Vanha Testamentti Uusi Testamentti Uskonoppi Kirjoituksia eri teemoista Evästä vuoden jokaiselle viikolle C.O.Roseniuksen Elämän  Leipää

Vanha Testamentti
Löytöretki VT:iin
1. Moos
2. Moos
3 - 5. Moos
Joosua-Ruut
1. Sam
2. Sam
1 - 2. Kun

Haku näiltä sivuilta

SANANLASKUT
Olavi Peltola

TEEMA
Hanki aina viisautta vaeltaaksesi viisaasti.

AVAINJAE
Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi - siellä on koko elämäsi lähde Sananl 4:23.

JOHDANTO
Kautta aikojen tehokkaimpia opetuksen muotoja ovat olleet lyhyet ja ytimekkäät sananparret. Niiden avulla on pystytty iskevästi ja havainnollisesti ilmaisemaan elämänkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta. Ne ovat myös jääneet hyvin muistiin. Yleensä ne ovat siirtyneet isiltä pojille yli sukupolvien. Monet sananlaskut ovat levinneet yli kansa- ja kielirajojen, ja niistä on tullut kansojen yhteistä omaisuutta. Niiden sepittäjiä on usein mahdotonta jäljittää.
Raamattu mainitsee, että kuningas Salomo aikoinaan sepitti 3000 sananlaskua (1 Kun 5:12). "Saarnaaja oli viisas, eikä siinä kyllin: hän myös opetti tietoa kansalle. Hän punnitsi mielessään ja sommitteli monia sanalaskuja" (Saarn 12:9). Salomon kokoamat sananlaskut ovat ytimenä tässä Israelin kansan sananlaskujen kokoelmassa.

Sananlaskujen kirjaa on verrattu helminauhaan, jossa kukin sananlasku tai opetusjakso on oma helmensä. Helmi seuraa toistaan, eivätkä ne yleensä puhu samasta asiasta vaan kullakin on oma neuvonsa. Siksi Sananlaskujen kirjaa ei voi lukea nopeasti läpi. Sen lauselmat ovat kuin kultaomenoita hopeamaljoissa (Sananl 25:11). Jokainen omena on poimittava erikseen, ja on mietittävä, miten se soveltuu omaan elämään. Raamattumme otsikoiden mukana Sananlaskujen kirja on jaettu viiteen osaan (luvut 1-9, 10-24, 25-29, 30, 31). Sisällön, kirjoittajien ja syntyajan perusteella Sananlaskut voidaan jakaa myös kymmeneen osaan:

