrings 2:ksi n. 4400 cal eKr
• Sperrings 1 säilyi Karjalassa loppuen todennäköisesti n. 4400 cal eKr (eikä
vasta 3800 cal eKr)
re:A122: 5000-4500 cal eKr
re:B20+re:A178s185: varhaiskampakeramiikka: 5000-4000 cal eKr
re:A226s204: saapui Volga-Okalta, jossa oli Ylä-Volgan keramiikka (5.900-5.000 cal eKr),
jonka kieli mahdollisesti oli jo kehittymässä uralilaisen kantakielen suuntaan.
7.) Säräisniemi 1-kulttuuri
Lyhennettynä Sär 1, (re:A122:) on varhaiskampakeramiikkaa, 5000-4500 cal eKr. (Säräisniemi Oulujärvellä lähellä Vaalaa.)
Re:A221: pohjois-Suomi, ikä: epäselvyyttä, 6200-5500 BP
8.) Ljalovon keramiikka eli kuoppa-kampakeramiikka;
n. 4700-3700 cal eKr; Itä-Karjala, länsiraja: Saimaan itärannikko.
Lähtöisin Volgan-Okan alueelta, ko. innovaatiota levitti mahdollisesti
siirtolaisuus, (re:A48s130:) sekoittuminen varhaiskampakeramiikan kanssa pani Laatokan seudulla ja Kannaksella alulle tyypillisen kampakeramiikan.
Re:A221: nimi: Itäinen (venäläinen) kuoppakeramiikka, levintä: itä-Suomi ja Karjala, ikä: 5200-4850 BP
(re:A108s14:)
• Ylä-Volgan kulttuurien (ketjun) tilalle tuli voimakas Ljalovo-kulttuuri, jota edusti kuoppakeraaminen esineistö, n. 5000 cal eKr, Äänisen alueelle
• ilmeisesti ko. kuoppakeramiikka toi siirtolaisuutta, joka vaikutti paikallisiin Sperrings 1-yhteisöihin.
(re:A108s15:)
Ljalovo-kulttuurin esiintyminen (aika ja paikka) sopii kielellisesti katsoen kantauralin kotimaaksi (otaksuen aika läntiseksi eikä liian laajaksi)
(re:A217s159:) 5000-3650 cal eKr, mahdollisesti kantauralilainen
(re:A178s185:) kuoppakeramiikka, n. 4800-3600; kaakkois-Suomi
(re:A226s205:) tyypillisen kampakeramiikan pani alkuun Volgan yläjuoksun Ljalovon kuoppakeraamisesta
kulttuurista (5.000-3.650 cal eKr) lähtenyt väestö. TKK syntyi joko Ljolovo-siirtolaisten sekoittumisesta Laatokan seudun varhaiskampakeraamikkoihin tai ylä-Volgalta nopeasti levittäytyneen väestön mukana. Kielellisesti Ljalovo oli ehkä jo kantauralilaista.
9.) Sperrings 2-kulttuuri; 4400-4100 cal eKr;
on jatkoa Sperrings 1:lle, muualla (Suomessa) paitsi itä-Karjalassa.
(re:A108s15:) Jäkärlä- ja Kaunissaari-kulttuurit ovat Sperrings 2:n johdannaisia
Re:A221: nimi: Nuorempi varhaiskampakeramiikka, levintä: Suomi, ei pohjois-S., ikä: 5500-5250 BP
re:A122: 4500-4000
10.) Jäkärlän kulttuuri/ryhmä; n. 4250-3600 cal eKr;
Sperrings 2:n johdannainen; lounais-Suomessa, (rannikko Helsinki-Merenkurkku (:reA48s130), (re:A122:) 4300-3900).
- Re:A221: nimi: Jäkärlän keramiikka (ryhmä), levintä: S.:n rannikko, erit. lounaisr., ikä: 5300-5000 BP
- (re:A106s20:) "Suomen" rannikkoasutus ilmenee tässä ensi kertaa omana
kulttuuriryhmänään; hyvä kartta: pääesiintymä: vyöhyke Turku-Pyhäjärven tausta. Asutuksen jatkuvuusteoria koskee nimenomaan tätä rannikkoasutusta, joka kehittyi omaan suuntaansa ja alkoi erota (oma etninen ryhmänsä?) sisämaan asutuksesta yhä selvemmin; se kehittyi suomalaiseksi.
- Itä-Suomessa Kaunissaari-ryhmä (ks. alla) samaan aikaan, Sperrings 1:stä
varhais-asbestikeramiikan (4500-4250) kautta. (re:A124s89:) Kaunissaari on Parikkalassa.
11.) Asbestikeramiikka
esiintyy vain itä- ja pohjois-Suomessa, etelä-Pohjanmaalta napapiirille.
Re:A221: nimi: Varhainen asbestikeramiikka (Vasb), levintä: itä-Suomi, ikä: 5500-5000 BP
Siitä on monia muunnoksia:
- ajallisesti ensin Kaunissaari (Parikkalassa) (4250-3600); (re:A178s198:) alk. 4500 cal eKr
- sen syrjäyttäen Kierikki (Yli-Iissä) (3600-3100)(re:A108s17: 3570-3070 cal eKr),
- ja sen syrjäyttäen Pöljä/Jysmä (Pöljä Siilijärvellä, ei Jysmää :re:A178s198)(3100-1900) (:re:A77s273)(reA108s18:) hävisi 2530 cal eKr).
Se oli pitkään käytössä 4200/4250 cal eKr alkaen ja jatkui pronssikaudelle
asti (1500 cal eKr ->)(:re:A48s132/134:), jolloin sen valmistukseen vaikutti kaakosta levinnyt tekstiilikeramiikka, joka synnytti Sär 2-keramiikan.
- (re:A108s17:) itä-Suomessa 4400 cal eKr
- (re:A124s24: kartta) lounaisraja Kiukaisten keramiikkaa vastaan: kaari Oravainen-Ikaalinen-
Urjala-Riihimäki-Anjalankoski-Viipuri; Kiukais-/asbestikeramiikkojen ns. välivyöhykkeen koillisraja: suoraan Uusikaarlepyy-Säkkijärvi (Viipurinlahti); hyvä kartta.
