' Omatekoinen tandemfillari

Tee-itse tandem-polkupyörä


Kevään korvalla tuli jokin selittämätön hinku saada tandem-fillari. Ajattelin ensin "tehtaan tekemää", koska ne ovat tarkoitusta varten suunniteltuja ja varmasti riittävän tukevia, mutta käytettyjen markkinoilla ei moisia liikkunut ja uuden hinta lienee jotakin pöyristyttävää. Koska kaikkea on tullut näperreltyä tähän ikään mennessä, ajattelin kokeilla itse. Tekemisen riemu ja valmiilla pyörällä ajeleminen aikanaan varmasti palkitsevat.

Sain pitkäperjantaina 29.3.2002 sopivasti lahjoituksena pari vanhaa pyörää, joista ajattelin projektia aloittaa. Pyörät olivat Hero-merkkinen supermarketmaastopyörä ja vanha naisten Tunturi, joten ne eivät ehkä olleet ihan optimaalisia tähän tarkoitukseen. Hero oli erittäin painava ja matalarunkoinen, ja naisten pyörän runko on varsin vetelä jo sinälläänkin saati sitten kaksipaikkaisessa. Otin pyörät kuitenkin mukaan seuraavana päivänä tallille mennessäni ja ajattelin aloittaa projektin. Kuulin siellä onneksi sattumoisin paikalla olleelta kaveriltani Kalalahden Matilta, että hänellä olisi pari Tunturin 28" miesten retkipyörää lievässä projektikunnossa. Siltä seisomilta kaasuttelimme hakemaan pyörät, jotka vaihtuivat päikseen yllämainittuun Heroon.



Etualan Tunturi oli muhvijuotetulla rungolla ja aikaisekseen kohtalaisen laadukkaalla osasarjalla varustettu. Vanteista oli pinna tai pari poikki ja vaijerit olivat hieman jumissa, muuten näytti erittäin hyvältä. Toisen Tunturin hintaluokka oli ollut hieman alhaisempi aikanaan, mutta sitä oli jossain vaiheessa hieman remontoitu mm. paksulla maalikerroksella. Jälkimmäisen pyörän runko oli himpun korkeampi.



Puolitoista tuntia myöhemmin oli kaikki tavara irrotettu rungoista. Joku olisi tehnyt nopeamminkin, mutta minulla ei ollut erikoistyökaluja eikä mitään kokemusta fillarien mekkaamisesta.



Pienen tuumatuokion jälkeen oli selvää, että muhvirunko saa jäädä taakemmaiseksi osaksi. Ensinnäkin se on matalampi (sopii stokerin vartalon mittoihin) ja siihen sopivat ne paremmat vaihdekomponentit suoraan. Koska takarunko käytetään lähes sellaisenaan, tulee hyötyä sen alemmasta painosta eikä muhveja tarvitse rälläköidä ja hitsata niin paljon. Eturungosta on takapyörästä ylös johtavat putket poistettu ja takarungon ohjausakselin putki on halkaistu. On noilla putkilla varmaan jotkut oikeatkin nimet, mutta en vain tiedä niitä :)



Hankasin neekerintukkalaikalla maalit suurin piirtein pois, rälläköin eturungosta takahaarukan pois ja hitsasin rungot ylhäältä yhteen. Tein tallin nurkassa lojuneesta neliöputkesta uuden aisan alas. Hitsasin vielä pienet peltilaput lähelle takasatulaputken yläpäätä, koska siihen kohdistuu pohdintojeni mukaan aika suuri kuorma. Varmistin rungon suoruuden pingottamalla teippisoirot taka-akselin tienoilta haarukkaputken ympäri takaisin ja vertaamalla teipin etäisyyttä rungosta molemmilla sivuilla.



Paremman yleiskäsityksen saamiseksi sovitin haarukan ja pyörät nopeasti paikalleen ja ikuistin tilanteen. Varsinkin kantikas alaputki (sopivaa pyöreää ei juuri sattunut löytymään) paljastaa, että laite on omatekoinen, mutta mitäs siitä!



Vasaralakalla silattuna runko näyttääkin jo aika hyvältä. Tästä jatketaan komponenttien asennuksella ja etenkin ketjusysteemien virittämisellä.

8.4.