Nimi, johdanto ja otsikkolauselma (Sananl 1:1-7).
Isän ylistys viisaudelle (1:8-9:18, peräisin viimeistään Salomon ajalta, mahdollisesti ja todennäköisesti varhaisempi).
Salomon sananlaskujen ensimmäinen osa (10:1-22:16, Salomon ajalta). Lauselmia elämän eri aloilta.
Viisaiden sanojen ensimmäinen osa (22:17-23:14).
Lisäyksiä viisaitten sanoihin (23:15-24:22).
Viisaitten sanojen toinen osa (24:23-34, Viisaitten sanoilla on läheinen yhteys egyptiläisen Amenemopen viisauden kirjaan, joka on Salomon aikaa varhaisempi, n. 1100-1300 eKr, tuomarien tai Mooseksen ajoilta).
Salomon sananlaskujen toinen osa, kuningas Hiskian miesten kokoama (25:1-29:27, Salomon ajalta).
Agurin sanat (30:1-33).
Kuningas Lemuelin sanat (31:1-9).
Kelpo vaimon ylistys (31:10-31, lukujen 30 ja 31 syntyaikaa ja tekijöitä ei tiedetä).
Koska Sananlaskuissa on 31 lukua, on muodollisesti ja asiallisesti perusteltua lukea yksi kirjan luku kuukauden jokaisena päivänä muun raamatunlukemisen lisäksi. Se on yksi tapa päästä omaksumaan kirjan lähes 1000 jaetta käsittävää elämänviisautta.
LUKUOHJELMA
Johdanto ja viisauden ylistys (1:1-9:18)
1:2-7 Herran pelko on hyvän tiedon ja rehdin mielen perusta
1:8-10 Valitse harkiten se, kenen neuvoja kuuntelet
1:24-33 Älä vain torju oikeita neuvoja
2:1-11 Avaa sydämesi Herralta tulevalle viisaudelle
3:1-7 Turvaa Herraan koko sydämestäsi, älä luule itse olevasi viisas
3:11-12 Älä katkeroidu, kun Herra rakkaudesta kurittaa
3:27-28 "Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa, ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää."
3:34 Nöyrille Herra antaa armonsa
4:4-9 "Hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen."
4:18 Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka (vk)
4:20-27 "Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi - siellä on koko elämäsi lähde."
5:1-23 Varo irstautta
6:6-11 "Mene, laiskuri, muurahaisen luo, ja katso sen aherrusta."
6:23 "Kuri ja kasvatus on elämän tie."
6:32 Mieletön se, joka viettelee toisen vaimon
7:21-27 "Älä päästä sydäntäsi viettelijän tielle."
8:10-14 "Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa."
8:22-31 Ihmeellinen profetia Messiaasta
9:6-13 Herran pelko on viisauden alku, haihattelu, holtiton elämä ja tyhmyys tuo tuhon
Lauselmia elämän eri aloilta (10-22:16)
10:4-5 "Toimeliaat kädet tuovat rikkauden."
10:12 "Rakkaus peittää paljotkin rikkomukset."
10:22 "Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä."
11:14 "Johtoa vailla kansa kulkee tuhoon, neuvonantajien viisaus tuo menestyksen."
11:17-31 Kahden erilaisen elämäntavan seuraukset
12:15 "Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee."
13:11 "Mikä helposti tulee, se helposti menee, vähin erin kooten omaisuus karttuu."
13:20 "Hae viisaiden seuraa niin viisastut, pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon."
14:10 "Surussaan on jokainen ihminen yksin."
14:12 "Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie."
14:15 "Tyhmä uskoo kaiken, minkä kuulee."
14:30 "Mielenrauha on terveyden perusta."
15:12 "Itserakas ei moitetta siedä, omahyväinen ei mene viisaiden luo."
15:22 "Jos harkinta puuttuu hanke kaatuu, jos on neuvonantajia, se onnistuu."
15:33 "Kunnian tie käy nöyryyden kautta."
16:3 "Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät."
16:20 "Joka harkiten toimii, saa kaikkea hyvää, onni on sen, joka turvaa Herraan."
16:32 "Sävyisyys on sankaruutta arvokkaampi, maltti enemmän kuin kaupungin valtaus."
17:9 "Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen, joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä."
17:14 "Riita syntyy kuin rako patoon - tuki se, ennen kuin vesi nousee."
17:17 "Ystävän rakkaus ei koskaan petä, veli auttaa veljeä hädän hetkenä."
18:14 "Rohkeus auttaa kestämään sairaudenkin, mutta kuka jaksaa elää, jos rohkeus pettää."
19:2 "Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu."
19:3 "Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle."
19:22 "Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen."
20:6 "Moni kuuluttaa omaa rehellisyyttään, mutta mistä löytyy todella luotettava mies?"
20:9 Kuka voi sanoa: "Olen puhdistanut sydämeni, kaikesta synnistä olen vapaa"?
21:31 "Itse valmistat hevosen taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä."
22:3 "Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut."
22:4 "Nöyryyden ja Herran pelon palkka on elämä, vauraus ja kunnia."
Viisaiden sanoja (22:17-24:34)
23:4 "Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhkaa ajatuksiasi siihen."
23:29-35 "Älä katsele viinin hehkuvaa punaa."
24:5 "Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa."
24:10 "Annatko periksi ahdingon tulen? Vähätpä ovat voimasi."
24:27 "Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro."
Hiskian miesten kokoelma (25:1-29:27)
25:17 "Älä ehtimiseen käy ystäväsi luona, muuten hän kyllästyy ja alkaa karttaa sinua."
26:17 "Rakkikoiraa korvista tarttuu, joka toisten riitoihin puuttuu."
26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa."
27:1 "Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan."
27:17 "Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä."
27:19 "Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi."
28:5 "Paha ihminen ei erota oikeaa väärästä. Joka Herra etsii, näkee asiat oikein."
28:13 "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon."
29:18 "Ellei profeettoja ole, kansa villiintyy, onnellinen se, joka Herran lakia seuraa."
29:20 "Moni puhuu ennenkuin ajattelee - tyhmyristäkin on enemmän toivoa."
Agurin ja Lemuelin sanat (30:1-31:31)
30:4 Profetia Jumalan Pojasta
30:5 "Jumalan jokainen sana on tulessa koeteltu."
30:7-9 "Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kun tarvitsen."
30:33 "Jos väännät nenää, tulee verta."
31:10-31 Hyvän vaimon ylistys
Sivun alkuun
SANOMA
Opas tasapainoiseen arkielämään
Samat Jumalan ihmiset, jotka kohtasimme psalmeissa rukoilevina ja Herraa ylistävinä, tulevat nyt vastaamme arkielämän moninaisten tilanteiden keskeltä. He haluavat siinä opettaa meitä ennen kaikkea, miten varjella sisimpäämme, sydämemme (Sananl 4:23). Sanalaskut on arvokas ja havainnollinen aikuiskasvatusopas vuosituhansien takaa. Se on kuin huoneentaulu, joka meidän kannattaisi ripustaa arkihuoneen tai työpaikkamme seinälle ja sen avulla opetella oikeaa ja tasapainoista arkielämää.
Sananlaskujen soveltamisen ohjeeksi voimme asettaa sen, minkä Paavali kertoo omasta elämisentaidostaan: "Olen oppinut tulemaan toimeen sillä, mitä minulla on. Tunnen köyhyyden ja hyvinvoinnin, olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, syömään itseni kylläiseksi ja näkemään nälkää, elämään runsaudessa ja puutteessa. Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa" (Fil 4:12-13).

