S-S Beagle ry:n Johtokunta 2016

Puheenjohtaja

Arto Manner

Pajakaarre 3, 52300 Ristiina

050-5554122

arto_manner(at)luukku.com

Varapuheenjohtaja

Olavi Malmberg

Vanha Juvantie 67, 51900 Juva

050-4010019

olavi.malmberg(at)pp.inet.fi

Sihteeri

Annamari Manner

Pajakaarre 3 52300 Ristiina

0440-207416

annamari.manner(at)gmail.com

Mona Mikkonen

51200 Kangasniemi

0400-011945

mona.mikkonen(at)luukku.com

Jäsen

Matti Tarkiainen

Ristiinantie 39 as. 2 50100 Mikkeli

0400-252244

Jäsen

Sirpa Oinonen Viinamäentie 6, 50350 Norola 040-5342118 oinonen.s(at)hotmail.com

Jäsen

Jouni Liukkonen Annantie 6, 76850 Naarajärvi 0500-295114  

Jäsen

 Kari Kasper

Muhosenkatu 8,  Savonlinna
0505698941

 

 

       
Näyttelyvastaava Sirpa Oinonen Viinamäentie 6 50350 Norola 040-5342118 oinonen.s(at)hotmail.com
     



S-S Beagle ry:n Yhdyshenkilöt
 2016

JUVA

Maunu Tarkiainen

Nevainsivuntie 205, 51900 JUVA

040-5728494

 

MIKKELI

Matti Tarkiainen

Ristiinantie 39 50100 MIKKELI

0400-252244

 

MIKKELI Jukka Oinonen Viinamäentie 6 50350 NOROLA 040-5342118  

RISTIINA

Matti Hannikainen

Korholantie 52300 RISTIINA

050-5945007

 

RANTASALMI Soini Rissanen Joroistentie 1926, 79660 KERISALO 0400-373802  

SULKAVA

Seemi Auvinen

Kaarlonkatu 1 B as.5 57100 SAVONLINNA

0500-291491

 

SULKAVA

Martti Kauppinen

Kalliokuja 1 as.256100 RUOKOLAHTI

050-3377144

 

SAVONLINNA

Matti Kokkonen

Kokonsaarentie 261,57100 SAVONLINNA

050-5700139

 

SAVONLINNA

Unto Valjus

Mikonkiventie 33, 57310 SAVONLINNA

044-5399701

 

PUNKAHARJU

Pentti Rasanen

Susiniementie183, 58520 HIUKKAJOKI

015-473165

PIEKSÄMÄKI

Matti Vilhunen

Mullastontie 176, 76780 LAMMINMÄKI

040-7409666

 

PIEKSÄMÄKI Eero Väätäinen Teerenpolku 1 76850 NAARAJÄRVI 040-5803709  

KANGASNIEMI

Mona Mikonen

51200 KANGASNIEMI

0400-011945

 

HAUKIVUORI Keijo Roponen Vanha-Sahantie 19, 51600 HAUKIVUORI 0500-254857  

 

 

SUUR-SAVON BEAGLE RY:n SÄÄNNÖT

 

1 §.               Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suur-Savon Beagle ry. ja sen kotipaikka on Pieksämäen kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Suur-Savon Kennelpiirin alueen.  Yhdistys on Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y:n, Suomen Beaglejärjestö-Finska Beagleklubben r.y:n ja Suur-Savon Kennelpiirin jäsen.

 

2 §.               Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tehtävänä on alueellaan edistää beagle-koirien kasvatusta sekä niiden ulkomuodon ja metsästyskelpoisuuden parantamista ja toimia yhdyssiteenä  beagle-koiria harrastavien henkilöiden keskuudessa.

 

3 §.               Yhdistyksen toiminta

                      Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1.      Järjestää jäsenilleen kerho- ja metsästäjäiltoja.

2.      Järjestää kenneltoimintaa koskevia esitelmä- ja valistustilaisuuksia.

3.      Toimeenpanee palkintotuomarikursseja ja neuvottelutilaisuuksia.

4.      Johtaa jalostustyötä.

5.      Toimeenpanee koiranäyttelyitä ja –kokeita.

6.      Valvoo jäsentensä luvallisia etuja yhdistyksen tarkoitusperiä toteutettaessa.

7.      Pitää jäsenistään luetteloa.

 

4 §.               Toimintaansa varten yhdistys hankkii tarvittaessa asianmukaisen luvan. Yhdistys ei harjoita poliittista toimintaa.