- (re:B20:) 3600-1800 cal eKr Karjala
12.) tyypillinen kampakeramiikka
- 4100-3500 cal eKr (:re:A48); (re:A77:) 4000-3600; (re:A122:) 3900-3400; (re:B20:) 4000-3600 cal eKr; alk. 3900 cal eKr "varsinais-kk" (:re:A217)
- Itämeri-napapiiri-Ääninen-Baltia-itä-Preussi.
- Re:A221: levintä Suomessa: koko S., ei Lappi, ikä 5250-4800 BP
- alku Laatokan seudulla ja Kannaksella (:re:A48s130)
- juontuu Volgan-Okan alueelta, joka on ollut tärkeä innovaatiokeskus (:re77s257).
- todennäköisesti samalla saapui varhaiskantasuomea puhuvaa siirtolaisuutta.
Huomattakoon, että kantaurali on kielitieteellisesti määritelty syntyneeksi n. 4000 cal eKr.
- (re:A108s15:) 5000/4000 vaihteessa voimakas uuden keramiikan ((tyypillinen) kampakeramiikka)
sisältävä vaikutusaalto saapui Karjalaan, koko Suomeen (ei Lappiin) ja Baltiaan. Vaikutusaallossa oli myös monia muita uutuuksia yhteiskuntaelämän kannalta, asumukset, kupari jne.
- (re:A23->A129s22:) "suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet Suomessa jo tyypillisen
kampakeramiikan aikana"
- (re:A178s196:) "(tyyp.kk) ... esiintyy jokseenkin yhdenmukaisena alueella, joka ulottuu
Pohjanlahdelta Äänisen ympäristöön ja Veikselin suulta napapiirille. Siten se kattaa suurimman osan Suomesta, Itä-Karjalasta ja Baltiasta eli suunnilleen alueen, jolla myöhemmin tunnetut itämerensuomalaiset kansat ovat asuneet. ... se lienee kehittynyt nimenomaan Laatokan ja Kannaksen piirissä ja sieltä sitten levinnyt eri tahoille."
"Rinnakkaiseloa (tyyp.k.k.:n ja kaakosta etenevän kuoppakeraamisen väestön välillä) ovat saattaneet helpottaa yhteiset varhaiskampakeraamiset juuret, joihin lienee liittynyt kielellistä ja muutakin sukulaisuutta."
- (re:A203:)
aika 3.900-3.400 _eKr; voimakas esineellisen kulttuurin muutos = mahdollisesti väestön muuttoa. kosketukset itään ja etelään; hylkeen massapyyntiä, rikkautta; suuria kyliä
- (re:A122:) 3900-3400 ; (re:B20+re:A178s185:) 4000-3600
- (re:A226s205:) noin 3.900-3.500 cal eKr, levisi Karjalaan (jatkovaiheen lähtökeskus: Laatokan
seutu ja Karjalan Kannas), Suomeen, Baltiaan ja Itämeren kaakkoisrannoille. TKK:n pani alkuun Ljalovon kuoppakeraamisesta kulttuurista (5.000-3.650 cal eKr) lähtenyt väestö. TKK syntyi joko Ljolovo-siirtolaisten sekoittumisesta Laatokan seudun varhaiskampakeraamikkoihin tai ylä-Volgalta nopeasti levittäytyneen väestön mukana.
- (re:A226s207:) "TKK:n jälkeiseltä kivikaudelta ei voida osoittaa enää sellaista kulttuurimurrosta,
joka olisi selkeästi tulkittavissa uralilaisten eli suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kielellisten esi-isien ilmaantumiseksi." "Siitä syystä voidaan pitää todennäköisenä, että maan (Suomenko siis?) väestö (...) todellakin puhui uralilaista kielimuotoa - mahdollisesti uralilaista kantakieltä - viimeistään TKK:n kautena.
13.) Myöhäiskampakeramikkka eli Uskelan kulttuuri;
lounais-Suomessa; alkoi 3600 cal eKr, päättyi 3200/2800 cal eKr (Pyheensillan ryhmän aikana); (re:A122:) 3600-3200; (re:B20:) 3600-2800 cal eKr ; (re:A226s204:) n. 3.500-2.300 cal eKr + huomioitava nuorakeramiikan alku 3.200.
Re:A221:
1. nimi: Vanhempi myöhäiskampakeramiikka (Ka III:1) eli Uskelan ker., levintä: Suomi, ei pohjois-S., ikä: 5000-4600-3900 BP
2. nimi: Nuorempi myöhäiskampakeramiikka (Ka III:2) eli Sipilänhaan ker., levintä: Turku, ikä: 4600-4400-3900 BP
(re:A203:)
aika 3.600-3.100 _eKr; länsi- ja etelä-Suomessa; eli Uskelan ker.; sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla Kierikin ker.; tyypillisen kampakeramiikan edustama "yhtenenäiskulttuuri" eriytyi paikallisiksi muunnoksiksi
14.) Pyheensillan keramiikka (3.200-2.800 cal eKr)
(re:A122:) 3200-2800 cal eKr; (re:A178s185:) ei Karjalassa
Re:A221: levintä Suomessa: lounaisrannikko, ikä 4400-3900 BP
(re:A203:)
aika 3.200-2.800 _eKr; jatkaa myöhäiskampakeramiikan perintöä; läntiset yhteydet = itäruotsalainen kuoppakeramiikka
(Re:A221: vain ajallisesti samoin: nimi: itäruotsalainen kuoppakeramiikka,
levintä Suomessa: Ahvenanmaa, ikä 4500-3900 BP)
15.) Volosovo-kulttuuri
- (re:A108s18:) Volosovon, orgaanisesti vahvistetulla, keramiikkalla, syntyen Volgan-Okan alueella,
oli voimakas vaikutus länsi-Suomessa ja Baltiassa n. 3.600-2.460 cal eKr
- (re:A217s159:) 3.650-1.900 cal eKr, mahdollisesti kantauralia puhunut kulttuuri
- (re:A226s207:) 3.650-1.900 cal eKr Volgan-Okan alue+Suomi (ei mainintaa kielestä!)
16.) Kierikki-ryhmä; 3600-3100 cal eKr; itä-Suomessa;
asbestikeramiikan johdannainen, (re:A122: 3600-3100) (Kierikin saari Yli-Iissä.)
