Vanha Testamentti Uusi Testamentti Uskonoppi Kirjoituksia eri teemoista Evästä vuoden jokaiselle viikolle C.O.Roseniuksen Elämän  Leipää

Vanha Testamentti
Löytöretki VT:iin
1. Moos
2. Moos
3 - 5. Moos
Joosua-Ruut
1. Sam
2. Sam
1 - 2. Kun

Haku näiltä sivuilta

VIISI MOOSEKSEN KIRJAA
Olavi Peltola

JOHDANTO

Viisi Mooseksen kirjaa = Pentateukki = Toora

Aloitamme 39 kirjaa sisältävän Vanhan testamentin opiskelun viiden kirjan kokoelmalla, joita on nimitetty Lutherin tapaan Mooseksen kirjoiksi. Mooses onkin keskushenkilönä neljässä. Kokoelmasta on käytetty myös kreikankielistä nimitystä Pentateukki, koska juutalaisilla nämä kirjat olivat viitenä käärönä (penta = viisi). Uudessa testamentissa ne tunnetaan nimellä Laki (hepreaksi Toora) tai Mooseksen laki tai pelkkä Mooses (Luuk 24:27,44). Juutalaisille juuri nämä kirjat olivat varsinainen laki, johon jatkuvasti vedottiin ja jonka mukaan elämä pyrittiin järjestämään. Kerran vuodessa synagoogan jumalanpalveluksissa ne luetaan läpi.

Nabluksen kaupungissa lähellä muinaista Sikemiä elää yhä pieni ryhmä, jota kutsutaan samarialaisiksi. He väittävät olevansa 700-luvulla ennen Kristusta sinne eri kansoista muuttaneiden pakkosiirtolaisten jälkeläisiä. He pitävät pyhänä kirjana ainoastaan näitä viittä kirjaa.

Kirjojen otsikkoon olemme ottaneet mukaan niiden latinan ja hepreankieliset nimet. Englanninkielisessä maailmassa "Mooseksen kirjoista" käytetäänkin näitä latinalaistettuja, mutta alunperin kreikkalaisia nimiä.

Vanhan käytännön mukaan kaikki Vanhan testamentin kirjat on jaettu kolmeen osaan niiden pääsisällön perusteella: historialliset, runolliset ja profeetalliset kirjat. Tällöin viisi Mooseksen kirjaa kuuluvat historiallisiin kirjoihin. Nehän pääsisältöisesti kertovat pitkästä ajanjaksosta Jumalan ilmoituksen historiassa alkaen luomisesta ja ensimmäisestä ihmisestä aina Israelin kansan syntyyn ja vaellukseen luvatun maan rajoille. Näiden tapahtumien keskellä kirjoissa annetaan monenlaisia ohjeita, käskyjä ja lakeja.

Pentateukin synty

Juutalaisten synagoogalla on perimätietona käsitys, että Mooses itse on kirjoittanut nämä kirjat. Sama käsitys hallitsi kristillistä kirkkoa aina viime vuosisadalle asti. Näin ajateltaessa vedottiin Jeesuksen sanaan, kun hän aikansa juutalaisten tavoin kutsui näitä kirjoja lyhyesti Moosekseksi ja sanoi: "Minusta hän (= Mooses) on kirjoittanut" ja "te ette usko hänen kirjoituksiaan" (Joh 5:46-47). Viime vuosisadalla Raamatun tieteellisessä tutkimuksessa voitti teoria, jonka mukaan Pentateukki on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ehkä 900-luvulta eKr lähtien ja sai nykyisen muotonsa n. 400 eKr. Toimittajat ovat koonneet sen ainakin neljästä eri lähteestä (J E P D). Tätä teoriaa pidetään niin varmana, että professori A.F. Puukko kirjoitti: "Väitteisiin, jotka hylkäävät koko lähdeteorian ja jotka pentateukin synnyssä ja muissa Vanhan testamentin kirjaintekijöitä koskevissa kysymyksissä pysyvät juutalaisen synagoogan epätieteellisellä kannalla, ei kannata kuitenkaan kiinnittää huomiota."

