Liesniemen vaiheita historian alkuhämäristä aina 1900-luvun alkuun asti.
Liesniemi sijaitsee Sauvossa, Sauvon joen varrella, aivan meren lahden välittömässä läheisyydessä. Asutus näillä seuduilla on hyvin vanhaa, todennäköisimmin jo pronssikaudelta lähtöisin. Asutus on levittäytynyt seuduille heti kun korkeimmat mäen nyppylät ja kalliot paljastuivat merestä. Maa kohoaa tällä vuodessa n. 0.6-0.7 cm, joka tuhannessa vuodessa merkitsee jo 6 - 7 metrin korkeuseroa, ja alavalla ja tasaisella jokilaaksolla tuollainen ero merkitsee paljon.
Liesniemeä (yllä)
Liesniemi on paikannimenä vanha ja alunperinkin suomalainen, se on nimenä syntynyt ilmeisesti kauan ennen Ruotsin-vallan alkua. Lähellä parin kilometrin etäisydellä Liesniemestä on Ristniemessä mm. pronssikautisia kalmistoja, siis aikakaudelta 2000 - 500 eKr. Vanhin asutusvyöhyke Sauvossa ulottuikin Ristniemen seuduilta nykyisen kirkonkylän seuduille aina Lautkankareelle asti.
Liesniemi on paljastunut merestä niemennokkana varhaisella rautakaudella, kun meren pinta on ollut n. 10 - 15 metriä ylempänä kuin nykyisin. Kymmenen metrin korkeuskäyrä kartalla tekee juuri Liesniemessä selvän niemen muotoisen koukkauksen, ja voi kuvitella millainen suojaisa poukama se lienee tuolloin ollut.
Liesniemi Gårdin vaiheita keskiaikana
1440
Varhaisin merkintä Liesniemi Gård:ista mitä tunnetaan, on vuodelta 1440, jolloin arkistolähteiden mukaan:
"Liesniemi:
Henrik Görtzhagen byter m. Nils Mickelssons föräldrar Österön i Sagu"
(arkistoviite FMU 2973)
1442
Göstaf Nilsson antoi perintöoikeutena Liesniemi Gård:in vaimolleen Anna Michelsdotter:ille ns. huomislahjana
(arkistoviite FMU 2493)
Liesniemi ja Blåfield suku
Tunnettu aatelissuku Suomessa, Blåfieldit liittyvät Sauvoon ja sen keskiaikaan, ja Sauvossa etenkin kahteen keskiaikaiseen säterikartanoon, Liesniemeen ja Saustilaan.
Aatelissuku Blåfieldeista tuli kun Bengt Johansson Blåfield, porvari ja asemies, aateloitiin Sten Sturen toimesta 12.11. 1476. Saadakseen kivitalon Turusta (sen aikainen vaurauden merkki, kuten nykyäänkin) hän lahjoitti Naantalin luostarille omaisuutta v. 1479
(arkistolähde FMU 3663)
1514
Se missä vaiheessa Blåfieldit ovat saapuneet Sauvon Liesniemeen ei ole tarkkaa tietoa, mutta Bengt Johansson Blåfieldin poika, asemies Mickel Bengtsson Blåfield esiintyy ainakin jo v. 1514 Sauvon Liesniemen herrana, ja asui Liesniemessä. Hän oli naimisssa Brita Stålarmin kanssa. Liesniemi oli ilmeisesti Brita rouvan perintökartano alunperin. Lapsia heillä oli Nils ja Anna.
(Lähde:Elgenstierna)
1518
Asemies Gödik Nilsson vietti Liesniemessä häitään Ingeborg Andersdotterin kanssa
(lähde FMU 5989)
1536
Mickel Bengtsson Blåfield on kuollut ilmeisesti v. 1530 jälkeen. Leskirouva Brita oli uudelleen naimissa Per Matssonin kanssa vuodesta 1536.
(lähde:Elgenstierna)
1556
Mickel Bengtssonin poika, rälssimies Nils Mickelsson Blåfield oli syntynyt v. 1520 ja oli Sauvon Liesniemen herra. Saustilan kartano siirtyi hänen omistukseen 27.6. 1556. Nils Mickelsson Blåfield kuoli 1562.
