Etusivu
apuohjelmat
kartta
Softa Sanomat
linkit
shareware
kilpailu
palaute
sponsorit
tekijat

TIETOTEKNIIKAN HISTORIAA 1/10 Valitse kurssi [1] [2] [3] [4] [5] [6]


Tietokonehistoriaa

Katso tietokonehistoriaa video StreamWorks Playerillä

KAYPRO 4 Tietokoneen historia on osa automaation historiaa. Jo viime vuosisadalla oli käytössä muun muassa eräänlaisilla reikäkorteilla ohjattuja kutomakoneita. Automaatio oli nyt tulossa!

Pitkään säilyneet pahviset reikäkortit toimivat Hermann Hollerithin mekaanisissa laskimissa jo vuosisadan vaihteessa USA:n väestölaskennoissa. Näillä laitteilla tehtiin jo paljolti samanlaisia asioita kuin nykykoneetkin tekevät, vaikkapa palkanlaskentaa. Nämä mekaaniset releihin perustuvat laskimet korvautuivat 1940-luvulla elektronisilla radioputkitekniikkaan perustuvilla ensimmäisillä oikeilla tietokoneilla.

Suomalainen sana tietokone on varsin epäonnistunut. Englanninenkielinen sana computer eli laskin kuvaa näitä laitteita paremmin. Eivät silloiset eivätkä nykyisetkään tietokoneet mitään tiedä. Ne vain laskevat binääriluvuilla.

Eniac ja vastaavat radioputkikoneet olivat melkoisia tekniikan ihmeitä, joissa oli tuhansia putkia, vilkkuvia valoja ja vipuja. Nämä vastaavat vieläkin monen mielikuvaa oikeasta hienosta tietokoneesta. Valitettavasti vain radioputket ovat lyhytikäisiä ja niitä joutui vaihtamaan yhtenään. Virrankulutuskin oli juhlallista kaupungionsaluokkaa.

Vasta transistorin ja muiden puolijohteiden keksiminen tasoittivat tietä ensin edelleen suurille mutta nyt luotettaville ja tehokkaille tietokoneille, joiden tiennäyttäjänä toimi ennen muita IBM. Yhdysvaltojen avaruusohjelman takia panostettiin paljon miniatyrisointiin ja kehitettiin integroitujen piirien tekniikkaa.

Ensimmäinen varsinainen mikrotietokoneen prosessori oli tyypiltään Intel 8008 ja se julkaistiin vuonna 1972. Mikrotietokoneiden rakennussarjat esiteltiin vuonna 1975. Nyt kehitys pääsi valloilleen. Monet pitävät Apple II:ta ensimmäisenä oikeana mikrona, jota kuka tahansa osasi käyttää. 1980-luvun alussa suomessakin kehitettiin koneita joista tunnetuimmat olivat Nokian Mikromikko ja Mikromeren Spectra.

Jopa IBM, joka oli pitänyt mikroja leikkikaluina lähti mukaan ja julkisti vuonna 1981 IBM PC:n, kaikkien nykyisten DOS- ja Windows-koneiden isoisän. PC oli hyvin kallis ja edulliset ns. CP/M-koneet tekivät edelleen kauppansa. Näistä Osborne ja Kaypro MikroMikon ohella olivat tunnetuimpia.

Jo vuonna 1983 myytiin Suomessa 10.000 mikroa lähinnä toimistoihin. Apple oli oppinut kakkosestaan paljon ja esitteli Macintoshin vuonna 1984. Se oli monessa suhteessa huomattavasti aikaansa edellä. Tästä lähtien kehitys koneiden nopeudessa, muistien määrissä, näytöissä ja tallennusvälineissä on ollut eksponentiaalista.

Nykyinen Pentium-mikro vastaa muutaman vuoden takaista niin sanottua isoa tietokonetta laskentateholtaan ja tallennuskapasiteetiltaan. Yhtä dramaattista kuin tehon nousu on ollut suhteellinen hinnan lasku.

Nykyaikaista talouselämää, opiskelua, sähköistä viestintää ja erilaisia ohjausjärjestelmiä ei voisi enää ajatellakaan ilman mikrotietokoneita. Ne ovat nyt myös kodinkoneita siinä kuin televisiotkin. Vanhat tekniikan pelot ovat vihdoin haihtumassa - onhan kone aina palvelija!

Kovalevyt ovat kehittyneet viidessätoissa vuodessa viidestä megatavusta gigatavuihin, keskusmuisti muutamasta kilotavusta kymmeniin megatavuihin, proessorin kellotaajuus alle megahertsistä pariin sataan megahertsiin. Modeeminopeudet vastaavasti 300 bitistä nyt ISDN:llä 128 kilobittiin sekunnissa ja hinta laskenut ehkä kolmestakymmenestä tuhannesta puoleen käyttökelpoisen koneen hankinnassa. Ja tässä ei ole otettu edes huomioon rahan arvon alentumista!

Leif Eklöf 1996


Virallinen softa-selain