Laatinut Mauri Rastas, 20.08.2010

Suomalaisten alkukodit: Alkukodeista keskusteleminen jää väkisinkin epämääräiseksi, koska erilaisia näkemyksiä on niin runsaasti, että tilanteen hahmottaminen on vaikeata. Ja, liekö "todellisia" alkukoteja edes olemassa. Huomattakoon, että eri tutkimusaloilla on omat "alkukotinsa", esim. kielialkukoti on aivan eri asia kuin etninen alkukoti. Lisäksi, kaikissa ko. tutkimusalojen kohteissa tapahtumien kulku "alkukodista" nykyhetkeen on useimmiten varsin pitkä ja aina hyvin monisärmäinen prosessi. Alkukoti-asiaa kannattaa lähestyä seuraavista lähtökohdista: - etninen / geneettinen: ei voida määritellä, on varsin hajallaan        ympäri Eurooppaa (ja "itää"), ja osittain erittäin vanha;        geeniperimä tarkemmin; tietoiskut geenistöistä: ensiasuttajat | nykyisin - kansallinen: Suomessa ja nuorehko: Suomen heimojen alkuperä - suomen kielen: määritelmäkysymys, joka tapauksessa vähintään vanhahko;        uralilaista kielistä | suomen kielen synnyn kehitystasot | ensiasuttajien kieli - uralilaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, alkukoti on kiistanalainen, monia näkemyksiä         Oma näkemys | kielialkukotien taustakeskustelut: yleinen, uralilaisten kielten

MISTÄ JA MILLOIN "SUOMEN" ENSIMMÄISET IHMISET SAAPUIVAT? Taustakeskustelu. Havainnollistava sarjakarttaesitys | takaisin A. Suomen jääkauden jälkeinen ensiasutus on alkuaan kotoisin Puolan jääkauden loppuvaiheen aikaisesta Swidry-kulttuurista, josta taas juontui keski-Venäjän, ylä-Volga- ja Oka-jokien alueiden jääkauden jälkeiset jälkiswidryläiset kulttuurit. B. Jälkiswidryläisten kulttuurien asutuksen yleissuunta oli pohjoisluode, ja sen seurauksena Baltiaan muodostui Kunda-kulttuuri. C. Kunda-kulttuurin edustama ensiasutus alkoi työntyä jo noin vuodesta 8.800 cal eKr alkaen, etelästä "Suomeen" nykyisen Porvoonjoen kohdille. D. Karjalan Kannakselle tuli kaakosta Kunda-asutusta noin v. 8.600 cal eKr. Samaan aikaan tuli muuta asutusta Aunukseen, josta sitten tuli itäisempää vaikutusta "Suomeen". E. Etelä-"Suomesta" asutus levisi pohjoiseen, saavuttaen napapiirin noin v. 7.500 cal eKr. Etelä-Suomessa muotoutui Suomusjärven kulttuuri.

JÄÄKAUDEN MÄÄRÄÄMÄ "TAHTI" OLI OLEELLINEN: mannerjäätikön laajuutta ja asutuksen leviämistä kuvaavien, klikattavien SARJAKARTTOJEN karttavalikko. Ajanjakso: 16.000 - 4.500 cal eKr taustakeskustelu jääkauden: yksityiskohdista | olosuhteista. A. Maapallon ilmaston kylmeneminen noin 30.000 vuotta sitten synnytti ns. jääkauden, ts. synnytti pohjois-Eurooppaan valtavan MANNERJÄÄTIKÖN, joka oli laajimmillaan noin 20.000 cal eKr. B. Sen jälkeen ilmasto lämpeni ja mannerjäätikön hidas sulaminen alkoi. Sen reuna oli noin 11.000 cal eKr vielä etelä-Suomen tasalla. Noin 9.500 cal eKr alkoi sen nopeampi sulaminen niin, että n. 8.000 cal eKr se oli kokonaan hävinnyt Suomesta. C. Jäätikkö, 2-3 km paksu, oli tehnyt maaperään valtavan PAINANTEEN, johon syntyi jäätikön sulaessa järvi. "Suomen" alue (Suomenniemi) oli siis synnyinvaiheessaan lähes kokonaan VEDEN ALLA. "Suomen" rannikon muoto oli tuohon aikaan aivan toinen kuin nyt: 8.500 cal eKr "Suomea ei näy ollenkaan" aa. eräs vanha kartta ab. uusimman tiedon kartta 8.100 cal eKr "jotain sentään jo näkyy" ba. yleisempi kartta bb. sama tarkempana 5.000 _eKr "rannikko 'puuttuu' edelleenkin" ca. kartta takaisin valikkoon D. ENSIASUTUS seurasi maan kohoamista vedestä "mahdollisimman pian". Kyseessä ovat kuitenkin hitaat prosessit.