(lähde:Elgenstierna)
1560-luku
Liesniemen omisti Nils Mickelsson Blåfieldin poika Bengt Mickelsson (Lähde: Jully Ramsay)
1570-luku
Vouti Olof Swart mainitaan Liesniemen omistajana 1570-luvulla (omisti tuolloin mm. Saustilan)
(lähde:Jully Ramsay)
Horn suvun kausi
1586
Ei ole tarkkaa tietoa missä vaiheessa Liesniemi ajautui Horn suvun haltuun, mutta ainakin v. 1586 Liesniemi mainitaan kuuluvan Henrik Klaunpoika Hornille. Henrik Klaunpoika Horn (s.1521, k. 1595) on Hornien ns. Kankaisten sukuhaaran isä. Hän oli Maskun Kankaisten ja Halikon Vuorentaan herra, soturi, ja yksi Ruotsi-Suomen tunnetuimpia sotureita (Puolan sodan ylipäällikkö, ja joka mm. Kustaa Vaasan käskystä perusti 1550-luvulla Uudellemaalle sellaisen pienen kylän kuin Helsinki).
Jossain vaiheessa Hornien aikakaudella 1500-luvun lopulla on Liesniemeen rakennettu entisten luultavasti puurakennusten tilalle kivestä kartanorakennus, jonka ainoa nykypäiviin säilynyt suurempi ja ehjempi osa on suuri kivikellari (kuvassa alla).
(Lähteitä: Jully Ramsay, Halikon Historia, Elgenstierna)
1599
Henrik Klaunpoika Hornin jälkeen Liesniemen (kuin myös Vuorentaan Halikossa) peri hänen pojistaan Yrjänä Henrikinpoika Horn. Hän kuoli joko 1602 tai mahdollisesti Kirkholman taistelussa v. 1605).
(lähde: Jully Ramsay & Halikon Historia, Elgenstierna)
1605
Yrjänän Henrikinpojan jälkeen Liesniemen peri hänen poikansa Henrik Yrjänänpoika Horn. Hän oli naimissa vuodesta 1625 Margareta Boijen (af Gennäs) kanssa (kotoisin Vääksystä, s. 6.8.1608, k. 22.9. 1668).
(lähde: Jully Ramsay & Halikon Historia, Elgenstierna)
1629
Henrik Yrjänänpoika Hornin kuoltua 1629, leski Margareta Boije (af Gennäs) hallinnoi säteriä ja aika ajoin asui myös Liesniemessä. Margareta Boije meni uudelleen naimisiin 5.6. 1639 kenraali ja valtaneuvos Arvid Forbuksen (s. 15.1. 1598, k. 29.5. 1665 Stettinissä) kanssa. Yrjänä Henrikinpoika Hornin veli Hannu Horn, joka kuoli naimattomana v. 1631 on luultavasti asunut Liesniemessä jossain vaiheessa. Jossain on väitetty hänen omistaneen Liesniemen.
Kuva (alla): Henrik Hornin puoliso ja leski Margareta Boije (af Gennäs) (Museovirasto, Historian kuva-arkisto)
Kuva (alla): Margareta Boijen uusi puoliso, kenraali Arvid Forbus. (Museovirasto, Historian kuva-arkisto)
1656
Liesniemessä asui jonkin vuoden vsta 1656 lähtien Henrik Yrjänänpoika Hornin siskon tytär, Ingeborg Stenintytär Tawast (s. 1620), joka oli luonteeltaan melko pahansisuinen. Ingeborg Stenintytär Tawast asettui Liesniemeen, tuotuaan Vuorentaasta Halikosta Arvid Hornin (k. 1653, Henrik Yrjänänpoika Hornin veli) ja hänen vaimonsa Elisabeth Sparren (s. 1614, k. 1652) jäämistön. Hän riiteli kovasti serkkunsa Kustaa Henrikinpoika Hornin kanssa tilojen ja setänsä jäämistöstä asuen ilmeisesti tuolloin Liesniemessä. (Lähde: Halikon historia)
1661
Arvid Hornin perinnönjako pidettiin 18.12. 1662 Turussa, jonka jälkeen Liesniemen varsinaiseksi omistajaksi tuli Henrik Hornin ja Margareta Boijen poika Kustaa Henrikinpoika Horn (kuvassa alla).
