HAMSTERIN PENTU TULEE TALOON - KESYTYS

Miten saada hamsterista käsikesy - se on kuin saippuapala? Miten omistajan tulisi toimia, ettei toimi väärin? Miten tutustuttaa uusi tulokas muuhun perheeseen? Näitä ongelmia miettivät varsinkin ensimmäisen hamsterinsa hankkijat.
 

Erilaisia pentuja

Hamsterin pentu voi olla ostettaessa kesy, ihmisiin tottunut tai aivan villi. Kasvattajan käsittelystä, emosta ja eläimen omasta luonteesta riippuu, miten se suhtautuu ihmiseen. Pennut ovat 3-4 viikoisina uteliaita, ennakkoluulottomia ja kesyyntyvät helposti, jos niitä vain käsitellään päivittäin. Jos käsittelyyn tulee taukoja, pentu voi villiintyä uudelleen - siksi päivittäinen kontakti pentuun on tarpeen myös kotona.

Kiltti ja tasapainoinen emo antaa poikasilleen parhaat eväät ja hyväksyvän kuvan ihmisestä, jota ei tarvitse pelätä. Vanhempien luonne ja etenkin asenne siirtyy pentuihin, joten käsittelemättömän tai vihaisen emon poikasta ei kannattaisi ottaa. Kasvattajan luona syntyneitä poikasia on yleensä käsitelty enemmän kuin eläinkaupan kasvatteja.

Hamsterin luovutusikä uuteen kotiin on noin 5 viikkoa. Emon maidontuotanto loppuu poikasten ollessa hieman alle 4 viikkoisia, mutta käytännössä poikanen on luovutusiässä vasta viikkoa myöhemmin, kun se on itsellinen ja tasapainoinen - valmis elämään yksin. Kooltaan hamsterin tulisi olla "suurempi kuin kananmuna". Joskus poikaset voivat kehittyä hitaasti esim. vaurion tai puutteellisen ruokinnan vuoksi, silloin niitä ei voi luovuttaa vielä 5 viikon iässä. Kotiin matkaavan hamsterin kuljetuslaatikkoon olisi hyvä antaa hieman tuttuja pesäaineita, jolloin tuttu haju rauhoittaa matkustajaa ja antaa turvaa uudessa kodissa :)

Tärkeää tietää hamsterista

Uuteen kotiin muutto on hamsterin elämän suurin muutos. Saapuessaan sen tulisi saada olla rauhassa häkissään ainakin ensimmäinen päivä.
Eläimen ympärillä muuttuvat äkisti niin hajut, käsittelijät, häkki kuin ruokavaliokin. Myös pennulle turvallisuutta tuovat emo ja sisarukset ovat poissa. Moni hamsteri onkin aluksi stressaantunut ja hieman peloissaan, yrittäen sopeutua tilanteeseen. Jos pieni eläin saisi tutustua rauhassa uuteen kotiinsa esimerkiksi 1-2 päivää ennen käsittelyn varovaista aloittamista, kaikki olisi helpompaa. Kesy poikanen ei välttämättä pahastu käsittelystä, joten kannattaa edetä aina eläimen käyttäytymisen mukaan. Mökissä piilottelevaa pelokasta eläintä ei voi väkisin pyydystää, eläimen on tehtävä aloite kaikessa tutustumisessa. Tutun siemen- ja tuoreruuan antaminen ensimmäisinä viikkoina helpottaa pennun sopeutumista.

Kun lähestyt pientä hamsteria, juttele sille rauhallisesti. Hamsterilla on yöeläinten tapaan varsin huono näkö, mutta hyvä haju- ja kuuloaisti. Eläin ei useinkaan näe ihmisen tulevan, vaan säikähtää yhtäkkistä ääntä aivan häkin vieressä. Tämän tuntien, hamsun kesyttäminen on paljon helpompaa kun puhut sille jo lähestyessäsi häkkiä.
Vastaavasti meteli, kiljahdukset, pienet nopealiikkeiset lapset ja äänekäs musiikki järkyttävät eläintä. Voimakkaita hajunlähteitä, kuten tupakan savua, tuoksuvia kukkia (hyasintti) tai hajuvesiä ei tulisi ripotella hamsterin lähiympäristöön.
Käsittele hamsteria mielellään vain iltaisin, sen ollessa hereillä. Kukapa ei säikähtäisi tai hermostuisi herättelystä kesken unien. Jos kuitenkin haluat herättää hamsterin jostain syystä,  tee se miellyttävästi vaikka pienen tuoreruuan avustuksella :) Hamsteria ei voi opettaa päiväeläimeksi.