Vanhaa testamenttia on vaikea tulkita ottamatta jotain kantaa tähän kysymykseen. Toinen professori taas kirjoitti: "Äskettäin on vakuutettu, että Mooses kirjoitti Pentateukin täsmälleen siinä muodossa, missä se on meille säilynyt heprealaisessa Raamatussa... On täysin mahdotonta pätkiä Pentateukkia eri palasiin (J E P), sillä se ei lisää tietojamme siitä, mitä todella on tapahtunut. Mielestäni näyttää varmalta, että Pentateukin laki on pääosiltaan peräisin Moosekselta ja että kantaisien ja Mooseksen historian perimätieto on hämmästyttävän varhaista ja luotettavaa" (näin prof. A. Saarisalo lainaa W.F.Albrightia).

Tässä kirjassa haluamme pitää kiinni siitä, mitä Raamattu itse sanoo kunkin kirjan kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta. Raamattu tosin kertoo harvoin varsinaisista kirjoittajista, mutta sitä enemmän siitä, että Jumala on puhunut ja sanonut juuri tämän Raamatussa meille säilytetyn asian. Kuten luotamme siihen Jumalaan, jonka olemassaolosta, puheista ja teoista Raamattu todistaa, samoin luotamme niihin Raamatun omiin mainintoihin, joissa sanotaan jotain Raamatun kirjallisen asun synnystä.

Oleellisinta ei kuitenkaan ole se, kenen kautta ja miten Raamattu on saanut nykyisen kirjallisen asunsa, vaan Raamatun sanoissa kohtaamamme Jumalan puhuttelu, joka vaatii meitä kuuntelemaan. Tiede valitkoon omat tutkimusteoriansa ja menetelmänsä Raamatun nykyisen tekstin syntyä selvittäessään. Koetamme suhtautua vastuullisesti sekä näihin tieteen väitteisiin Raamatusta historiallisena kirjana että Raamatun meille antamaan Jumalan ilmoitukseen. Mutta periaatteessa olemme valmiimmat luottamaan Raamatun todistukseen omasta itsestään kuin tieteen kunkin hetkisiin ns. tutkimustuloksiin. Vaikeutenamme Raamatun äärellä ei kuitenkaan ole oikean tiedon saaminen tekstin kirjoittamisen esihistoriasta ja sen ensimmäisestä kirjoittajasta. Nimenomaan kamppailemme siitä, että osaisimme luottaa Jumalaan, joka puhuu meille juuri kädessämme olevassa tekstissä ja siitä, että ymmärtäisimme oikein sen, mitä hän haluaa tällä puheellaan meille sanoa (vert. Joh 20:31).

Opiskelun tavoite

Tämän Raamatun osan opiskelun tavoitteena on:
- antaa viitteitä kunkin kirjan ymmärtämiseen ja sen oikeaan tulkitsemiseen
- antaa kokonaisnäkemys näiden kirjojen hengellisestä sisällöstä.
- auttaa löytämään ne kohdat, jotka tukevat ja rohkaisevat meitä uskonkilvoituksessamme
- kiinnittää huomiota niihin moniin sanontoihin, vertauskuviin, henkilöihin ja tapahtumiin, jotka kristillinen kirkko on tulkinnut viittauksiksi Jeesukseen Kristukseen.



Löytöretki Vanhaan Testamenttiin
Opiskelun opas
Johdanto
Mooseksen kirjat
1.Mooseksen kirja
2.Mooseksen kirja
3.Mooseksen kirja
4.Mooseksen kirja
5.Mooseksen kirja
Tehtävät

Historialliset kirjat
Runolliset kirjat
Suuret profeetat
Pienet profeetat