Sananlaskut edellyttävät kuulevia korvia ja näkevää sydäntä. Jos olemme jo nyt omissa silmissämme niin viisaita, ettemme tarvitse toisten opetusta, Sananlaskut jää meille pelkäksi vanhojen ajatusten muistomerkiksi. Tosin kirja itse sanoo silloin meistä: "Moni luulottelee olevansa viisas - tyhmyristäkin on enemmän toivoa" (Sananl 26:12). Oikea asenne tämän elämäntaidon oppaan äärellä on nuoren Salomon asenne: "Olen vain nuori poika, joka ei tiedä minne mennä, mitä tehdä". "Anna siksi minulle ymmärtäväinen sydän, jotta... erottaisin hyvän pahasta" (1 Kun 3:7-9).

Hanki kaikin tavoin viisautta
Sananlaskut luonnehtii oikeaa asennetta arkielämän totuuksien edessä: "Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä" (Sananl 28:14). Se merkitsee halua opiskella läpi koko elämän: "Katso suoraan ja pälyilemättä, suuntaa katseesi vakaasti eteenpäin. Laske harkiten jalkasi polulle, niin olet varmalla pohjalla missä ikinä kuljet" (4:25-26). "Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen" (4:7). "Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea" (16:16). "Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhlaa ajatuksia siihen" (23:4). "Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta" (3:13-14).
Sananlaskujen kirja kutsuu meitäkin elinikäiseen opiskeluun. Opiskelun kohteena on juuri viisaus. Se ei ole samaa kuin loistava muisti, laajat tiedot ja suuri älykkyys. Viisaus on oikea asenne elämään, se on oikeudentuntoa ja rehtiä mieltä (Sananl 1:3). Viisautta on usko Jumalaan, sillä viisauden perustana ja alkuna on Herran pelko (1:7; 9:10). Pelko ei tarkoita tässä kielteistä kauhun kokemista, vaan Pyhän tuntemista ja siihen liittyvää kunnioitusta ja arvostusta (9:10). Se on Herraan turvaamista koko sydämestä eikä vain oman ymmärrykseen varaan jäämistä (3:5). Siksi tämä viisaus tulee Herralta (2:6).

Me uskomme, että lopullisen ja kestävän viisauden ja tiedon aarre on Jeesus Kristus (Kol 2:3). Hän on tullut meille viisaudeksi (1 Kor 1:30). Siksi se, joka löytää Jeesuksen, "löytää elämän ja hänet Herra ottaa suosioonsa" (Sananl 8:35). Tässä on täydellisen viisauden perusta. "Kukin katsokoon, miten rakentaa" (1 Kor 3:10). Tarvitsemme oikean perustan löytämisen jälkeen viisautta siihen, miten rakennamme jokapäiväisen elämämme tälle ainoalle perustalle. Tuota arkielämän viisautta erotukseksi uskon viisaudesta Sananlaskut opettaa meille.


