Vanha Testamentti Uusi Testamentti Uskonoppi Kirjoituksia eri teemoista Evästä vuoden jokaiselle viikolle C.O.Roseniuksen Elämän  Leipää

Vanha Testamentti
Löytöretki VT:iin
1. Moos
2. Moos
3 - 5. Moos
Joosua-Ruut
1. Sam
2. Sam
1 - 2. Kun

Haku näiltä sivuilta

HISTORIALLISET KIRJAT
Olavi Peltola

JOHDANTO

Niskoittelevan kansan vaiheita tuhannen vuoden ajalta
Opiskelumme toinen osa perehdyttää meidät Vanhan testamentin kirjoihin, joista tässä yhteydessä käytämme nimeä historialliset kirjat. Jeesuksen aikaisen jaon mukaan (Luuk 24:27) Joosua, Tuomarien kirja, Samuelin kirjat ja Kuningasten kirjat kuuluivat (varhaisiin) Profeettoihin ja Ruut, Aikakirjat, Esra, Nehemia ja Ester taas Kirjoituksiin. Historiallisia kirjoja on 12. Ne kertovat Israelin kansan vaiheista lähes tuhannen vuoden ajalta. Näissä kirjoissa kerrottujen tapahtumien lukeminen ei ole erityisesti mieltä ylentävää, sillä tämä historiankirjoitus on rehellistä Israelin ja sen johtajien lankeemusten kirjaamista ja Jumalan tuomioiden julki tuomista.
Samansuuntaisesti Israelin kansan elämä on jatkunut näiden kirjojen kirjoittamisajan jälkeenkin aina meidän päiviimme asti. Jatkuvasti on ollut kysymys tottelemattomasta ja uppiniskaisesta kansasta, joka on häilynyt sinne ja tänne eikä ole pysynyt uskollisena Jumalalle (Ps 78:8). Kuitenkin tätä kansaa Herra on johtanut läpi vuosituhansien ja tehnyt ihmeitä sen elämässä (Ps 78:4). He ovat israelilaisia, "jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin (Room 9:4-5). Jumala ei ole vielä nytkään hylännyt omaa kansaansa (Room 11:1), vaikka paatumus on kohdannut sen osaa. Paatumus kestää vain "siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen" (Room 11:25). Sitten on koko Israel pelastuva (Room 11:26).

Historiallisten kirjojen profeetallisuus
Lukiessamme näitä kirjoja meidän ei tule niinkään kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtui, vaan etsiä syitä siihen, miksi niin tapahtui. Siksi niitä olisi hyvä lukea rinnakkain profeettojen kanssa. Historialliset kirjat kuvaavat tapahtumien ulkonaiset puitteet ja profeetat paljastavat ihmisten sisäisen elämän tapahtumien keskellä. Näin voimme oppia jo Vanhan testamentin äärellä, ettei Jumalan valtakunta tule vielä näkyvällä tavalla, vaan se on "sisäisesti teissä" (Luuk 17:21, vk). Silti Jumala toimii näkyvästi ja johtaa kaikkien kansojen ja ennen kaikkea valitsemansa kansan vaiheita. Kerran Jumalan valtakunta toteutuu tässä näkyvässä todellisuudessa. Historialliset kirjat kertovat aikakaudesta, joka on jatkunut samanluontoisena meille asti ja tulee jatkumaan aina Jeesuksen, Messiaan toiseen tulemisen hetkeen. Siihen asti parhainkin Jumalan valtakunnan näkyvän toteutumisen tuokio, herätyksen ja uudistumisen aika, on nopeasti kiitänyt ohi ja sen yhteydessä syntyneet rakennelmat ällistyttävän nopeasti rappeutuneet.


Historiallisten kirjojen sanoma meidän ajallemme
Historialliset kirjat alkavat Israelin kansan saapumisella luvattuun maahan. Ne päättyvät kuvauksiin kansan häviöstä ja sen kuljettamisesta pakkosiirtolaisuuteen. Lopuksi kerrotaan tätä katastrofia seuranneesta pienen jäännöksen paluusta. Maailmamme on edelleen hyvin samankaltainen. Ihmiskunnan vaiheet näyttävät olevan käsittämättömän lujasti sidoksissa tuon pienen kansan vaiheisiin. Ninpä lukiessamme Vanhan testamentin historiallisia kirjoja me samalla pohjustamme oman aikamme tapahtumien ymmärtämistä. Tosin tämä ymmärtäminen vaatii suurta nöyryyttä, varovaisuutta ja viisautta. Juutalaiset näyttävät olevan osa Jumalan ilmoitusta tälle maailmalle, vaikka me tuskin pystymme tulkitsemaan kaikkia oikein. Siksi meidän on sovellettava historiallisten kirjojen tapahtumia vain varovasti oman aikamme tapahtumiin.
Sen sijaan voimme löytää näiden kirjojen tapahtumista monia uskonkilvoitukseemme liittyviä kohtia. Kenties yksi tärkeimmistä opetuksista löytyy Toisen Aikakirjan lopusta. Siellä pohditaan muutamalla rivillä syitä, jotka johtivat häviöön. Keskeiseksi syyksi tulee se, etteivät israelilaiset välittäneet Jumalan sanasta ja pilkkasivat niitä, jotka olivat Herran lähettämiä sananviejiä (2 Aik 36:15-16). Silloin toteutui Herran sana (36:21). Meille nämä kirjat ovat nyt osa tuota samaa Herran sanaa.

