Etusivu
apuohjelmat
kartta
Softa Sanomat
linkit
shareware
kilpailu
palaute
sponsorit
tekijat

TIETOTEKNIIKAN HISTORIAA 2/10 Valitse kurssi [1] [2] [3] [4] [5] [6]


Käyttöjärjestelmien historiaa

columbia portable Käyttöjärjestelmää voidaan kuvata tavallaan mikron keskushermostona. Hyötyohjelma tarvitsee alleen systeemin, joka osaa kirjoit taa tietoa kovalevylle , näyttää sitä kuvaruudussa ja vaikkapa ohjata tekstin kirjoittimelle.

disketit Tämä käyttöjärjestelmä hoitaa hyötyohjelmien ja varsinaisen mikrotietokoneraudan yhteistyötä joten se on välttämätön osa kokonaisuutta. Käyttäjä näkee se aina ensimmäisenä avattuaan mikronsa

Ensimmäisiä mikrotietokoneita 1970-luvulla käytettiin kytkimillä. Ohjelmat jouduttiin näin syöttämään hyvin työläällä tavalla ja tulokset luettiin lampuista.

Tällä menetelmällä ei tietenkään voitu tehdä muuta kuin kokeita.

70-luvun puolivälissä keksittiin käyttää muistivälineenä tavallista kasettinauhuria ja tavallinen televisio kytkettiin näytöksi.

Vuonna 1976 Suomessa valmistettiin Telmac- nimisiä mikroja, joita käytettiin uudella pienen Microsoft- nimisen pienen yrityksen Basicilla.

kaypro 4 softapaketti Vuosikymmenen taitteessa syntyi ensimmäinen varsinainen mikrojen käyttöjärjestelmä, Digital Researchin CP/M. Meillä Nokia toi Mikromikko ykkösen Mikon päivänä 1981 ja sitä käytettiin nimenomaan CP/M:llä. Massamuistit olivat kehit tyneet levykseasemiksi, ensin 8-tuumaisina ja varsin pian 5 1/4-tuumaisina. Nyt voitiin tälle pohjalle rakentaa hyötyohjelmistoja ja myydä niitä suhteellisen suurina volyymeinä.

Taulukkolaskenta, kortisto-ohjelmat ja tekstin käsittely saivat nyt vauhtia.

Käyttöliittymä oli merkkipohjainen, mitään graafista ei voitu esittää. Eikä grafiikkaa oikein osattu kaivatakaan!

IBM XT Huomattuaan kehityksen suunnan julkaisi IBM PC-mikronsa vuonna 1981. Tähän valittiin värikkäiden vaiheiden jälkeen kaikkien yllätyk seksi pienen Microsoftin tekemä PC-DOS, josta sittemmin kehittyi MS-DOS ja sen jatkokehitelmät.

Apple kehitti Xeroxin idean pohjalla aivan uudenlaisen mikron nimeltään Apple Lisa. Siinä oli graafinen käyttöjärjestelmä ja hiiri tuli nyt kaiken kansan näkyviin.

Lisa oli markkinoiden mielestä liian kallis ja hidas ja näin syntyi Macintosh.

Microsoft julkaisi ensimmäisen Windows-version vuonna 1985. Tätä käytettiin DOS:n avulla avulla ja se ei siis ollut vielä oma käyttöjärjes telmä kuten Windows 95 nyt on. windows 1.1 IBM toi markkinoille vuonna 1987 PS/2-mikrot ja niitä varten Microsoftin kehittämän OS/2-käyttöjärjes telmän. Se on siitä lähtien elänyt omaa elämäänsä IBM:n itsensä kehittämänä. Suurin muutos tässä maailmassa oli OS/2 Warpin tulo vuonna 1994.

Varsinainen graafisen liittymän läpimurto tapahtui vuonna 1990, jolloin Microsoft julkaisi Windowsista version 3.0 Se sai heti alussa suuren suosion ja sen jatkokehitelmät eli versiot 3.1 ja Windows For Workgoups 3.11 muodotuivat mikromaailman ylivoimaisiksi markkinajohtajiksi.

Windows 95 on nyt hyvää vauhtia korvaamassa vanhempia versioita ja mikrojen suorituskyvyn koko ajan kasvaessa Myös Windows NT on tulossa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tavallisessa pöytämikrossakin. Näillä alustoilla voidaan ajaa hyvin raskaitakin ohjelmia. Sellaisia, jotka vielä muutama vuosi sitten olisivat tarvinneet "ns. oikeita isoja tietokoneita"

Oma lukunsa on UNIX. Se kehitettiin USA:ssa 1960-luvun lopussa. Sitä on koko sen olemassaolon ajan pidetty tulevaisuuden käyttöjärjestelmänä. Se on kuitenkin yleistynyt lähinnä palvelinkoneissa ja monen käyttäjän systeemeissä.

Suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä LINUX on saanut maailmanmainetta. Tämä harrastuspohjainen käyttis on harrastajien suosima kaikkialla. Tähänkään UNIX-versioon ei kuitenkaan ole saatavissa kovinkaan runsaasti tavanomaiseen hyötykäyttöön tarkoitettuja ohjelmistoja, joten UNIX näyttääkin jäävän edelleen tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi. novell for os/2 Matkan varrella on tullut ja mennyt monta muutakin käyttöjärjestelmää. Sekä yritys- että yksityisten käyttöön aikanaan suunniteltuina ja tuotettuina.

Ylivoimaiselle ykkössijalle on yltänyt Microsoft, hyvänä kakkosena on Apple, kolmatta sijaa on jo vaikeampi jakaa. Koko loppuosuus on vain kymmenisen prosenttia.

Seuraavan mikrojen kaksikymmenvuotisjakson aikana näemme varmasti yhtä dramaattista kehitystä. Asen nettujen ohjelmien määrä on toisaalta niin valtava, että yhtäkkisiä muutoksia ei voi tehdä.

Samasta syystä tavallisen hehkulampun kantakin on säilynyt Edisonin ajoista lähtien samanlaisena vaikka bajonettikiinnitys olisi paljon parempi. Ei vain voi enää muuttaa!

Siispä monen ajatus siitä, että pian ilmestyy vallankumouksellisia uusia mikroja ja systeemejä jotka tekevät kaikki muut vanhanaikaisiksi on turha ja ainakaan tästä syystä ei kannata jäädä odottelemaan mikromaailmaan mukaan tulemista.

Odotus voi käydä pitkäveteiseksi - ja kalliiksi!

Leif Eklöf 1996


Virallinen softa-selain