Viisaus ohjaa oikeaan elämäntaitoon
Emme saa väheksyä arkielämän viisautta ja sen tuomaa elämäntaitoa. Monelta uskovalta nämä puuttuvat, ja seurauksina ovat alttius helppohintaisiin ratkaisuihin, pako hurskasteleviin fraaseihin ja monenlaiset sotkut. Viisauden puute johtaa hurmahenkisyyteen, jossa Jumalan nimessä mennään äärimmäisyyksiin. "Ei into auta, jos tietoa puuttuu" (Sananl 19:2). "Säilytä, poikani, harkinta ja maltti, älä päästä niitä silmistäsi" (3:21). "Jättäkää haihattelu" (9:6) ja "holtittomasta elämästä kärsit itse" (9:12). "Tyhmyys, se häpeämätön nainen, pieksee suutaan, mutta ei ymmärrä mitään" (9:13).
Paavalikin vaikeroi suuresta hengellisyydestään paisuneiden korinttolaisten riitoja selvitellessään: "Eikö omassa joukossanne ole yhtäkään viisasta?" (1 Kor 6:5). Emme tosin inhimillisen viisauden varassa pelastu. Mutta ilman sitä emme myöskään opi elämään oikein. "Viisaus on viisaalle elämän lähde" (Sananl 16:22). Osaamme katsoa, rakennammeko taitavasti (1 Kor 3:10). "Maltti on sinun turvasi, varjelijanasi ymmärrys" (San 2:11), ja "sillä ne kartuttavat päiviesi määrää, antavat sinulle elinvuosia ja menestystä" (3:2).

Viisautta saadaan kurituksesta
Sananlaskut eivät opeta teoreettista kirjaviisautta, vaan elämän viisautta. Sitä onkin opiskeltava koko elämän ajan. Keskeisintä siinä - yllättävää kyllä - on nuhde ja kuritus. Sananlaskuissa palataan toistuvasti kurituksen arvoon oppimisessa. "Keppi ja nuhtelu antavat viisautta, kuritta kasvanut poika on äitinsä häpeä" (Sananl 29:15). "Älä torju, poikani, Herran kuritusta, älä katkeroidu, kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa niin kuin isä omaa lastaan" (3:11-12). Useinkin silmämme avautuvat totuudelle vasta katkerien elämän kokemusten kautta. Siksi kärsimysten ajat elämässämme ovat suurten haasteiden aikaa.
" Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria" (Sananl 12:1). Vain kurinalainen, itsensä hallitseva ja maltillinen (2:11, 3:21) löytää viisauden. Kuinka toisenlainen onkaan tämän viisauden hankkiminen verrattuna siihen elintapaan, johon olemme kasvaneet hyvinvointivaltion helpoissa oloissa! "Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie" (6:23).

Viisauden lähteenä ovat Jumalan sana ja elämänkokemus
Sananlaskujen mukaan viisaus tulee Herralta (Sananl 2:6) ja kaiken viisauden ytimessä on Jumalan tunteminen (2:5). "Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi" (3:6). Siksi todella viisas kääntyy Herran puoleen ja antaa Herran opettaa itseään (1:23). Hän herkistää korvansa ja avaa sydämensä Herran sanan neuvolle (2:1-2). Hän turvaa Herraan koko sydämestään (3:5) ja "onni on sen, joka turvaa Herraan" (16:20). On mitä kohtalokkainta, jos emme välitä Herran neuvoista emmekä anna arvoa hänen ohjeilleen (1:30). Mutta joka Herraa kuulee on turvassa (1:33), "sillä Herra on sinun tukesi ja turvasi" (3:26) ja "Herran nimi on vahva torni, hurskas rientää sinne ja saa turvan" (18:10). "Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä" (14:2).
Viisautta voimme oppia myös edellisten sukupolvien elämänkokemuksesta. "Isä opetti minua näin" (Sananl 4:4-9). "Kuuntele, poikani, viisauden sanoja" (5:1). Samoin kannattaa hankkia eri puolilta elämänohjeita, mietelmiä, vertauksia, viisaiden sanoja, arvoituksia (1:5-6). Opimme viisautta nimenomaan viisasten seurassa. "Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy jos lyöttäydyt typerien joukkoon" (13:20). Viisaus kasvaa myös siinä, että yhdessä toisten kanssa teemme suunnitelmia emmekä vain yksin pyri ratkaisemaan ongelmia: "Jos harkinta puuttuu hanke kaatuu, jos on neuvonantajia, se onnistuu" (15:22).