(re:A203:)
aika 3.600-3.100 _eKr; sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla Kierikin ker.; tyypillisen kampakeramiikan edustama "yhtenenäiskulttuuri" eriytyi paikallisiksi muunnoksiksi
Re:A221: nimi: Kierikki-ryhmä, levintä: itä- ja pohjois-Suomi, ikä 5000-4400 BP
17.) Nuorakeraaminen eli ns. vasarakirveskulttuuri;
n. 3200-2350 cal eKr; esineistöä luonnehtii vasara- eli vene- eli sotakirveet ja saviastioihin, joihin jollain nuoralla tehty koristekuvio; ulottui Suomessa vain lounais-Suomeen, Säkkijärveltä Ähtävänjoelle. (Uskontoko? Oma näkemys!)
- (:re:A77s261), (re:A73s190:) Karjalan Kannakselta Kokkolaan
- saapui sinne keski-Euroopasta itä-Baltian kautta, aluksi (3200-3100) nopeasti, ilmeisesti rannikkoa pitkin
- sai ilmeisesti alkunsa,
-- kun Dneprin ja Veikselin välisten alueiden (Valko-Venäjää) kulttuurien väestöä siirtyi länteenpäin. Vasta NKK:n kielellinen indoeurooppalaisuus on ilmeinen. (:re:A73s186)
-- (re:A218s166:) alkuvaiheen kuoppahautakulttuuri (Ukraina 3500-2800) sekoittui pohjoisessa paikallisten kultturien kanssa synnyttäen NKK:n
- suomalaiset tutkijat ovat lähes yksimielisiä, että mukana tuli kieleltään indoeurooppalaista
siirtolaisuutta, jolloin länsisuomalainen, jääkauden jälkeisestä ajasta polveutuva kampakeraaminen kulttuuri omaksui nuorakeraamisen kulttuurikuvan sulauttaen itseensä maahanmuuttajat
- skandinavisilla tutkijoilla on näkemyksiä myös pelkän diffuusion (tihkumisen tms.) puolesta
- aika: (re:108s20:) 3200-2300 cal eKr; (re:A122:) 3200-2300; (re:B20:) 3200-2350 cal eKr;
(re:A217s154:) 3200-2300 cal eKr; (re:A218s167:) alku 3300-3100, Suomeen 3200-3100 _eKr ; (re:A226s204:) n. 3.200-2.300 cal eKr
- levisi nopeasti (=mitä on nopeasti?) laajalle alueelle
- oli alussa muodoltaan yhtenäinen, ns. A-horisontti, mutta hajosi useiksi
paikallisiksi variaatioiksi
- olemus perustui maanviljelykseen
- Suomessa tutkijoiden enemmistö vasarakirveskulttuurin olevan maahanmuuttajien kulttuuri
- kyseessä todennäköisesti kuitenkin pienten ja kyvykkäiden mutta harvojen
yhteisöjen muutto kantaväestön keskuuteen
- mistä vaikutuksen lähtö tapahtui, on ratkaisematta, (Dnjepriltä?)
- Suomeen vaikutus tuli Baltian kautta nopeasti 3200-3100 cal eKr
- vaikutus sai heti kontaktin Pyheensillan kulttuuriin
- kampakeraamiset yhteisöt eivät hävinneet vaan jatkoivat eloaan omaksumalla
uuden kulttuurin sisällön ja sulauttamalla itseensä uuden kulttuurin väestön
- kielellinen vaikutus oli voimakas, lähtönä todennäköisesti jonkinlainen esibaltti,
mutta kuitenkin esi-itämerensuomi säilyi valtakielenä vaikka kaksikielisyyttäkin esiintyi
- etnisesti vaikutus oli käänteentekevä uraalisen vyöhykkeen länsiosaan:
syntyi selvä ja tehokas jako pohjoinen/etelä. Eteläosa omaksui vaikutuksen sisällön laajasti, mutta pohjoisosassa ei murrosta tapahtunut vaan Pöljä-Jysmä-yhteisöt jatkoivat omaa kehitystään.
- (re:A178s226:)
-- levintä: Dnepriltä Reinille, Alpeilta Itämerelle ja Fennoskandian eteläosiin, myöhemmin Volgalle asti
-- luonteenomaista: nuorakoristelu keramiikassa, vasarakirveet ja hautauksessa vainaja kyljellään polvet koukussa
-- tärkein elinkeino karjanhoito, myös maanviljely, josta tosin Suomesta ei löydy tuolta ajalta kunnon todisteita, vaan vasta myöhemmin
-- synnyinseuduksi katsotaan nykyisin Mustanmeren pohjoispuoliset aroalueet; mutta miten:
-- yleisempi käsitys 1: indoeurooppalaisia kieliä puhuvien heimojen siirtyminen uusille alueille - suhteellisen nopeasti
-- yleinen käsitys 2: vain vaikutusta, ei siirtolaisuutta
-- on ilmeistä, että Virosta oli tullut Suomeen vierasta väestöä, joka on lyhyen ajan kuluessa otti haltuunsa maan lounaisosan
-- kampakeraamiset yhteisöt asuivat lähes aina aivan veden äärellä; vasarakirvesväestö taasen hieman kauemmaksi (laidunmaiden takia?)
-- VKK-väki vähälukuisempi kuin kampakeraaminen väestö
-- koillisraja (Viipuri(nlahti)-Tampere-Kokkola) suhteellisen jyrkkä
-- tyypillisen kampakeramiikan edustajien levitessä Suomeen, ero edelliseen kulttuuriin oli pieni - ehkä kielikin oli ymmärretävää - jolloin sopeutuminen oli helpompaa. Vasarakirvesväestö poikkesi - kieli ja tavat, (etnisyys?) - täysin kantaväestöstä, jolloin sopeutuminen oli vaikeampaa. Ilmeisesti kuitenkin tässäkin tapauksessa saapuva väestö harvalukuisempana joutui sulautumaan kantaväestöön, vaikka on esitetty, että vasarakirveskansa olisi ollut peräti "herrakansaa". Lisäksi saapujien tieto-taito maanviljelyksessä ei ilmeisesti riittänytkään huonoihin olosuhteisiin, joka myös heikensi sosiaalista otetta.