Edellisen päivän vietin tallilla purkamalla ja putsaamalla kaikkia pikkukomponentteja. Suunnittelin ylimääräisestä takavaihtajasta välitysketjun kiristintä.
Hankin B-temasta katukuvioiset pulleat MTB-renkaat, jarrukahvasarjan, ohjaustangon ja sille kannakkeen. Kiertelin lisäksi paikallisiä pyöräliikkeitä. Asiallisin palvelu kaiken kiireenkin keskellä oli JP-Pyörässä, josta hommasin ketjupyörät välitysketjusysteemiä varten sekä vanhan etuhaarukan, josta saa rälläköityä ja hitsattua jarrujen "cantilever boss":it taakse. Nykyäänhän siellä on tavallinen retkipyörän jarru, joka ei edes sopisi 26" vannekoolle. Ostin lisäksi läpiniitatuilla pinnanrei'illä vahvistetut 36-pinnaiset aluvanteet, 2mm rosteripinnat, Shimanon navat ja kasasin menestyksellisesti elämäni ensimmäiset kiekot niistä.

15.4.

Hain rihdatut kiekot liikkeestä ja ostin samalla 7-lehtisen takapakan, jossa on kohtalaisen laaja valikoima välityksiä. Toisen etu- (tai siis keski-) rattaan paikan ottaa tietenkin välitysketju. Hankin myös alumiiniset V-jarruvivut, palat, parit ketjut ja niiden katkaisutyökalun. Eturattaiden sovittelussa oli omat metkunsa, koska sivusuunnassa tilaa on vähän ja käytettävissä olevat kiinnitystarvikkeet olivat niukassa. Vanhasta takavaihtajasta viritetty välitysketjun kiristin ei kunnolla tahtonut asettua linjaan, mutta ehkä se tehtävänsä täyttää. Asensin myös kumit vanteille, ja 1.95" korkea nakki on kyllä aika ahtaalla retkipyörän takahaarukassa. Tulee ainakin pakosta pidettyä vanne suorana.

17.4.

Asensin uuden etuhaarukan, ohjaustangot ja ketjut sekä kehittelin välitysketjun kiristintä edelleen. Sain viritettyä etujarrun toimimaan joten pääsin pienelle koeajolenkille.

14.5.

Pieni tuumaustauko projektissa... No, asensin vaihteenvalitsimen ja vaijerin. Koeajolla totesin, että välitykset ovat melkoisen lyhyet. Seuraava suurempi projekti onkin takajarrun asentaminen.

14.6.

Kuukausi vierähti kuin tyhjää vain. Johan nyt on h-vetti kun ei yksi fillari tule kuntoon! Rälläköin vanhasta MTB:n etuhaarukasta jarruvipujen tapit, tein hitsausta vasten alumiinisen jigin että kulmat pysyvät kohdallaan ja liisteröin osat migillä paikalleen takaputkiin. Sipaisu samaa vasaralakkaa päälle, niin voisi melkein luulla tehtaan tekosiksi. Jarruosat sopivat hyvin paikalleen ja vaijerikin riitti kun kuoren katkaisi taaemman yläputken matkalta ja käytti vanhoja vaijeriohjaimia toppareina (kestääköhän?). Jarrupalojen saaminen säädetyksi oikein tuntuu olevan vähän hankalaa, mutta ehkä teho kasvaa kun palat ensin asettuvat uomiinsa. Enää puuttuu ohjaustankojen gripit, seisontatuki, heijastimet ja yksi poljinkammen mutteri.

28.6.

Edellisen kohdan lopussa mainitut tarvikkeet on hankittu. Kyseinen mutteri meinasi olla kiven alla koska se on laipallinen ja avainväli on normaalia pienempi, hienokierteinenkin on vieläpä. Tavallisesti kyseisessä paikassa käytetään pulttia. No, lopulta eräästä pyöräkaupasta tärppäsi.

8.7.

Asensin heijastimet, vaihtoin etu- ja takaohjaustangot päikseen ja pistin kädensijat paikoilleen. Etujarruvaijeri jäi hieman lyhyeksi valitettavasti... Pyörä on nyt siinä mielessä "valmis" että sillä voi lähteä ajelemaan.


Ei puutu enää paljoakaan...


9.7.