 

5 §.               Toiminnan rahoittaminen

Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi voi yhdistys asianomaisen luvalla kartuttaa varojaan:

1.      Toimeenpanemalla koiranäyttelyitä ja kokeita.

2.      Toimeenpanemalla juhla- ja huvitilaisuuksia.

3.      Toimeenpanemalla arpajaisia ja keräyksiä.

4.      Ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

5.      Perimällä jäsenmaksuja

 

6 §.               Jäsenyyttä koskevia määräyksiä

Yksityiset henkilöt voivat liittyä vuosijäseniksi sekä oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt voivat liittyä yhteisöjäseniksi.

                      Vuosi- ja yhteisöjäsenyys alkaa ensimmäisestä maksetusta jäsenmaksusta

johtokunnan hyväksyttyä jäsenyyden.

Nuorisojäsen on alle 18-vuotias henkilö. Perhejäseneksi hyväksytään vuosi- tai ainaisjäsenen kanssa samassa taloudessa asuva puoliso,
                      avopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja lapsi.
 

Ainaisjäseneksi pääsee yhdistyksen jäsen suorittamalla kertamaksuna kulloinkin voimassaolevan vuosijäsenen jäsenmaksun kymmenkertaisena

Johtokunta voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Samoin johtokunta voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen entisen johtokunnan puheenjohtajan. Kunniapuheenjohtajia voi samalla kertaa olla vain yksi.

Kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumiseen vaaditaan johtokunnan yksimielinen päätös.

Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole jäsenmaksua.

 

7 §.               Vuosi- ja yhteisöjäseneltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Perhe- ja nuorisojäsenen jäsenmaksu on puolet vuosijäsenen jäsenmaksusta. Perhejäsenelle ei toimiteta yhdistyksen julkaisua. Ainaisjäsenen jäsenmaksu suoritetaan kertakaikkisena, joka on 10 kertaa vuotuinen vuosijäsenen jäsenmaksu.

                      Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan vuoteen eikä ole kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin asiasta hänelle on ilmoitettu, suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan katsoa johtokunnan päätöksellä eronneeksi.

 

8 §.               Jos jäsen tahtoo yhdistyksestä erota, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava yhdistyksen johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

 

9 §.               Johtokunnan esityksestä tai, jos 5 jäsentä sitä kirjallisesti vaatii, voidaan yhdistyksen päätöksellä erottaa sellainen, joka on toiminut voimassa olevan
                      metsästystä tai riistanhoitoa koskevan lainsäädännön, yhdistyksen tarkoitusperien, näiden sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti.

                      Erotetusta jäsenestä on tehtävä ilmoitus 1 §:ssä mainituille järjestöille.

 

10 §.             Keskellä toimivuotta eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimintavuodelta.

                      Eroavalla tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

 

11 §.             Johtokunta

                      Yhdistyksen asioita hoitaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluu vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja ja kuusi (6) kahdeksi
                      (2) vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Vaalit on vaadittaessa suoritettava suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, mutta muulloin
                      puheenjohtajan kannattama mielipide.

                      Puheenjohtaja ja puolet johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla määrätään erovuoroiset arvalla.

                     Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun
                     vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii..

                      Johtokunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan.

                     Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta jäsentä on
                     saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
                     Sihteerin ja rahastonhoitajan johtokunta valitsee keskuudestaan tai ottaa sen ulkopuolelta.
                    
Juoksevien asioiden hoitamista varten voi johtokunta valita keskuudestaan 3-5 jäsenisen työvaliokunnan.

                      Johtokunnan tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokouksissa
                      tehtyjen päätösten mukaisesta.

                     Johtokunnan tehtävänä on paitsi huolehtia yhdistyksen tarkoitusten toteuttamista yleensä

-         edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta,

-         kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella kokouksille esitettävät asiat,

-         panna täytäntöön kokousten päätökset,

-         hoitaa taloudellisesta yhdistyksen varoja ja omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana ja esitetään  tilintarkastajien tarkastettavaksi,

-         valmistella ehdotus yhdistyksen talousarvioksi,

-         valmistella edellisen vuoden toimintakertomus ja tulevan vuoden toimintasuunnitelma

-         tehdä SBJ:lle esitys alueen jalostusneuvojaksi valittavasta henkilöstä

-         Tehdä ehdotus yhdistyksen kokoukselle tarpeellisten toimikuntien asettamisesta ja vahvistaa niille ohjesäännöt,

-         käsitellä jäsenten vuosikokoukselle tekemät 18 §:n mukaiset esitykset

-         hyväksyä uudet jäsenet 6 §:n mukaisesti ja pitää yhdistyksen jäsenistä jäsenluetteloa, josta näkyy kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.