-- vähittäinen sekoittuminen synnytti vuoteen 2300 cal eKr mennessä Kiukaisten sekakulttuurin
- (re:203:)
-- aika 3.200-2.300 _eKr; todennäköisesti mukana tuli väestöä; elinkeinot: karjanhoito ja alkeellinen maanviljely
- (re:217s154:)
-- yleinen käsitys: maahanmuuttajat toivat, kieli indoeurooppalaista
-- arkeologian perusteella usein tarkennettu: kantabaltti
-- maanviljely (ja karjanhoito) tuli varsinaisesti NKK:n mukana, joskin sitä ennenkin merkkejä aloittamisesta, maanviljelysanaston perusteella kieli melkein vielä kanta-IE:tä
-- kielitieteen sanastotutkimuksen perusteella: originaalikieli, josta myöhemmin kehittyneet: germaani ja balto-slaavi
-- tulokkaat vähitellen sulautuneet kantaväestöön
(re:A226s211:) "Kirveet ovat rakenteeltaan siksi heiveröisiä, että varsinaisiksi sota-aseiksi niistä tuskin on
ollut ..." Statussymboleja. "Suomessa kyse on ollut selvästi uuden väestön maahantunkeutumisesta", joskin vain muutama sata tulijaa satojen vuosien ajan. Olivat kieleltään indoeuroppalaisia, eivät kantabaltteja, koska lainasanojen ikä on suurempi kuin kantabalttiaika, vaan indoeurooppalaista kantatasoa. "Suomen kielen esivaiheisiin ne (indoeurooppalaiset lainasanat) ovat voineet alkaa siirtyä ehkäpä noin 300-400 vuotta vasarakirveskauden alkamisen jälkeen, kun vasarakirveskulttuuri alkoi sulautua kampakeraamiseen, kielellisesti uralilaiseen kulttuuriin." VKK-kauden lopulla tuli toinen muuttoaalto.
Uskontoko? Oma näkemys!
18.) Pöljän ja Jysmän kulttuuri; n. 3000-1900 cal eKr;
Suomen itäinen kulttuuripiiri; asbestikeraaminen, (re:122: 3100-1900)
- (re:A77s268:) yhteys vanhalle kosketusalueelle, keski-Venäjälle.
- (re:A106s21:) Pöljä vanhempi Jysmää; hyvä kartta: esiintymät leveänä
vyöhykkeenä Karjalan Kannakselta Oulun-Kainuun tasalle
- (re:A124s305:>Pöljä ja Jysmä erillisinä
19.) Kiukaisten kulttuuri; n. 2350-1600 cal eKr; lounaisin Suomi
(re:A77s266:)
- tämän ja itäisen kulttuuripiirin (Pöljä/Jysmä) väliin jäi ns. välivyöhyke
- havaittavissa voimakasta skandinaavista vaikutusta, heikkoa balttilaista; tuskin siirtolaisuutta
(re:122:) 2300-1500; (re:A124s23:) 2300-1600; (re:A226s204:) 2.300-1.700 cal eKr
(re:A106s21:) rannikko Viipurinlahdelta Oravaisiin ynnä Kokemäenjokea; kyseessä on
kantasuomalainen "Suomi"; sisämaassa saamelaiset; hyvä kartta
(re:A124s24: kartta) (lännessä ja etelässä Itämeri) koillisraja asbestikeramiikkaa vastaan:
kaari Oravainen-Ikaalinen-Urjala-Riihimäki-Anjalankoski-Viipuri; Kiukais-/asbestikeramiikkojen ns. välivyöhykkeen koillisraja: suoraan Uusikaarlepyy-Säkkijärvi (Viipurinlahti); tästä koilliseen varsinaista asbestikeramiikkaa; hyvä kartta.
(re:B20:) 2.350-1.800 cal eKr länsi-Suomi; (re:A226s219:) 2.300-1.700 cal eKr kapeat rannikkokaistaleet
lännessä ja etelässä
(re:A178s237:)
- on länsi-Suomessa kivikauden viimeinen jakso
- esineistö kahden kulttuurin sekoitusta: kampakeramiikkalaiset työkalut ja nuorakeramiikkalaiset reikäkirveet
- merkkejä maanviljelystä
- koska kampakeraaminen kantaväestö oli lukuisampi vasarakirvesväki, vei sen kultturikuva lopulta "pidemmän korren". Samoin heiden geeninsä jäivät valtaan ja sen kielikin pysyi suomalais-ugrilaisena. Vasarakirveskulttuurista periytyi kuitenkin sekä indoeurooppalaisia geenejä että kielellisiä aineksia, joita vaille sisämaassa jäätiin. Rannikon ja sisämaan asukkkaiden näin syntynyt ero kasvoi vielä ajan myötä.
- itä-Suomessa kivikauden lopun kulttuurikuva ja asutuskehitys jää aika epäselväksi
(re:A203:)
aika 2.300-1500 _eKr; piirteitä vasarakirveskulttuurista ja myöhäiskampakeramiikasta, joka hallitsevampi; sekatalous: viljely-karjanhoito-pyynti; ensimmäiset kiviröykkiöhautaukset ja perusta rannikon pronssikaudelle.
20.) Maanviljelyksen leviäminen
Tapahtui hitaasti Kreikan kautta Eurooppaan n. vuodesta 6000 eKr alkaen, ja Suomeen vasta yli 4000 vuotta myöhemmin. Alkuvaiheen hitauden takia siihen tuskin liittyi mitenkään merkittävää maahanmuuttoa, myöhemmin nopeutuessaan mahdollisesti kuitenkin.
(Re:A71s159:) Suomenkielen vanhin sanakerrostuma käsittää pyyntikulttuuriin
kuuluvia asioita. Maatalouteen viittaavaa sanastoa ilmaantuu vasta itämerensuomen kehittymisen sanakerrostumissa baltti- ja germaanilainoina, eli suomalaisten kielelliset esi-isät ovat ryhtyneet maatalouden harjoittajiksi vasta Itämeren alueella, eli ovat oppineet sen indoeurooppalaisilta naapureiltaan.
(re:A75s237:) On ehdottomasti hylättävä hypoteesi, jonka mukaan maanviljelyksen
leviäminen kulki "käsi kädesssä" keski-Euroopan indoeurooppalaistumisen kanssa, koska keski-Euroopassa on maata viljelty jo ennen indoeurooppalaistumista, mikä todistetaan läntisimpien indoeurooppalaiskielien (ei-ie-)substraatien maanviljelysterminologian sanaston runsaudella verraten kantaindoeuroopan kehittymättömään sanastoon.