(kuvan lähde: Halikon historia ja Svenska poträttarkivet, Tukholma).
Kustaa Henrikinpoika Horn, eversti ja Pohjanmaan ratsuväkirykmentin komentaja, 1621-1673, Arvid Bernhard Hornin isä, Halikon Vuorentaan ja Sauvon Liesniemen herra.
Puoliso Kustaa Henrikinpoika Hornilla oli Anna Helena von Gertten (eversti Berndt von Gerttenin tytär).
1673
Kustaa Henrikinpoika Horn kuoli v.1673, haudattiin 28.6. 1673 Turun Tuomiokirkkoon. Liesniemen (ja samoin Vuorentaan ja Westin ja Haalin ym.) omisti leskirouva Anna Helena von Gertten, hoitaen 7 lapsista perhettään (katso alla). Hän oli Liesniemen ja muiden em. tilojen omistajana aina vuoteen 1709 asti, jolloin hän kuoli Sauvon Liesniemessä (Anna Helena on haudattu 25.8. 1709 Turun Tuomiokirkkoon).
Kustaa Henrikinpoika Hornilla ja Anna Helena von Gerttenillä oli kaikkiaan 7 lasta:
Kustaa Henrik, Arvid Bernhard, Kaarlo Maunu, Anna Juliana, Bengt Johan, Margareta Elisabeth ja Krister.
Lapsista:
Anna Juliana oli syntynyt 15.3. 1667 Räävelissä (eli Tallinnassa) ja hän meni naimisiin kenraaliluutnantti ja maaherra Adam de la Gardien kanssa naimisiin Räävelin linnassa 22.7. 1702. Anna Juliana kuoli 5.1. 1753.
(Lähde:Jully Ramsay)
Kustaa Henrik nousi everstiksi ja joutui ammutuksi v. 1697 Belgradissa.
(Lähde:Jully Ramsay)
V. 1664 Vuorentaassa (Vuorentaa oli Kustaa Henrikinpoika Hornin toinen tärkeä asumakartano) syntynyt Arvid Bernhard Horn oli nouseva maineessa kaikkien aikojen tunnetuimmaksi ja vaikutusvaltaisemmaksi Horn-suvun edustajaksi, ja korotettiin jopa lopulta kreivin (af Ekebyholm) arvoon.
Arvid Berhard Horn (s. 6.4. 1664, k. 17.4. 1742) oli suuren pohjan sodan jälkeen 1720- ja 1730-luvuilla Ruotsi-Suomen pääministeri (ns. kansliapresidentti), ja silloin vallassa olleen myssypuolueen johtaja. Hän johti Ruotsi-Suomea suvereenisti aina vuoteen 1736 asti, jolloin tunnetusti hattupuolue sai vallan.
Lue lisää A.B.H:N urasta täältä.
Lyhyesti vielä Arvid Bernhard Hornista:
Hän aloitti 18 vuotiaana sotilasuransa silloisen kuninkaan Kaarle XI:n henkivartiokaartissa, nousi vähitellen koko kuninkaallisen henkivartiokaartin johtoon (1688 luutnantti, 1693 kapteeni, 1696 kaikkien drabanttien eli kuninkaan henkivartijoiden komentaja), ja pelastettuaan paraatissa kuningataräidin pillastuneilta hevosilta, nousi tämän tapauksen johdosta välittömästi nuoren uuden kuninkaan, Kaarle XII:n, lähipiiriin. Tunnetusti A.B.H. ja Kaarle XII tekivät hurjia metsästysretkiä joista ei vaaroja puuttunut.
Suuren Pohjan sodan alkaessa Arvid Bernhard Horn oli jo noussut kenraalimajuriksi ja johti yhtä sivustaa Narvassa. 1700-luvun alussa Kaarle XII käytti A.B.H:n diplomaattisia taitoja Euroopassa valtatarkoituksiinsa, ja A.B.H:n ansiosta mm. Puolan vaalikuningas August II Väkevä erotettiin virastaan Puolassa.
(Lähteitä:Halikon historia, Jully Ramsay, Elgenstierna)
Alla muotokuva Arvid Bernhard Hornista (Kuvan lähde: )
Soturikuninkaan, Kaarle XII:n henkivartijana toimineen, Arvid Bernhard Hornin nuoremmman veljen, Bengt Johan Hornin hautavaakuna Sauvon kirkossa (alla).