MIKSI TÄNNE "SUOMEEN"? taustakeskustelu Asutus työntyi tänne ulkoisesti ankarampiin oloihin kahdesta pääsyystä: "Työntö" Juontuu ennenkaikkea kivikauden ihmisen reviirin eli ravinnon hankkimisalueen huomattavasta laajuudesta, mikä rajoitti tehokkaasti ihmismäärää. Hyvä väestökehitys aiheutti reviirikilpailua, mikä johti laajentumispaineeseen, joka purkautui "uusille" alueille. "Veto" Ensimmäiset ihmiset (paremminkin ihmisryhmät, ei kuitenkaan mitään "kansainvaelluksia"), jotka olivat ruuan kuluttajia (metsästäjiä, kalastajia, luonnon antimien keräilijöitä) seurailivat halukkaasti saaliin saannin helppoudemmuuden takia suureläinlaumoja.

KEITÄ "SUOMEN" ENSIMMÄISET ASUKKAAT OLIVAT? Genetiikkaa siis: Ks. taustakeskustelu genetiikan tuloksista. Pääpiirteet: Tietoiskut geenistöistä: ensiasuttajat | nykyisin. 1.) Jääkauden jälkeisestä (noin 8.500 cal eKr) asutusvirrasta kehittynyt väestö on säilynyt pääosin sellaisenaan nykypäiviin asti. Ts. suomalaisten geenistöhistoriassa ei ole sattunut yhtäkään totaalikatkosta. 2.) Kyseiset "Suomen" ensimmäiset asukkaat tulivat pääsuunnaltaan etelästä ja kaakosta. Heidän silloista etnisyyttään ei tunneta. Kuitenkin juontuivat aivan alkuun Euroopan eteläisimpien osien jääkauden aikaisista väestöistä (LPAL ja IPAL, ks. am. kerrostumat). 3.) Korostettakoon, että "Suomeen" on tullut koko jääkauden jälkeisen ajan, n. 10.500 vuoden ajan siirtolaisuutta, so. uutta geenistöä, eri suunnista ja eri vahvuuksilla. Koska minkään siirtolaisaallon edes vahvuutta ei kunnolla tunneta, saatikka sitten aallon varsinaista etnisyyttä, on suorastaan mahdotonta suorittaa geneettisiä laskelmia kunkin aallon lopputulokselle. Katsopas "laskelmaa"!. 4.) Lopputulos 10.500-vuotisesta kehityksestä tiedetään, että nykysuomalaiset ovat "erittäin" (>=3/4) eurooppalaisia, eli heillä on lähes sama yleiseurooppalainen geneettinen tunnusmerkistö kuin indoeurooppalaisia kieliä puhuvilla väestöillä, mutta on epäselvää, missä yhteydessä suomalaisten 1/4- ja muiden eurooppalaisten 1/5-"itä"-osuus on syntynyt. 5.) Nykysuomalaiset ovat siis monijuurista "sekakansaa", kuten muutkin euroopalaiset kansat. Etnistä "alkukotia" ei voi määritellä, mm. siksi että niitä on valtava määrä. Tästä syystä Euroopan nykyisten kansojen geeniperimistä ei voi päätellä mitään erityistä. Tosin Suomen kansa on genetiikaltaan suhteellisen yhtenäinen - johtuen etäisyydestä ja siten eristäytymispiirteistä. Länsi- ja itäsuomalaisilla on geneettinen ero. Eron syyt. Tälle erolle on selvä ja vuosituhansien aikainen raja, paremminkin rajavyöhyke, ks. kartta. Raja(vyöhyke) kulkee "perinteisesti" luoteesta kaakkoon, karkeasti välillä Perämeri-Viipurinlahden länsipuoli. (Tämä on eri asia kuin eurooppalaisten kansojen yleinen ns. itäinen osuus.) Ko. rajavyöhykkeen erottamina monia, erilaisia ja mielenkiintoisia asioita on todennettavissa: - monenlaisten geneettisten erojen raja - antropologinen raja (:re:A100s600) - arkeologisten läntisen ja itäisen kulttuuripiirien raja - vasarakirveskulttuurin eli nuorakeramiikan levinneisyys - Pähkinäsaaren rauhan, v. 1323, voimakas raja - itä- so. savolaismurteiden ja 1500-luvun savolaisasutuksen länsiraja