Häkki on hamsterin koti ja reviiri, kunnioita eläimen yksityisyyttä ja häkin koskemattomuutta. Hamsteria ei tulisi koskaan jahdata tai pyydystää häkissä. Epävarmuus ja turvattomuus saattavat laukaista hamsterissa puolustusreaktion, jolloin se saattaa tulla vähintäänkin hermostuneeksi ellei pure. Tasapainoinen terve hamsteri oikein kohdeltuna ei pure. Kun hamsterin haluaa ulos, häkki tulee aukaista ja eläin ottaa varovasti ja rauhallisin liikkein käteen. Alussa pennulle voi antaa talouspaperihylsyn, johon kömpiessään se on helppo ottaa ulos häkistä. Aikuinen hamsteri tietää jo missä on häkin luukku, ja se tuleekin usein istuskelemaan luukun viereen odottamaan ulospääsyä.

Huonon näön vuoksi hamsteri ei osaa arvioida etäisyyksiä, joten käsittele pentua aluksi vain lattialla istuessasi tai sohvalla. Pentu säikähtää helposti ja voi ryntäillä tai hypätä kädestäsi - silloin on parasta että olet lähellä lattiaa. Hamsteri ei yleensä selviä metrin pudotuksesta ilman vaurioita. Kivilattialle putoaminen on usein kohtalokasta. Älä luota pentuun, vaikka se olisi kiltti ja käsitelty. Yllättävä ääni tai varjo saa nuoren hamsterin säikähtämään.

Hamsteri tottuu käteen

Ensivaikutelma on aina tärkeä, siksi käsittely kannattaa aloittaa rauhallisesti ja kärsivällisesti. Normaali tasapainoinen pentu tottuu ihmiseen ja kesyyntyy noin 3-4 viikossa. Käsittelyyn ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, mutta helpoimpia ja miellyttävämpiä on. Ohessa neuvoja miten hamsterin saa parhaiten rentoutumaan kotioloissa.

Pahvilaatikko*
Pahvilaatikon (vaikka 40 x 50cm) pohjalle laitetaan puruja. Hamsterille laitetaan laatikkoon yksi piilopaikka, kuten paperirulla tai mökki, johon otus voi kipaista jos tilanne menee liian jännittäväksi. Kesyttäjän käsi rennosti laatikkoon roikkumaan ja siirretään toimintakeskus vaikka TV:n viereen. Siinä sitten odotellaan ajan kanssa, että hamsteri käy pyydykseen :) Aluksi hamsteri haistelee varovasti ihmisen kättä, kunnes se rohkaistuu koskemaan kuonollaan, lopulta hiipimään kädelle ja kiipeämään pitkin paidanhiaa. Muutaman kesytyskerran jälkeen rohkeimmat hamsterinpennut suorastaan hyppäävät kädelle. Kädestä voi ojentaa vaikka kiinankaalia tai pähkinän, jos haluaa nopeuttaa käteen tottumista.
Poikasilla on pienenpienet kynnet, jotka voivat hieman raapia ihoa, joten pitkähiainen paita voi olla hyvä kesytysvaiheessa. Pienet hampaat saattavat myös kokeilla kynsiä, sormuksia ja kelloa - tästä ei tule hämmentyä tai säikähtää, puhumattakaan että nykäisisi kätensä pois. Minua ei ole koskaan sattunut, vaikka olen tarjonnut käsivarttani sadoille hamsunpennuille. Pahvilaatikon avulla kesyttäminen onnistuu parhaiten, kun eläin voi itse lähestyä ihmistä leikin varjolla. 
Omaa käsivartta voi roikottaa myös normaaliin hamsterin terraarioon kattoluukusta. Siellä täytyy varoa jahtaamasta hamsteria, ettei se ala suojella reviiriänsä. Helpompi on käyttää ulkopuolista laatikkoa.