Bengt Johan Horn syntyi 8. 5. 1668 Sauvon Liesniemessä, ja oli vaakunan kilpitekstin mukaan Sauvon Liesniemen ja Westin, Halikon Vuorentaan ja Perttelin Haalin herra, ja kuninkaan henkivartija. Kuoli 20.11.1700 Narvan taistelussa. Haudattu Sauvon kirkkoon. Vaakuna on tehty sen ajan parhaimmassa tukholmalaisessa puusepän verstaassa ja on puuleikkauksiltaan ja detaljeiltaan uskomattoman upea.
Huomaa: Horn af Kanckas (eli Kankaisten sukuhaaran) vaakunassa sarvi on terävä kärki vasemmalle, ns. Joensuun sukuhaaralla se on toisin päin.
1709
Anna Helena von Gertten kuoleman jälkeen, v. 1709, tilojen omistajaksi tuli Arvid Bernhard Horn.
(Lähde:Jully Ramsay & Halikon historia)
1736
Vuonna 1736, tammikuun 5. kreivi Arvid Bernhard Horn myy Ruotsissa Ekebyholmassa (hänen Ruotsin kartanonsa vanhoilla päivillään) kotitilansa (Liesniemen, Vuorentaan ym.) vapaaherratar Margareta Elisabeth Maidellille.
Horn-suvun lähes 150-vuotta kestänyt aikakausi Sauvon Liesniemessä päättyy.
Esimerkkejä elämästä Liesniemessä 1600-luvulla
Nämä esimerkit Liesniemestä tehdyistä löydöksistä kertovat omaa kieltään siitä että Liesniemessä on 1600-luvulla rahaakin käsitelty, koska sitä on maaperäänkin kadonnut, löytyäkseen vasta n. 350 vuotta myöhemmin.
Liesnemestä löydettyjä vanhoja rahoja 1600-luvulta (yllä, katso rahoista tarkemmin lisää alempaa), sekä jotain metalliseosta oleva pieni risti.
Yllä keraamisia kolmijalan (keskiaikainen keittoastia) jalkoja, pullonkauloja, pullonpohja ja posliiniesineen pala (vuodelta ??).
Vanha 1/4 äyrin kolikko vuodelta 1634
Sama 1/4 äyrin raha kuin edellä, toiselta puolen katsottuna.
1/4 äyrin kolikko vuodelta 1636
Erinomaisen hyvin säilynyt Liesniemestä löytynyt Kustaa II Adolfin aikainen 1 äyrin kolikko v. 1629. Teksissä lukee vuosiluku roomalaisin kirjaimin:
Årens:M D C XX IX (=1629)
Sama kuin edellä, toiselta puolen. Täällä on mainittu kuninkaan nimikin: Gust. Adoplh...
Hornien jälkeinen aika
Joidenkin lähteiden mukaan Liesniemessä olisi 1750-luvulla ollut omistajina Burzt-suku, jotka omistivat myös monta tilaa Halikossa.
1760- ja 1770-luku
Liesniemen omisti kapteeni Johan Engman
(Lähde:Jully Ramsay)
1780-luku
Omistajina Jägerhorn-suku
1800-luku
Liesniemen omistajana oli 1800-luvun alussa vapaaherra Carl von Düben, ja sittemmin hänen jälkeensä hänen leskensä vapaaherratar Frederika von Düben.
He omistivat myös Raitniemen säterin Liesniemen naapurissa ja todennäköisesti asuivat myös Raitniemessä. Liesniemen säteri oli viljelty palvelusväen voimalla. Väkeä näissä tiloissa oli tietojen mukaan v. 1810 20 henkeä.
Frederika von Dübenin kuoli v. 1814. Raitniemen ja sitä myötä myös Liesniemen säterin perivät heidän lapsensa Carl Johan ja Lovisa Ulrica. Näistä Carl Johan kuoli jo v. 1817 ja Lovisa Ulrica peri kartanot.
Neiti Lovisa Ulrica meni naimisiin v. 1818 kapteeni Torsten Henrik Jägerhornin (af Storby) kanssa. V. 1819 Lovisa kuoli esikoisen synnytykseen Turussa. Lapsi pelastui ja sai nimen Lovisa Charlotta Vilhelmiina.