Yleiskuva Raamatun historian tapahtumiin
Opiskelumme tukemiseksi on hyvä kerrata Raamatun historian päätapahtumat Abrahamin kutsusta Jeesukseen asti. Vuosiluvut ovat epävarmoja.
Kaikki alkoi siitä, kun Jumala kutsui erään perheen Urista ja he todella lähtivät kulkemaan "Kanaaninmaan suuntaan" (1 Moos 11:31). Tämän perheen jäsen oli Abraham.
Aikanaan Abraham saapui veljenpoikansa ja perheitten kanssa Kanaaninmaahan (1 Moos 12:5). Sinne saavuttuaan hän rakensi alttarin Herralle. Samoin tekivät Iisak ja Jaakob (1900/1700 eKr).
Jumala lähetti Joosefin Egyptiin valmistamaan sijaa, ja koko perhe ikään kuin "pantiin arkkuun" kasvamaan ympäristöstään eristettynä omaksi kansaksi (1 Moos 50:26).
Mooseksen johdolla lähdettiin "ulos" Egyptistä (exodus) (1400/1200-luvulla) (2 Moos 1-15).
Matkalla kohti luvattua maata annettiin laki ohjeeksi (2 Moos 20).
Kansa rikkoi Herran sanaa vastaan, ja niin matka pitkittyi (2 Moos 32-5 Moos 34).
Joosuan johdolla päämäärä saavutettiin. Maa jaettiin sukukuntien kesken. Jälleen rikottiin Jumalan sanaa vastaan (Joos 1-1 Sam 7).
Kansa sai pyynnöstä kuninkaan ja valtio syntyi. Jerusalemista tuli pääkaupunki Daavidin hallitessa (1009-970 eKr). Papisto hoiti jumalanpalvelusta, ja Salomonin aikana rakennettiin temppeli (959 eKr) (1 Sam 8-1 Kun 11).
Jälleen kansa poikkesi omalle tielleen ja Jumala lähetti profeettoja varoittamaan. Maa jakautui kahtia (931 eKr), ja toisen osan pääkaupungiksi tuli myöhemmin Samaria.
Ensin Pohjoisen valtakunnan, Israelin, tie vei pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan (722 eKr) (1 Kun 13-2 Kun 17).
Myöskään Juuda ei ottanut vaarin Herran sanasta, ja niin senkin kohtalona oli joutua pois omasta maastaan Babyloniaan (587 eKr) (2 Kun 8-25).
Vain pieni osa juutalaisista palasi Serubbabelin johdolla. Temppeli rakennettiin uudelleen (515 eKr). Esran ja Nehemian johdolla olot vakiintuivat (Esra-Nehemia) (440-luvulla eKr).
Tuli pitkä odotus. Aika kuitenkin täyttyi, ja Jumala lähetti Poikansa. Hänessä on Jumalan antama pelastus, jonka Jumala on valmistanut kaikille kansoilla. Hän on valo, joka koittaa pakanakansoille, kirkkaus, joka loistaa Israelille (Luuk 2:32). Luvattu Abrahamin siemen (1 Moos 22:18, vk) syntyi Abrahamille luvatussa maassa ja hänestä lähtee siunaus kaikille maailman kansoille (1 Moos 12:1-3, 7). Mutta Israel ei tuntenut Messiastaan, vaan ristiinnaulitsi hänet.
Opiskelun tavoite
Tämän osan opiskelun tavoitteena on:
Antaa yleiskuva Israelin kansan vaiheista tuhannen vuoden ajalta.
Osoittaa, kuinka synnilä on tuhoava vaikutus ihmisten ja kansojen elämässä.
Osoittaa, kuinka Jumala kaitsee ja pitää huolta langenneistakin lapsistaan.
Auttaa löytämään viittauksia Jeesukseen Israelin kansan vaiheitten keskellä.
Antaa viitteitä uskonkilvoitukseen ja oikeaan elämäntapaan.

Löytöretki Vanhaan Testamenttiin
Opiskelun opas
Johdanto
Mooseksen kirjat
Historialliset kirjat
Johdanto
Joosua
Tuomarien kirja
Ruut
1.Samuelin kirja
2.Samuelin kirja
1.Kuningasten kirja
2.Kuningasten kirja
1.Aikakirja
2.Aikakirja
Nehemia
Esra
Ester
Työtehtävät

Runolliset kirjat
Suuret profeetat
Pienet profeetat