(Re:A70s157:) Maanviljelyksen varaista väestökasvua on havaittavissa ennen
1200 eKr ja voimakkaammin hyvin suppeilla alueilla lounais-Suomessa ja etelä-Hämeessä 1200-500 eKr, mutta vasta v. 500 eKr jälkeen se yleistyy, ja n. vuoteen 1150 jKr astihan asukastiheys suurimmassa osassa Suomea pysyi hyvin alhaisena.
(Re:A69s133:) Vaikka ruuan tuotantoa ilmaantui muutamiin osiin etelä-Suomea
jo n. v. 1500 cal eKr, sen taloudellinen ja maantieteellinen merkitys kivikauden Suomessa oli aika rajoitettu.
(Re:A72:) Merkkejä maanviljelystä jo n. 2000 eKr. Tosin Laatokan alueella
niitä on vasta n. v. 400 jkr jälkeen - toistaiseksi.
(Re:A108s19:) Balttilaisissa Niemen- ja Narva-kulttuureissa viljelyä jo
3480 cal eKr, Ilma-järven tienoilla 3170 cal eKr.
(Re:A133s26:) Maanviljely on tullut itäistä reittiä, ei etelästä.
(Re:A174s16:) Karjalassa maata yleensä käytetty jopa jo pronssikaudella, maanviljelyä harrastettu
vasta n. 400-600 jKr, pysyvä maanviljely n. 1000 jKr.
(re:203:) todennäköisesti nuorakeraamisen kulttuurin mukana tuli väestöä; elinkeinot:
karjanhoito ja alkeellinen maanviljely
(re:217s160:) Baltiassa maanviljely (ja karjanhoito) tuli varsinaisesti nuorakeraamisen kulttuurin
mukana, joskin sitä ennenkin on merkkejä aloittamisesta; maanviljelysanasto: (sen perusteella kieli melkein vielä kanta-IE:tä);
Suomessa: ensimmäisiä siitepölyajoituksia (sisemmässä Suomessa) maanviljelystä vasta n. v. 2260 cal eKr, ens. jyvälöydöt Turun tienoilla n. v.:lta 1770 cal eKr, karjanhoito/luut eivät näy Suomen happamassa maaperässä.
21.) Lovozero-kulttuuri; 1900-1200 cal eKr
(Re:A108s26:)
N. 1900 cal eKr tapahtui pohjois-Fennoskandiassa suuri muutos, kun Lovozero-keramiikka pyyhälsi nopeasti yli koko alueen aina Jämtlantia myöten, ei Norjanmeren rannikolle kuitenkaan. Lovozero oli pienten varhaismetallikautisten yhteisöjen levittäytyminen aiheuttaen merkittävän kulttuurisen muutoksen alueella. Lovozeron alkuperä on epäselvä ja se hävisi n. 1200 cal eKr.
(re:A122: -1000)
(re:A124s30 (s29kartta=?):) alue: pohjois-Suomi, satunnaisesti Kainuussa ja Karjalan Kannaksella.
22.) Itäinen pronssikausi; 1900-600 cal eKr;
Suomen itäinen kulttuuripiiri ja Itä-Karjala
- (re:A77s268:) Esihistoriallisella ajalla Volgan-Okan alue oli usean Suomeen
ulottuneen vaikutusaallon lähtökohta.
- sisälsi todennäköisesti pienien viljelijäyhteisön siirtolaisuutta
- jo alussa itäisessä kulttuuripiirissä erottui alueita: etelä- ja pohjoissuomalaiset
sekä pohjoisfennoskandinen. (Kanta)saamelaisuus kehittyi ko. suomalaisilla alueilla.
(re:A108s24:)
- aika: 2500-650 cal eKr
- Volosovo-kulttuurin syrjäytti n. 2500 cal eKr Fatjanovo, ja sen taas
tekstiilikeramiikka n. 1800 cal eKr, kotoisin ylä-Volgalta, leviten Karjalaan ja Suomen itäiselle kulttuurivyöhykkeelle Oulun tasalle asti, jolloin pieniä yhteisöjä siirtyi tuoden mukanaan jonkinlaista maanviljelystä.
(re:A226s210:) Itämerensuomeen arjalaisia lainasanoja on kulkeutunut mm. Volgan-Okan
alueelta tulleen pronssikautisen asutusvirran mukana. ("s221:) 1.900-600 cal eKr; sisä- ja itä-Suomi; vaikutukset Volga-Okalta
23.) Läntinen pronssikausi; 1700-500 cal eKr;
Kiukaisten kulttuurin alue; lähtöisin etelä-Skandinaviasta; siirtolaisuus alueelle jääneitä kauppamiehiä;
- (re:122:) 1500-500; rannikkoalue, viimeistään tällöin alettiin harjoittaa maanviljelystä,
lännestä saatiin myös uusi uskonto, joka ilmenee "hiidenkiukaina" ja polttohautauksena ruumishautauksen sijaan.
(re:A108s22:)
- aika: 2300-50 cal eKr
- lähtöisin keski-Euroopasta, levisi Itämeren ympäristöön
- Kiukais-kulttuurilla oli uskonnollisia yhteyksiä Skandinaviaan
- Kiukais-yhteisöt ovat todennäköisesti aikaisempien Pyheensilta-, Uskela-
ja Jäkärlä-ryhmien jälkeläisiä
- maanviljelys ilmaantuu kiistatta tässä yhteydessä
- rannikkovyöhykkeen ja vasarakirveskulttuurin levinneisyysrajan väliin jää
välivyöhyke, jossa tilanne on epäselvä
- voimakas pohjoismainen pronssikausi toi n. 1500 _eKr Skandinaviasta
rannikolle kauppamiehiä, jotka sulautuivat paikalliseen väestöön antaen oman lisänsä yhteiskunnalliseen elämään
- balttilainen pronssikausi vaikutti Viron ja lounais-Suomen välillä
molempiin suuntiin, mutta oli vaikutukseltaan heikompi kuin vasarakirveskulttuuri
- kielellisesti balttivaikutus oli nyt selvästi pienempi, mutta germaanivaikutus
Skandinaviasta on voimakas
(re:A226s221:) 1.700/1.500 -500 cal eKr; etelä- ja länsirannikot; vaikutteet Skandinaviasta
24.) Tekstiili-keramiikka (re:A124:)
ilmaisuja: imitoitu tekstiilikeramiikka on oma lajinsa;
tekstiilipainanteinen keramiikka (pintakäsittely)
(re:A179s259:)
kankaanjälkeä muistuttava painanne, voi olla tehty muulla kuin kankaalla, esim. naarmuttamalla, astiat pieniä
Tekstiilipainanteen ("tekstiilikeramiikka") käytön laajuus ja samanaikaisuus muun keramiikan kanssa aiheuttaa ryhmittämisvaikeuksia runsaasti.