-         ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

 

12 §.             Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

                      Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja  tai varapuheenjohtaja.

                      Juoksevia asioita hoidettaessa johtokunta voi määrätä jonkun toimihenkilön yksinään kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

 

13 §.             Tili- ja toimintavuosi

                      Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on päätettävä ja jätettävä vuosikokouksen valitsemien tilintarkastajien tarkastettavaksi
                      helmikuun 15. päivään mennessä.

                      Tilintarkastajien tulee tarkastaa tilit ja antaa niistä kirjallinen lausunto helmikuun 25. päivään mennessä.

 

14 §.             Yhdistyksen kokoukset

                      Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun 10. päivään mennessä  ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1.      Kokouksen avaaminen

2.      Ansiomerkkien ja palkintojen jako

3.      Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri

4.      Todetaan kokouksen laillisuus

5.      Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

6.      Valitaan kaksi ääntenlaskijaa

7.      Esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimikaudelta

8.      Esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto

9.      Päätetään tilien vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille

10. Päätetään yhdistyksen toimihenkilöiden palkkioista

11. Toimitetaan puheenjohtajan vaali

12. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle

13. Toimitetaan muiden tarvittavien toimikuntien ja toimihenkilöiden vaali, mikäli se ei kuulu johtokunnalle 11 §:n mukaan

14. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa

15. Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma

16. Päätetään liittymis- ja vuosimaksun suuruus. Ainaisjäseneltä kertamaksu on kymmenkertainen vuosimaksu

17. Hyväksytään kuluvan toimintavuoden talousarvio

18. Käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat

19. Käsitellään yhdistyksen jäsenten vuosikokoukselle esittämät asiat, jotka on kirjallisesti jätettävä johtokunnalle viimeistään tammikuun 20. päivään mennessä

20. Keskustellaan muista jäsenten esittämistä asioista, mutta niistä ei voida tehdä päätöksiä.

21.Kokouksen päättäminen

Kohdissa 18 ja 19 esille tulevat asiat on mainittava kokouskutsussa

 

Yhdistyksen kokouksissa jokaisella vuosi-, perhe-, nuoriso-, ainais- ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on yksi (1) ääni. Yhteisöjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus.

 

15 §.             Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt tai milloin johtokunta katsoo sen aiheelliseksi.

                      Ylimääräinen kokous on pidettävä myös jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii, kirjelmässä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeksi mainitussa tapauksessa 1 kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä, ellei vaatimuksessa esitetä jotain myöhempää ajankohtaa.

 

16 §.             Yhdistyksen jäsenet kutsutaan vuosi- ja ylimääräiseen kokoukseen 10 päivää ennen kokousta joko sanomalehti-ilmoituksella tai jokaiselle jäsenelle lähetetyllä henkilökohtaisella kutsukirjeellä.

                      Ylimääräisen kokouksen kutsukirjeessä on mainittava ne asiat, joiden käsittelemistä varten jäsenet kutsutaan ylimääräiseen kokoukseen.

                      Muut tiedonannot toimitetaan jäsenille samalla tavalla.

 

17 §.             Sääntöjen muuttaminen

 

                      Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos vähintään ¾ kokouksessa läsnä olevista jäsenistä sitä kannattaa. kokouskutsussa on tällöin mainittava, että käsiteltäväksi tulle sääntöjen muuttaminen. Sääntöjen muutoksesta, ollakseen pätevä, on välittömästi ilmoitettava yhdistysrekisteriviranomaisille.

 

18 §.             Toiminnan purkaminen

 

                      Päätös yhdistyksen purkamisesta olkoon pätevä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa läsnä olevista jäsenistä on sitä kannattanut. Kokouskutsussa on mainittava, että käsiteltäväksi tulee yhdistyksen purkaminen.

                      Jos yhdistys puretaan, käytetään sen säästyneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä lähellä olevaan tarkoitukseen.

                      Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä ilmoitus 1 §:ssä mainituille järjestöille ja yhdistysrekisteriviranomaisille.

 

19 §.             Erinäisiä määräyksiä

                      Yhdistyksen toimihenkilöiden on määräaikana lähetettävä 1 §:ssä mainituille järjestöille kaikki niille lähetettävät määräaikaiset ilmoitukset sekä muut niiden pyytämät tiedot sekä vuosimaksut.