Majuri Jägerhornin aikana Raitniemen yhteydessä ollut Liesniemi oli viljelty palvelusväen voimin ja asuttu (väkeä oli melkoisen paljonkin), herrasväen itse asuessa Raitniemen silloisessa (melko uudessa) puisessa päärakennuksessa. Liekö keskiaikainen Liesniemen kivinen päärakennus ollut liian kolkko tai kylmä?
Majuri Jägerhorn kuoli v. 1836 jolloin tytär Lovisa peri tilat, jotka vuokrattiin joksin aikaa Johan Grönholm nimiselle miehelle. Palvelusväen voimin kartanoita hoidettiin 1850-luvulle asti, jolloin August Bergrooth niminen mies vuokrasi tilat.
1850- ja 1860-luvulla Raitniemi-Liesniemi kartanokompleksin koko väkimäärä kasvoi parhaimmillaan yli 70. Kartanoilla oli mm. oma seppä. Paja on todennäköisesti se sama joka Liesniemessä on ollut sepän pajana koko 1900-luvun. v. 1866 kartanoiden (Liesniemi ja Raitniemi) omistajaksi tuli Sauvon nimismies Bernd Viktor Fagerroos.
(Lähde: Sauvon Historia II, Jully Ramsay, sekä hieman suullista perimätietoa)
Liesniemestä keskiaikainen asumakartano on hävinnyt todennäköisesti jossain tässä vaiheessa, sillä v. 1855 ns. Kalmbergin kartastossa Liesniemen mäelle on merkitty tilakeskus, mutta v. 1879 topografia kartassa on Liesniemen mäki tyhjä. Selitys tälle voi olla vaikka tulipalo, jonka jälkeen pahasti vaurioituneet rakennukset on saatettu purkaa ja runsas kivimateriaali käyttää vaikka 1870-luvulla yleistyneeseen kivinavettojen rakentamiseen lähiseudulla.
Jäljelle on jäänyt hyvä kellari, jota ei ole purettu sen käyttökelpoisuuden vuoksi. Kellaria suojaamaan yläpuolelle on tehty tuona aikana puinen rakennus, joka on yhä jäljellä Liesniemessä.
Alla kuvassa on pala palanutta kattotuolia (alempi puupala) joka on löytynyt kellarin yläpuolella olevan puurakennuksen perusteista 1990-luvulla. Onko se alkuperäisestä Liesniemen kartanolinnasta vai onko puinen varastorakennuskin palanut jo kertaalleen, jää selvitettäväksi. Radiohiiliajoitus selvittäisi ainakin vuosisadan milloin kyseinen puuaines on kasvanut.
Toinen puun pala kuvassa (ylempi pala) onkin sitten pala muinaisen Liesniemen perusteista, ja löydös on tehty todella paljon kauempaa kuin kellari, Liesniemen länsipäädystä (Kuninkaan kartaston v. 1786 mukaan on Liesniemen pohjakaava ollut L-mallinen, jossa L-avautuu länteen, kellarin ollessa pohjoispäädyssä). nämä länsipäädyn rauniot, monta metriä ehjää ja n. 1 metriä paksua tiiliseinää, tulivat sattumalta esiin 1989.
1900-luku
1900-luvulla Liesniemen säterikartano myytiin Raitniemestä 1915 O. A. Knuutilalle, ja sittemmin ovat Liesniemen säterin maat vaihtaneet omistajaa edelleen 1900-luvulla, mutta se onkin jo toinen tarina.
Asutus palasi takaisin Liesniemen mäelle 1900-luvulla Katajainen-suvun toimesta.
Lähteitä:
FMU=Finlands Medeltida Urkunder
Jully Ramsay: "Frälsesläkter in Finland intill stora ofreden", Helsinki 1909
Gustaf Elgenstierna: "Reintruducerande svenska adelns ättartavlor med tilllagg och rättelser", Tukholma, 1925
V. J. Kallio: "Halikon Historia", Forssa 1930
Jukka Luoto, Kari ALifrosti: Sauvon Historia I, Salo 1990
Hannu Kujanen:"Sauvon Historia II, Salo 1996
This page in English 
Questa pagina in italiano
Este pagina en espanol
Linkkejä:
Medieval Clip Art