Käsittely vinkkejä*
Kun pentu ei enää pelkää kättä, voidaan aloittaa varsinainen käsittely. Hamsteri elää luonnossa maanalaisissa käytävissä, joten kaikenlaiset kolot tuovat pennuille turvallisuutta. Käsien muodostamassa kolossa eläin tuntee olonsa turvalliseksi. Pientäkin pentua voi hetkittäin ottaa emon luota varovasti käteensä, sulkea kahden käden väliseen kevyeen koloon ja palauttaa taas terraarioon. Hamsteri on yleensä rauhallinen, kunhan sitä ei purista epämiellyttävästi tai pidä väkisin aloillaan. Jos ihminen on jännittynyt tai hermostunut, hamsteri vaistoaa sen. Ole rauhallinen ja rento, tämä pätee kaikkeen käsittelyyn. Kun hamsteri alkaa innostua liikaa ja kiihdyttää vauhtia, se tulee palauttaa omaan häkkiinsä.
Hamsteria voi myös juoksuttaa kädeltä toiselle, siirtämällä kämmeniä vuoron perään eläimen eteen. Sohvalla makoillessa, hamsun voi ottaa juoksemaan ihmisen ja selkänojan väliselle alueelle, näin eläin ei putoa tai karkaa, ellei sitten pujahda sohvan sisuksiin.

Muita vinkkejä*
Monet pienet hamsterit rauhoittuvat, kun niitä pitää hetken varovasti rintaa vasten. En tiedä johtuuko se sydämen lyönneistä, mutta niin se on :)
Vapaaksi juoksemaan huoneeseen poikasta ei kannata päästää alle 3 kk:n iässä. Se on vielä epävarma, helposti säikähtävä, pienikokoinen, yltiöpäinen eikä tarpeeksi harkitseva luonteeltaan pärjätäkseen edes valvonnan alla. Samaan tyyliin nuori hamsteri saattaa kohmoilla ja hyppelehtiä suuressa kerroshäkissä. Kuten meillä ihmisilläkin, hamsterinpentu on valvottava ja peräänkatsottava nuorena, mutta vanhemmiten paljon järkevämpi, vakaampi ja rauhallisempi.
Juoksupyörä on pennuille mieluisa lelu, mutta jatkuva juokseminen siinä vähentää vastaavasti ihmisen kiinnostavuutta. Hamsteri voi olla käsittelyssä myös kiihtyneempi ja vauhdikkaampi. Joskus hamsu voi näännyttää itsensä pyöräilyllä niin, ettei jaksa kuin nukkua muun aikaa. Yleensä nämä urheilijat ovat uroksia, mutta voi naaraskin innostua kuntoilusta. Pyöräilyä kannattaa siis aluksi säännöstellä tai antaa koko pyörä vasta hyvin kotiutuneelle ja kesyyntyneelle eläimelle vaikka 3kk:n iässä, jos siitä tulee ainoa harrastus ja pakkomielle.

Hamstereissa on suuria keskinäisiä eroja, niin koon, värin kuin luonteenkin puolesta. Nuori hamsteri on usein aktiivinen ja vauhdikas, mutta ylenmääräinen tarmo loivenee viikkojen myötä rauhallisuudeksi ja mielenmaltiksi. Talon uusi pentu on siis erilainen kuin vanha hamsteri - tämä tulee ottaa huomioon jo eläintä hankittaessa. Hamsteri ei ole tahdoton pehmolelu, jonka tulet huomaamaan.

Hauskaa hamsterinelämää :) Terveisin, Niina

Kuvissa poseerasi Satumetsän W- ja Q-poikue.


Artikkelit etusivu

©copyright 2008 Niina Toivonen