Etusivu
apuohjelmat
kartta
Softa Sanomat
linkit
shareware
kilpailu
palaute
sponsorit
tekijat

TIETOTEKNIIKAN HISTORIAA 3/10 Valitse kurssi [1] [2] [3] [4] [5] [6]


Ohjelmistojen historiaa

Ensimmäisissä hyötykäyttöön soveltuneissa mikroissa ohjelmat syötettiin koneelle tavallisilta C-kaseteilta. Keskusmuistia mikroissa oli vain muutaman kilotavun verran. Kuitenkin näki näitäkin laitteita mainostettavan yrityskäyttöön. Alkeellisia tekstinkäsittelyyn ja kortistointiin tarkoitettuja ohjelmiakin oli kaupan. Arvonsa tunteva ns. oikea ATK-maailma katsoi säälien!

Vasta CP/M-mikrojen markkinoilletulo 1980-luvun alussa toi mahdollisuudet hyötyohjelmien laajaan jakeluun. Osborne- ja Kaypro-mikroissa tuli mukana siihen aikaan uskomattoman vahva varusohjelmapaketti; WordStar-teksturi, SuperCalc- taulukkolaskin ja dBASE II- tietokantaohjelma.

Lisäksi näiden laitteiden mukana tuli Basic-kieli, jolla saattoi itsekin rakentaa tarvittavia ohjelmia jos kykyä ja viitseliäisyyttä riitti. Tämä avasi myös suomalaisen mikro-ohjelmabisneksen.

Nyt tulikin nopeassa tahdissa esiin varsin hyviä taloushallinnon ja monen muun alueen ohjelmia. Ohjelmien asennus oli kuitenkin melkoinen operaatio. Kovalevyt olivat vielä kovin arvok kaita ja levykkeitä joutuikin monissa ohjelmissa vaihtamaan kesken työn tiheään tahtiin. Oma ongelmansa oli lisäksi kirjoittimien ja muiden oheislaitteiden määrittäminen. Niinkuin usein on vieläkin!

Kaikilla ohjelmilla oli lisäksi omat omituiset näppäinyhdis telmänsä eri toimintoihin kuten alleviivauksiin, tulostuksiin ja tallennuksiin. Näppäimistöihin myytiin liuskoja huonomuis- tisille. Näistä ollaan vasta nyt pääsemessä eroon.

Maailma muuttui melkoisesti ensin Macin ja varsinkin Windowsin tultua markkinoille. Ohjelmien asentaminen sai standardimaisia piirteitä; ohjelmien toiminnot yhtäläistyivät. Kun oli oppinut yhden Windows-ohjelman oppi huomattavasti nopeammin seuraavan. Hiiri ja graafinen liittymä helpottivat monen käyttäjän elämää.

Samoihin aikoihin kymmenisen vuotta sitten mikrojen mukana tulleet tuhtit ohjelmistopaketit vähenivät ja tilalle tulivat "yhden asian"- ohjelmat. Teksturi Word Perfect taulukkolaskennassa Lotus ja Multiplan, tietokantana dBASE III saivat paljon suosiota. Integroidut paketit kuten Symphony ja Framework tulivat ja menivät suhteellisen lyhyen ajan sisällä eivätkä oikeastaan ole tulleet takaisin, vaikka useimmille vieläkin riittäisi kymmenen vuoden takainen teksturi tai laskin. Varsinkin Suomessa käytetään mieluimmin huipputyökaluja vaikka suurin osa ominaisuuksista ei tule ehkä koskaan käyttöön!

Vuosikymmenen loppupuolella tulivat tietokoneverkot vahvasti esille ja kallista kovalevytilaa ja oheislaitteita jaettiin verkon kautta tarvitsijoille. Näin mikrossa riitti usein pelkkä levykeasema. Ohjelmistakin tehtiin nyt verkkoversiot.

Keskusmuistin, kovalevytilan ja ylipäänsä mikrokokoonpanojen halpeneminen käänsi taas kehityksen suuntaa muutama vuosi sitten. Enää ei tarvita palvelinkonetta varastopaikaksi. Verkot kehit tyivätkin toiseen suuntaan ryhmätyökaluiksi.

Hyötyohjelmat kasvoivat nyt monen mielestä yli äyräidensä ja taas oltiin tilanteessa, jossa jouduttiin syöttämään mikroon jopa parikymmentä levykettä asennusvaiheessa. Eri ohjelmatalojen ominaisuuksien lisäämistahti alkoi muistuttaa kilpavarustelua.

Toisaalta nykyiset kokonaisuudet kuten Microsoft Office ovat riittäviä paketteja lähes kuinka raskaaseen käyttöön tahansa. Varsinkin siksi, että eri osaohjelmat osaavat vaihtaa keskenään tietoa älykkäästi!

Mikrojen historian alussa monet ohjelmat tulivat laitteen mukana, eikä erillinen ohjelmistokauppa näin kannattanut kovinkaan hyvin. Valtavat satsaukset graafisiin ohjelmiin muuttivat tilannetta ja nyt itse tietokoneet ovat suhteessa huomattavasti ohjelmistoa halvempia.

Kehitys on myös johtanut varsin raskaaseen ja kalliiseen koulutustarpeeseen. Oma lukunsa on ohjelmistojen kansallis taminen. Suomen kokoisen kielialueen palvelu vaatii käännös töinä saman panoksen ohjelman valmistajalta kuin vaikkapa saksannokset. Meillä arvostellaankin usein turhaan ohjelmien hintoja. Tämä asia huomioonottaen ne ovat edullisia! Asian valitettava kääntöpuoli on se, että monet hyvätkin ohjelmat jäävät kääntämättä suomeksi.

CD-ROM mullisti ohjelmien jakelun. Enää ei tarvitse ladata nippua levykkeitä. Uusimmissa Windows 95 ja NT-versioissa tämä onkin lähes edellytys jo pelkkien käyttöjärjestelmien viedessä kymmeniä megatavuja kovalevytilaa.

Internet on mullistamassa myös tietokoneohjelmistoja. Netin kautta voi imuroida uusimmat versiot ja apuohjelmat joutumatta diskettisulkeisiin. Ohjelmien kauppa netissä on tulevaisuudessa yksi suurimpia kasvualueita koko softa bisnekselle.

Vuoden 1996 lopulla esiin tulevat Netwok PC:t eli NC:t kääntävät taas kerran kehityksen suuntaa. Ohjelmia voi tällä NC-tekniikalla vuokrata netin kautta työn vaatimaksi ajaksi. Ohjelmat ovat näin aina uusimpia versioita aikä itse tarvitse murehtia päivityksistä. Ainakin teoriassa idea tuntuu hyvältä.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että tyhmien päätteiden aika on ohi eikä niitä saa takaisin edes uudella hienolla NC-nimellä!

Monien toivomat puhetta ymmärtävät, kieltä kääntävät ja muutenkin inhimillisemmät tietokoneet ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.

Toisaalta jo nyt ovat nämä PC-laitteet ja ohjelmat niin helppoja, että aikuisetkin osaavat niitä käyttää. Tuntuu siltä että nykyisiä videonauhureita on vaikeampi ohjelmoida kuin käyttää hyviä mikro-ohjelmistoja.

Leif Eklöf 1996


Virallinen softa-selain