 

20 §.             Yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävistä, sekä yhdistyksen sisäistä asioista voidaan tarpeen vaatiessa määrätä yhdistyksen ohjesäännöissä.

 

21 §.             Muuten noudatetaan, mitä laissa yhdistyksistä säädetään.

 

                      ------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Edellä olevat säännöt on hyväksytty Suur-Savon Beaglen perustavassa kokouksessa Pieksämäellä marraskuun 21. päivänä 1973.

 

Muutokset on hyväkssytty 14.7.1990 ylimääräisen kokouksen 23 §:sä.

 

Muutokset on hyväksytty 17.2.2008 vuosikokouksen 20 §:ssä

SUUR-SAVON BEAGLE ry:n 30-vuotinen HISTORIA
Rodun tuonti ja rotujärjestön perustaminen


Beagle tuotiin rotuna Suomeen aluksi Amerikasta 1956 ja myöhemmin kantaa vahvistettiin englantilaisilla ajuebeagleilla 1960-luvulla. Koirarotu yleistyi Suomessa nopeasti ja vuona 1961 perustettiin Suomeen valtakunnallinen rotujärjestö nimeltä Suomen Beaglejärjestö ry .

Paikallisyhdistysten perustaminen

Beagle saavutti metsästyskoirana nopeasti huomattavan suosion ja on yhä toiseksi suosituin ajava koirarotu Suomessa . Aktiivisimmat beaglen harrastajat liittyivät paikallisiin beagleyhdistyksiin ja useimmat vannoutuneimmat heistä ovat yhä edelleen jäseninä perustetuissa yhdistyksissä. Liittymis- ja jäsenmaksut on pyritty pitämään kohtuullisina ja näin saamaan pitkäaikaisia jäseniä yhdistyksiin mukaan .
SUUR-SAVON BEAGLE RY JA SEN PERUSTAMINEN

YHDISTYKSEN ALKUTAIVAL

Beagle-harrastus alkoi Suur-Savon alueella 1960-luvun lopulla Pieksämäellä, jossa muutama beaglen omistaja koirineen lähti mukaan koetoimintaan. Alkuun toimintaa oli lähinnä Pieksämäen kennelkerhon puitteissa. Paikkakunnalla vallinnut hyvä yhteishenki eri koirarotujen harrastajien keskuudessa sai aikaan runsaan osanoton beaglen ajotuomarikursseille. Lisäksi ensimmäisistä ajokokeista saavutettu hyvä tulostaso antoi toiminnan leviämiselle vauhtia. Kun myös muualla Suur-Savon alueella oli kiinnostusta beagletoimintaan, alkoi Raimo Kuikka ajaa rotujärjestön jäsenyhdistyksen perustamista.

Raimo Kuikka kutsui muutamia asiasta kiinnostuneita koolle Vesa Koikkalaisen kotiin alkuvuodesta 1973 jalostamaan ajatusta oman beagleyhdistyksen perustamisesta. Paikalla olivat Raimo Kuikka, Vesa Koikkalainen, Yrjö Heimonen, Veikko Koikkalainen ja Pertti Halonen.

Saman vuoden marraskuun 21. päivänä kokoonnuttiin Pieksämäelle Suur-Savon Beaglen perustavaan kokoukseen hotelli Pieksänhoviin. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 15 henkilöä ja puheenjohtajan toimi Raimo Kuikka sekä sihteerinä Pertti Halonen. Kokoukseen oli kutsuttu Idän lohkon yhdysmies Verner Rossi ja kennelpiirin puheenjohtaja Edvart Hämäläinen. Kokous päätti yksimielisesti perustaa rekisteröidyn yhdistyksen Suur-Savon Beagle ry:n. Samalla päätettiin liittyä Suomen Kennelliitto ry:een, Suur-Savon Kennelpiiriin ja Suomen Beagle ry:een.

Ensimmäiseen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuikka, varapuheenjohtajaksi Pertti Halonen, sihteeriksi Maila Koikkalainen ja rahastohoitajaksi Vesa Koikalainen, muiksi johtokunnan jäseniksi Lauri Kolehmainen ja Yrjö Heimonen. Tilintarkastajiksi valittiin Matti Paasi ja Usko Walther, varalle Matti Vilhunen ja Maila Koikkalainen. Liittymismaksuksi päätettiin 10 mk ja jäsenmaksuksi 5 mk. Kokouksessa olivat mukana myös Ritva Kuikka, Veikko Koikkalainen, Matti Huhtinen, Reino Kärkkäinen, Sulo Ikonen ja Paavo Mattila.