alkoi: noin 1900 cal eKr; (reA124s24:) 1500 Karjalan Kannaksella; (re:B20:) 1800 cal eKr Karjala
levintä:
- (re:A124s15 kartta:) yleisrajat: tasaleveänä vyöhykkeenä lännestä:
Väinäjoki-Itämeri-Kemijoki-Vienanmeri-Onegajoki ja itään: Kama-joen alku-keskinen Volga
- (re:A124s29 kartta:) imitoitu tekstiilikeramiikka: Oulunjoelta pohjoiseen
- Suomen t-k ei ole johdannainen Venäjän keskuksista, vaan kertoo läheisistä
yhteyksistä Suomen ja Karjalan välillä ja jonkinlainen kieliymmärryskin oli vaikuttamassa (:re:A124s186:).
-- Paitsi pronssia ko. alueet olivat varsin omavaraisia.
-- (re:A124s183:) t-k on tärkein piirre kertomaan kultturimuutoksesta itäisessä Suomessa myöhäiskivikaudella. Ilmeisesti ideatihkuntaa ja tilapäisiä vierailuja on tapahtunut. Koko materiaalinen yhteiskunta muuttui aika voimakkaasti. Kysymys: miksi muutos oli huonompaan suuntaan mm. keramiikkatekniikassa.
leviämisväylät:
- läntinen väylä: Viro - Hämeen (!=) sisäosat
- itäiset väylät (otaksuttuja?):
-- Kemijoen, erityisesti Oulujoen vesistöalueet
-- Saimaan pohjoisosa
-- Laatokka - Saimaan eteläosa Vuoksen kautta (Räisälä, Kaukola)
asutus: Suomen 170 t-k-asumapaikkaa ilmentää pääasiassa tilapäisyyttä;
-- varhaismetallikaudella "Suomen" asukasluku väheni (:re:A124s186),
-- asbesti- ja Kiukais-keramiikkojen häviäminen osoittaa epäjatkuvuutta (:re:A124s183:),
-- perusoletus on että asbesti-, Kiukais- pronssikautis- ja tekstiilikeramiikkaa tekivät eri väestöryhmät,
-- vaikka on esitetty, että asbesti- ja tekstiilikeramiikat olisivat säilyneet rinnan varhaismetallikauden alussa, on todennäköisempää, että myöhäisneoliittinen kulttuuri oli jo kadonnut ennenkuin tekstiilikeramiikka tuli, tai asbestikeraamiset väestöryhmät olivat kutistuneet hyvin pieniksi (:re:A124s183)
alaryhmät: Sarsan, Tomitsan, Kalmistonmäen ja Kainuun
sekä ehkä ns. "Kannaksen" keramiikat (:re:A124s185).
Levinnät:
- Sarsa: etelä- ja lounais-Suomi ja Karjalan Kannas
- Tomitsa: itä- ja pohjois-Saimaa (raja ed.: Laatokka-Savonlinna-Jyväskylä-Etelä-Pohjanmaa); itäinen alkuperä
- Kainuu: Oulujoen vesistö; itäinen alkuperä
- Kalmistonmäki: myöhäisin alaryhmistä; ei ole erillinen asujamisto
- "Kannas": muistuttaa Kalmistonmäkeä, varmistamaton erottelu
loppui: vaikea määritellä, t-k.:n käyttö loppui liukuvasti 300-0 cal eKr, tilalle tuli Sär 2 (:re:A124s184)
(re:B20:) 0, Sär 2: 1000 cal eKr -300 jKr
- (re:A226s228) Suuri vaikutus Karjalan ja itä-Suomen oloihin; siirtolaisuus: pieniä kaskiviljelijöiden ryhmiä
25.) Sarsa-Tomitsan kulttuuri; 1900-500 cal eKr
- tekstiilikeramiikkaa, levisi ylä-Volgalta Suomen itäiseen kulttuuripiiriin;
Sarsa sijaitsee Kangasalalla; Tomitsa Petroskoissa.
Tekst. keram.: levinneisyys (re:A119:) etelä-Suomesta Kemijoelle; alkoi 1800 _eKr merkiten pronssikauden alkua sisämaassa.
- ST:stä juontuu Kalmistonmäen keramiikka. Siirtolaisuus: ks. itäinen pronssikausi.
(re:A122:) 1900-500
- (re:A106s48:) ylä-Volgan suomalaisalueelta tekstiilikeramiikka levisi
Suomeen 2-3 aaltona. Pronssikautisen tekstiilikeramiikan näyttävät tuoneen Karjalan Kannakselta peräti Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen saakka muuttaneet uudisasukkaat, jotka mahdollisesti toivat mukanaan maanviljelystä (n. 1200 eKr).
- (re:A119:) tekst. keram. jaetaan neljään osaan, hiukan eri ajoituksilla:
Sarsa etelä-Suomessa, Tomitsa itä-Suomessa, Kainuu, Kalmistonmäki Kannaksella
- (re:A108s28:) S-T:n tilalle tuli Sirnihta-kulttuuri, joka on hyvin samanlainen kuin
Kjelmoy, mutta sen alkuperä on tuntematon, osoittaen kuitenkin, että kaksi kulttuuria/yhteisöä eli rinnan samalla alueella.
26.) Paimion kulttuuri; 1600-700 cal eKr; länsi-Suomi
(re:122:) 1500-800
(re:A108s28:) Pronssikautinen Paimio-kulttuuri muuntui Morby:ksi.
27.) Luukonsaaren keramiikka; karkeasti 700 eKr - 400 jKr
- (re:A122:) 900 eKr -300 jKr
- (re:A96s94:) ei tarkkkaa, alk. 1000-500 eKr, lopp. 300-500 jKr;
itäinen sisä-Suomi / järvi-Suomi, mm. Savoa; asbestikeramiikkaa
- (re:A96s95:) pyyntiä, ei maanvilj.; ovatko Savon kantaväestöä, (esi)saamelaisia
vai mitä?