eri kansojen geneettiset etäisyydet toisiinsa: taulukoston lukuarvot: re:A208: (paitsi itä% =?) suom Euka CMag burj itä% Suomi 0 42 305 440 25 saamelaiset 126 149 354 403 42 Ruotsi 41 9 351 467 18 Norja 51 21 414 20 Tanska 51 18 Islanti 88 57 Skotlanti 97 36 353 553 Irlanti 120 54 373 561 Englanti 63 16 440 618 21 Belgia 54 15 Hollanti 54 14 Saksa 50 7 354 473 20 Puola 66 25 Ranska 71 14 428 527 18 Sveitsi 68 10 Tsekki 64 17 460 552 17 Itävalta 54 12 376 21 Unkari 79 26 21 baskit 147 83 12 Portugal 93 36 Espanja 98 30 Italia 68 22 Bosnia 57 18 Bulgaria 108 61 Kreikka 99 61 33 Turkki 91 Venäjä 76 27 400 420 22 Eur.kesk.arv. 0 23 komit 58 30 marit 71 34 samojedit 496 526 keski-Aasia 471 Ainu-kansa 93 suom Euka CMag burj itä% Selostus sarakkeista: plus kommentointia "itä%" = "Itäisyys"-prosentti. Geneettiset etäisyydet: "suom" = suomalaisista, "Euka" = eurooppalaisten keskiarvosta, "CMag" = Cro Magnon-ihmisestä ja "burj" = burjaateista. Mitä pienempi luku etäisyyksissä, sitä läheisempi sukulaisuus. Johtopäätöksiä: Suomalaiset voidaan hyvin lukea eurooppalaisten kansojen "keskiluokkaan", joita on lähes kaikki Euroopan kansat. Suurimmat poikkeukset eurooppalaisesta kokonaisuudesta ovat baskit ja saamelaiset, mutta ei edes näistäkään poikkeavuuksista irtoa riittävää tietoa mahdollisista saamelaisia (tai suomalaisia) koskevista asutusliikkeistä. Nämä geneettisesti "etäiset" kansat ovat myös maantieteellisesti aika vastaavasti Euroopan reunamilla, mikä tuntuu varsin luontevalta. Lukemat eivät anna erityistä vihjettä Suomen ensiasutuksen liikesuunnista Euroopan sisällä, eikä muutoinkaan näistä kansoittaisista luvuista ei voi päätellä Suomeen kohdistuvista asutusliikkeistä mitään erityistä. Kuitenkin, ihan yleisesti ottaen, koska ruotsalaiset ja saksalaiset ovat geneettisesti kohtuullisen lähellä suomalaisia, on ilmeistä, että ko. suunnista on tullut siirtolaisuutta, mikä on todettavissa - vakuuttavammin - myös arkeologisessa löytöaineistossa ja kielitieteen lainasanoissa. Ongelma: milloin ja missä yhteydessä "itäinen" geenivirta olisi kohdannut eurooppalaiset, ml. suomalaiset? Suomalaisten genetiikan kerrostaminen Se, että suomalaisten genetiikan ilmoitetaan olevan noin 3/4 "eurooppalaista" tai "läntistä" ja 1/4 "itäistä" eli "ei-eurooppalaista", on tietysti vain aivan yleistä suuntaa antavaa, eikä siitä siten voi luotettavasti tehdä mitään erityistä "erotusdianostiikkaa". Esitetty (re:A100s600:) genetiikan kerrostaminen auttaa mahdollisesti ymmärtämään mistä kaikkialta - karkeasti - suomalaisten genetiikka saattaa koostua. Esitystapa ei kuitenkaan ole siinä mielessä tarkka, koska jo ko. kerrokset - so. vaikutusaallot, -aaltoryhmät ja/tai varsinkin -suunnat - ovat multietnisiä eli jo "valmiiksi" geneettisesti sekoittuneita. Koska etnisyyden kehitystä on tarkasteltava eri asiana kuin kielen kehitystä, on esitettyjen geneettisten kerrosten alkuperäiset (so. referenssinmukaiset) "liikaa" kielitieteelliset nimitykset muutettu tilannetta paremmin kuvaaviksi.