Sivun alkuun
Johdanto-osan opetukset
Sananlaskujen kirjan ensimmäinen osa on samalla johdantoa koko viisauskirjallisuuteen. Vanha, kokenut opettaja pyrkii jakamaan viisautta nuorelle. Tärkeää on nähdä viisauden arvo, janota ja tavoitella sitä johdonmukaisesti. Viisaus on myös taitoa sanoa EI monille asioille: "Älä suostu, poikani, synnintekijöiden viekoituksiin" (Sananl 1:10). Pahuuden tiellä iloitaan konnantöistä, kierosta ja väärästä, mutta sillä tiellä kuljetaan harhaan (2:13-15). Monet eivät tosin sitä huomaa kuten "ei lintu verkkoa näe, vaikka näkee sitä levitettävän" (1:17). Ihminen hellii tyhmyyttä eikä piittaa viisauden kutsusta (1:22-25). Mutta joka löytää viisauden löytää elämän ja hänet Herra ottaa suosioonsa (8:35). "Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa" (4:21-22).
Todella painokkaasti johdanto-osassa varoitetaan irstaudesta. Kaksi lukua keskittyy tämän ikivanhan ja kuitenkin hyvin nykyaikaisen harhapolun vaarallisuuden osoittamiseen (Sananl 5:1-23; 6:20-7:27). Niissä esiintyvä viettelijä on todellisen viisauden vastakohta. Ihmisen elämä on kamppailua viisauden ja viettelijän kutsujen välisessä ristiriidassa.

Terävästi varoitetaan myös laiskuudesta (Sananl 6:6-11), johon usein palataan myöhemminkin, ja kehotetaan anteliaisuuteen (3:27-28) ja kunnioittamaan Herraa antamalla varoja (3:9-10). Lähimmäisen rakastaminen on viisautta. "Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää" (3:27).


Sananlaskujen ja UT:n pyhitysopetus
On yllättävää huomata, kuinka paljon UT:ssa kiinnitetään huomiota elämäntaitoon nimenomaan seurakuntia koskevassa opetuksessa. Olemme tottuneet käyttämään tästä toista sanaa, pyhitys. Paavalin kirjeet päättyvät usein nimenomaan elämäntaidon opetukseen: "Toivon, että olisitte taitavia hyvässä mutta taitamattomia pahassa" (Room 16:19). Monissa UT:n opetuksissa toistetaan Sananlaskujen viisautta. UT:ssa on yli 80 viittausta Sananlaskuihin, eniten Jaakobin kirjeessä. Jaakobin kirjeen ilmapiirissä onkin jotain samanlaista jylhyyttä kuin Sananlaskuissa. Paavalin kirjeitten elämänohjeet ovat Jeesuksen sydämellisen läsnäolon ja rakkauden läpitunkemat.
Profetioita täydellisestä viisaudesta, Jeesuksesta
Sananlaskut opettaa meille taitoa elää arjessa. Tämän opetuksen keskellä on kuitenkin kirkkaita profetioita Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan lopullisesta ja täydellisestä viisaudesta. Sananlaskujen kuvauksessa Viisaudesta, joka on ikiajoista ollut Jumalan tykönä, kristillinen seurakunta on nähnyt ennustuksen Jeesuksesta (Sananl 8:14-36).
" Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata" (Sananl 8:22). "Hän (= Jeesus, Jumalan Poika) on ollut olemassa ennen kaikkea muuta" (Kol 1:17). "Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa ennenkuin maata oli" (Sananl 8:23). "Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen" (8:27). "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona" (Joh 1:1).

"Kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset. Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään" (Sananl 8:29-30). "Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä syntynyt on, ei ole syntynyt ilman häntä" (Joh 1:3). "Jonka (Pojan) välityksellä hän myös on luonut maailmat" (Hebr 1:2).

"Olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään" (Sananl 8:30b-31). "Olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista" (Joh 17:24). "Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt" (Luuk 3:22).

"Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus, minä olen ymmärrys, minulla on voima" (Sananl 8:14). "Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi" (1 Kor 1:30). Kristuksessa "kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä" (Kol 2:3).

"Ne, jotka etsivät, löytävät minut" (Sananl 8:17). "Etsikää niin te löydätte" (Matt 7:7). "Joka minut löytää, löytää elämän" (San 8:35). "Jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä" (Joh 6:40). "Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee" (San 8:32). "Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh 14:6).

Kun tämän päivän juutalainen väittää, ettei Jumalalla ole Poikaa, on hyvä ottaa esille Sananl 30:4: "Kuka on noussut taivaaseen ja palannut sieltä? Kuka on koonnut käsiinsä tuulen? Kuka viittansa sisään kietonut vedet? Kuka pannut paikoilleen maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi? Sinä tiedät kyllä". Tämä nimi on Jeesus Kristus. "Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla" (Apt 4:12).


Löytöretki Vanhaan Testamenttiin
Opiskelun opas
Johdanto
Mooseksen kirjat
Historialliset kirjat
Runolliset kirjat
Johdanto
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskut
Saarnaaja
Laulujen laulu
Työtehtävät

Suuret profeetat
Pienet profeetat