- (re:A96s90:) on yksi neljästä (muut: Kalmistonmäki, Morby, Sär 2) Suomen esiroomalaisen
kauden (500-0 eKr) asujamistosta tai kulttuurista
- (re:A105s20:) ... löydetty etniseltä taustaltaan kaiketi saamelaista
luukonsaarenkeramiikkaa.
- (re:A108s25:) Luukonsaari etelään 65 asteelta, Äänisen itäreunalta
keski-Suomeen, asbestikeramiikkaa, edustaa jatkuvuutta rauta-ajalle
- (re:A108s28:) itäisessä Fennoskandiassa, etelään 65 asteelta, säilyi
300 eKr asti, kuuluu varhaisrautakauteen. Sitä seurasi pitkä jakso pelkkiä hajalöytöjä. Kuten Kjelmoylläkin, Luukonsaari-yhteisöllä oli vaatimaton raudantuotanto, ei valmistanut pronssiesineitä, ei käyttänyt kivisiä työkaluja paitsi kaapimia, joita myös kvartsista. Tuotuja rautasolkia ja keihäänkärkiä löytyy. Kuolleet haudattiin ns. lapinraunioihin.
- (re:A129s35:) Järvialueen saamelaisten esiroomalaisella rautakaudella käyttämää
keramiikkaa kutsutaan Luukonsaaren keramiikaksi.
28.) Kalmistonmäen keramiikka; n. 700 cal eKr - karkeasti 500 jKr;
Laatokan länsi- ja eteläpuoli, juontuu tekstiilikeramiikasta (S.-T.); nimi Räisälän Hovin Kalmisto(n)mäestä.
- (re:A85s360:) Asutuksen voisi yhdistää muinaiskarjalan ja -vepsän yhteisen
kantamuodon eli laatokkalaisen kantakielen puhujiin.
- (re:A96s90:) on yksi neljästä (muut: Luukonsaari, Morby, Sär 2) Suomen esiroomalaisen
kauden (500-0 eKr) asujamistosta tai kulttuurista
- (re:108s25:) Suomessa on kaksi variaatiota tekstiilikeramiikasta: Sarsa-Tomitsa
ja Kalmistonmäki. Tekstiilikeramiikka saapui Suomeen 1800-luvulla cal eKr ja katosi ilmeisesti n. 600 _eKr, paitsi Kalmistonmäki, joka jatkui rautakaudelle asti.
- (re:A108s28:) Laatokan ympäristössä tekstiilikeraaminen muunnos, Kalmistonmäen
kulttuuri oli käytössä pääasiassa jo varhaisrautakaudella. Vastaavia muunnoksia oli eteläisessä itä-Karjalassa ja itään Äänisestä. Selvä raja erottaa itäisen Fennoskandian itä-, (koillis-) ja keski-Venäjän laajoista kulttuuriryhmittymistä.
- (re:A119:) käyttöaika 1000-500 _eKr.
- (re:A124s87:) On tekstiilikeramiikan selvä alityyppi. Kalmistonmäen keramiikkaa löytyy vain neljältä asuinpaikalta: Kalmistonmäki Räisälässä, Riukjärvi Kaukolassa, Böle Porvoossa ja Rahkoissuo Askolassa (sekä hiukan Laatokan itäpuolella). Aineiston vähyys ei tue erottumista omaksi ryhmäkseen, jolla olisi etninen ulottuvuus.
- (re:A179s264:) Kalmistomäen ker. on ainakin osittain samanaikaista Luukonsaaren ker. kanssa.
- (re:A179s289:) eräs tulkinta: Kalmistomäen keramiikka edustaa tekstiilikeramiikan viimeistä vaihetta n. 500 cal eKr. Ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kalmistomäen kulttuurihistoriasta.
29.) Morbyn keramiikka; n. 700 cal eKr - karkeasti 500 jKr;
etelä- ja länsirannikko, (re:A122:) 800 eKr - 300 jKr
- (re:A96s90:) levintäalue sama kuin skandinaavisen pronssikulttuurin
ja Kiukaisten kultuurin, väestön ollessa todennäköisesti suoraa jatketta rannikon pronssikautiselle väestölle
- väestö talonpoikaista; ilmeisesti siirtolaisuutta Virosta ja keski-Ruotsista
- kontaktit Itämeren eteläosiin lähinnä Baltian kautta
- keramiikka huonolaatuista (mitähän rupusakkia ko. populaatio oli?)
- (re:A96s90:) on yksi neljästä (muut: Luukonsaari, Kalmistonmäki, Sär 2) Suomen esiroomalaisen
kauden (500-0 eKr) asujamistosta tai kulttuurista
- (re:A108s28:) Pronssikautinen Paimio-kulttuuri muuntui Morby:ksi. Morbyläinen
tuotanto loppui 300 jKr.
30.) Säräisniemi 2 (Sär 2), n. 700 eKr - karkeasti 500 jKr;
Oulunjärven pohjoispuoli, tekstiilikeramiikkavaikutteista asbestikeramiikkaa
- (re:A96s90:) todennäköisesti tämän keramiikan tekijät ovat nykyisten
saamelaisten esi-isiä
- (re:B20:) 1000 cal eKr -300 jKr
- (re:A96s90:) on yksi neljästä (muut: Luukonsaari, Kalmistonmäki, Morby) Suomen esiroomalaisen
kauden (500-0 eKr) asujamistosta tai kulttuurista
- (re:A124s184:) Sär 2 antaa identiteetin metsästäjä-keräilijä-väestoryhmille;
-- syntynyt yhtenäisyys erottaa Sär 2:n aikaisemmista hajanaisista metsästäjä-ryhmistä pohjois-Fennoskandiassa;
-- Sär 2:n neljästä alityypistä kolme ensimmäistä, Anttila, Luukonsaari ja Sirnihta tulivat käyttöön n. 1000 cal eKr;
-- Sär 2 voidaan katsoa kehittyneen tekstiili-, Lovozero- ja imitoidusta tekstiilikeramiikasta
- (re:A124s30:n kartta:) (tarkka, mutta vaikeaselkoinen, ja harhaanjohtava koska levinneisyydet
vain Suomen valtakunnan alueella) Sär 2:n alityyppien levinneisyydestä:
alityyppinrolevinneisyys .......rajat
Anttila1pohjoinen Suomi pohjoisraja: Enontekiö-Ivalo, eteläraja: Kokkola-Ilomantsi
Kjelmøy2pohjoisin Suomi pohjoisr.: Enontekiö-Utsjoki, etelär.: Kalajoki-Suomussalmi
Luukonsaari3"koko"-Suomi Viipuri-Käkisalmi-Salmi-Suomussalmi-Kemijoki-Kemi-Maksamaa-Nokia-Inkoo-Viipuri
Sirnihta4järvi-Suomi Viipuri-Käkisalmi-Sortavala-Viitasaari-Kuhmoinen-Lahti-Viipuri
- (re:A81s336:) kysymyksiä:
1.) Säräisniemi 2-keramiikka: ovatko sen alaryhmät etnisesti eri ryhmiä?