Esihistorian vaikutusaallot Suomeen Ks. myös keskusteluja: - taustakeskustelu vaikutusaaltojen yleisestä luonteesta - problematiikkaa arkeologinen kulttuuri, kieli ja etnisyys - taustakeskustelu kunkin vaikutusaallon sisällöstä. Huom. numerointi - Suomen asukasluku kautta aikojen

MILLOIN "SUOMESSA" PUHUTTIIN SUOMEA? Vastaus riippuu määrittelystä "suomenkieli". Tässä valossa on nähtävissä ainakin neljä vaihtoehtoa: ensiasutuksen kielitilanne ja tilanne ennen varhaiskantasuomea 1.) Jotkut tutkijat ilmaisevat tilanteen niin, että jo ensiasutuksen ihmiset olisivat puhuneet uralilaista ESIkieltä (ei kanta-), eli jonkinlaista alkuesisuomea. 2.) Varhaiskantasuomi sisälsi myös kantasaamenkielen. Kun varhaiskantasuomesta erottuivat kantasaame ja myöhäiskantasuomi, saavutettiin yksi suomenkielen alkumuodoista, mutta näitä puhuttiin Suomea laajemmalla alueella. Paremmin sopii määrittely, että silloin kun a.) kun epämääräisen laaja-alaisesta myöhäiskantasuomesta kehittyi b.) Suomenlahden ympäristön itämerensuomen kautta c.) Suomenlahden pohjoispuolinen pohjoiskantasuomi, erotuksena esim. Suomenlahden eteläpuolisesta eteläkantasuomesta. Tämä kehitysjakso alkoi vasarakirveskulttuurin - n. 3200-2350 cal eKr - vaikutuksesta ja päättyi noin 500 eKr, jolloin ko. pohjoiskantasuomi "Suomessa" oli riittävästi erottunut ympäristöstään. (Karjalankielen kehitys poikkeaa ed.esitetystä: myöhäiskantasuomesta=itämerensuomesta syntyi ensinnä 500 eKr mennessä Suomenlahden pohjukan itäkantasuomi, josta Laatokan kantakielen (500 eKr-700 jKr) kautta muinaiskarjalaksi, joka eli 700-1600 jKr.) Ks. myös itämerensuomen synnyn taustakeskustelu. 3.) Suomenkielen murteet alkoivat erottua toisistaan n. 0 jKr. Ensimmäisenä suomen lounaismurteet erottuivat ympäristön (pohjois)kantasuomesta n. 0-300 jKr. 4.) Suomen kirjakieli - siis eräänlainen vakiosuomenkieli - syntyi Mikael Agricolan toimesta 1500-luvulla. Ks. taustakeskustelu kielihistoriasta.

LIITTYMINEN KARJALAN HISTORIAAN: Suomalaisten heimojen, esim. karjalaisten, ja itämerensuomalaisten kansojen erottuminen ympäristöstään ja toisistaan on havaittavissa vasta 1000-luvulla jKr. Suomalaisten ja varsinkin karjalaisten historia on poikkeuksellisen lyhyt, selvästi alle 1000 vuotta.