Matkustimme kahden tallille tarkoituksena ajaa pyörä kotiin. Pienen pyrähdyksen jälkeen piti palata muuntamaan välitysketjun kiristintä. Takarengas laahasi melko voimakkaasti haarukkaputkiin molemmin puolin, joten hieman kapeampi voisi olla asiaa. Eipä silti, kumi alkoi jo halkeilemaan(!) sivuiltaan kun sillä oli ajettu vajaa 10km. Sisä- ja ulkorenkaita ei taida juuri viitsiä tämän jälkeen Biltemasta ostaa. Sattui myös valitettava kalustorikko, kun väärin säädetty takavaihtaja veti ketjun isoimman takalehden ja navan väliin oikein voimalla. Kun vitjat oli lopulta saatu väänneltyä sieltä irti, ei vapaanapa enää toiminut ja ketjuissa oli muutamia nihkeästi kääntyviä lenkkejä. Piti siis pyörittää polkimia koko loppumatka etteivät ketjut pudonneet. Pitää kattella joskus tuotakin...

29.7.

Hain fillariliikkeestä takavanteen korjattuna. Ketju oli pursottanut navan syrjästä alumiinia ja se kihnasi rataspakkaan aiheuttaen jäykkyyttä. Samalla vaihdettiin ne 9 pinnaa jotka lähtevät navan ulkoreunalta, sillä ketjut olivat rusikoineet ne melkein poikki. Nyt vaikuttaa taas hyvältä.
Kävin vaihtamassa hajoamassa olleen takarenkaan hieman kapeampaan, saa nähdä kestääkö yhtään kauemmin.

22.8.

Muutamat ajelut on käyty heittämässä ilman isompia murheita. Välitysketjun kiristintä olisi syytä kuitenkin hieman kehittää. Hankin tässä päivänä muutamana Shimano Alivion jarrukahvat ja vaihteet käytettynä edullisesti. Tavoitteena on tukevampi jarrutustuntuman biletman rupuisten muovirunkoisten kahvojen jälkeen ja ennen kaikkea täsmällinen vaihtaminen askeltyyppinen peukalovaihtajan (vai miksikä sitä sanotaan?) avulla. Pitkässä pyörässä kun ei sivussa olevan takavaihtajan ääntä välttämättä oikein kuule ja runkoputken päällä olevaa vipstaakia ei aina jouda vääntelemään kun tiellä pysymisessä on täysi työ. Runko on kahden isokokoisen ajurin alla lievästi fleksaava ja lisäksi ohjaushaarukan kulma on aika jyrkkä ja laakerit jäykät.

27.9.

Kelit ovat kääntyneet huvittelutarkoituksessa tapahtuvan pyöräilyn kannalta vihamielisiksi, joten siirrytään vähin äänin kaudelle 2003!

7.5.2003

Kaivoin pyörän kellarista ja pumppusin renkaisiin ilmaa. Kaivoin esiin hankkimani Alivion alumiinirunkoiset jarruhantaakit, joissa on vaihteenvalitsimet samassa kompleksissa. Nuo eivät tietenkään sopineet vänkyräiseen ohjaustankoon. Toinen aivan suora stonga onneksi löytyi varastosta, mutta se todennäköisesti ottaa ajaessa kiinni polviin, pitää tarkistaa. Koska vaihdevipu muuttaa runkoputken päältä, pitää myös kehitellä kyllin pitkä takavaihdevaijeri. Kunhan tämä on kunnossa, niin siirrytään pohtimaan takemmaisen keskiön rattaiden kiinnitystä ja kunnollista välitysketjun kiristintä. Toisaalta tallilla on valmistumassa tämän kesän uutuus, tee-itse recumbent, josta myöhemmin lisää.
Kulut:

Puolat, vanteet, navat		83,-
Ohjaustanko, pylväs, grippinauha	22,-
Renkaat, jarrukahvat, sisäkumit	22,-
2 eturatasta ja "jäte"-etuhaarukka	10,-
Jarruvivut, kehänauhat, ketjut ym.	23,-
MTB etuhaarukka (käytetty)		16,-
Takapakka, vanteiden rihtaus		27,-
Vaijerit				4,-
Heijastimet, kädensijat		5,-
Poljinkammen mutteri		1,-
Takakiekon korjaus			18,-
Shimano komponentit			20,-
Vaijeri ja muuta nippeliä		6,-

Yhteensä tähän mennessä		257,-




(c) 2002-2003 Heikki Salovaara