2.) Jos ko. ryhmät katsotaan yhtenäiseksi pyyntikulttuuria harjoittavaksi väestöksi, ja jos rannikolla asustava
väestö on suomalaisperäistä, niin mitä ko. ryhmä on. Saamelaisia? Sillä huomattakoon, että sisä- ja pohjois-Suomi ovat lähes koko esihistorian ajan saaneet voimakkaita impulsseja idästä:
a.) pronssikaudella idästä tuli taito valmistaa pronssiesineitä
b.) samoihin aikoihin voimakas oli tekstiilikeraminen virtaus idästä
c.) ym. alueelle tulee raudanvalmistustaito idästä mahdollisesti jopa aikaisemmin kuin se tulee
rannikolle ja etelä-Suomeen ilmeisimmin joko Skandinaviasta tai Baltiasta.
3.) Voiko siis sisämaan pyyntikulttuurissa elävä väestö olla samalla teknologisella tasolla kuin rannikon
"korkeammassa" kulttuurissa elävä?
4. "Perimmäisenä kysymyksenä lieneekin se, että jos rannikolla, suhteellisen kapealla vyöhykkeellä, on
ainoastaan suomalaisperäistä väestöä, mitä on se väestö, joka asutti sisä- ja pohjois-Suomen laajoja selkosia?"
31.) Kjelmøy-keramiikka; 650 eKr - 300 jKr
(Re:A108s28:)
N. 650 cal eKr pyyhkäisi voimakas yhtenäistävä vaikutusaalto, Kjelmøy-kulttuuri, "kaikkialle" yli pohjoisen Fennoskandian. Kyseessä oli tekninen innovaatio saviastioiden valmistuksessa. (Varangin vuonon Kjelmøy-saari.)
32.) Sirnihtan kulttuuri(Sirnihtan saari Kesälahdella)(re:A122:) 600 eKr -300 jKr
33.) Ananjino-kultuuri, 600-200 eKr
Ananjinon kulttuurissa Venäjällä raudan valmistus syrjäytti vähitellen pronssin. Sen rautaesineitä ja -tekniikkaa levisi Suomeen asti, varhaisimmat esineet n. 250 eKr Savukoskelta. Levinneisyys: etelärannikko Turku-Porvoo, pohjois-Suomi Nurmeksen tasalta.
34.) I vuosisadan aalto (re:A108s28:)
Ensimmäisellä vuosisadalla jKr saapui vaikutusaalto Virosta ja toinen Ruotsista Suomen rannikolle. Uudentyyppisten hautuumaiden ja esineiden ilmaantuminen ilmaisee pienten ihmisryhmien muuttamista. Morby-keramiikka loppu n.v. 300 varhaisrautakauden myös loppuessa. Vieraat yhteisöt sulautuivat paikallisiin yhteisöihin ja yhtenäinen "suomalainen" rautakausi syntyi. Todettakoon, että useiden vuosisatojen ajan tämä kulttuuri kehittyi sen rajan sisällä, minkä vasarakirveskulttuuri oli piirtänyt.
35.) Käsintehty rautakauden keramiikka (re:A124s42:)
Taustaa:
Kun rinnakkaisten Luukonsaaren, Arktisen ja Belomorskin (Sorokka) (itäsuomalaiset ja itäkarjalaiset) kulttuurit päättyivät, alkoi uusi keraamiton aika, josta on hyvin vähän merkkejä olemassa. Tilanne on analoginen suomalaisen "löytötyhjiön" kanssa pohjois- ja koillis-Suomessa rautakaudella IV-XI-vuosisadoilla (noin 350-1050) jKr.
Esiintyminen:
Keskisellä rautakaudella Karjalaan ilmaantui käsintehtyä rautakauden keramiikkaa (ven. lepnaya), jota ilmentää karkeat käsintehdyt astiat, seuraten tekstiilikeramiikkaa Laatokan ja Äänisen ympäristöstä. Näyttää ilmeiseltä, että "lepnayaa" esiintyy myös Karjalan Kannaksella ja Suomessa, ehkä jopa lounais-Suomessa, jossa niinkin myöhään kuin 1200-1300. Muistuttaa hieman Luukonsaarta ja jopa Kalmistonmäkeä, joista se lienee kehittynytkin.
Ajoituksia: 0-1000 jKr, siitä runsaimmin 700- ja 800-luvuilla; Karjalan Kannaksella 500-900 tai viikinkiaikana; loppui Laatokanlinnassa 900; Laatokan luoteispuolella 1100 asti.
36/37.) Suomen nykyisen ruotsinkielisen asutuksen alku:
Ahvenanmaa 500-luvulla jKr, rannikkoalueet vv. 1150-1300 jKr.
Re:A64s19: "Ahvenanmaan skandinaavinen asutus on tiettävästi peräisin noin 500-luvulta, kun taas Suomen mantereen rannikkoseutujen ruotsinkielistyminen on vanhastaan yhdistetty ristiretkiaikaan."
Re:A87s379: laajempi selostus todeten Ahvenanmaan asutuksen historian vaikeaselkoiseksi.
Re:A183s488: Suomenlahden pohjoisrannikon länsiosan maanviljelys ja karjanhoito käynnistyi ruotsalaisten uudisasukkaiden toimesta 1100-luvulla

jakson alkuun

Teksti täydentyy jatkuvasti, ja kommentit ovat tervetulleita.