Jo 16.2.1974 järjestettiin Kaupungin hotellissa beagleilta, jossa olivat mukana Suomen Beaglejärjestöstä Wilhelm Schauman ja Juhani Hirvensalo. Myös Pohjois-Karjalasta oli edustus. Osanotto oli runsas, 36 henkilöä. Seuraava tapahtuma oli Juvalla 13.3.1974. Tässä tilaisuudessa käytiin innokasta keskustelua tulevasta toiminnasta. Mukana oli 14 henkilöä.

JÄSENMÄÄRÄ

Yhdistyksemme jäsenmäärä pysytteli toimintamme alkuvuosina noin 40 jäsenen paikkeilla, josta se on noussut ja vaihdellut 110 jäsenen paikkeilla. Vuonna 2005 meillä oli115 jäsentä.

PUHEENJOHTAJAT VUOSILTA 1973 –2006

Raimo Kuikka 1973 –1976, 1979 ja 1981 -1982 yht. 7 v

Vesa Koikkalainen 1980 yht. 1 v

Reino Kärkkäinen 1977 -1978 ja 1983 -1988 yht. 8 v

Seppo Vuorento 1992 -1994 yht. 3 v

Seemi Auvinen 1989 -1991 ja 1995 -1996 yht. 5 v
Olavi Malmberg 1997 - edelleen

JÄSENTAPAHTUMAT

Suur-Savon Beaglen järjestämänä pidettiin 23.8.1986 beagleilta Ristiinan Brahenlinnassa, jossa rotujärjestön toimintaa selosti Juhani Hirvensalo, Suur- Savon Beagle ry:tä esitteli Raimo Kuikka, ulkomuotopuolta selvitti Paavo Mattila ja jalostusneuvontaa esitteli Matti Vilhunen.

Kesällä 1990 suursavolaiset beagleharrastajat kokoontuivat Juvalle tuottajien tuvalle kesäpäiville. Mukana tapahtumassa oli myös silloinen rotujärjestömme puheenjohtaja Matti Lehmussaari.

Kesällä 1991 järjestettiin Suur-Savon Beaglen jäsenristeily Saimaalla. Noin 60 beagleharrastajaa astui laivaan soutupitäjän Sulkavan laivalaiturista ja matkasta muodostui useimmille muistorikas tapahtuma.

Rantasalmi vesistöineen loi oivat puitteet kesän 1994 kesätapahtumalle, jolloin tutustuimme ensin Järviluonnon keskukseen ja matkasimme sitten Linnansaareen, jossa nautimme kahvit ja paistoimme makkarat ennen paluumatkaa. Mukana nelisenkymmentä jäsentä.

1995 vietimme kesäpäivät Sulkavalla ja kävimme mm. sotahistoriallisella Linnavuorella.

1996 kesätapahtuma pidettiin myös Sulkavalla, jolloin vierailimme Löppösten mökillä .

1997 keväällä teimme patikkaretken luonnon kauniille Juvan Huitukan harjulle ja samana kesänä vietimme kesäpäiviä Juvan kunnan lomakohteessa Araratissa .

Kevättalvella 1998 ulkoilimme ja pilkimme Juvalla Pirkko ja Reino Kärkkäisen kotirannalla. Saman vuoden kesäpäivät vietimme Savonlinnassa metsä- ja kalainstituutin tiloissa .

Ulkoilu - ja pilkkitapahtumat saivat jatkoa Ristiinassa vuonna1999, jolloin vierailimme Mannerien mökillä ja Kuomio- järven jäällä kisaillen pilkinnän mestaruudesta. Sen vuoden kesäpäivät vietimme Lamminmäen metsästysseuran majalla Pieksämäellä .

Uuden vuosituhannen ensimmäinen, vuoden 2000 ulkoilu- ja pilkkitapahtuma pidettiin Juvalla Jukajärvellä. Saman vuoden kesäpäiviä vietimme Savonlinnan takana Pellossalossa , tarkemmin Ulla ja Matti Juutin kesämökillä .

2001 ulkoiltiin ja pilkittiin Hatsolassa Juvalla ja kesäpäivät vietimme toistamiseen Araratilla Juvalla.

2002 pilkit pilkittiin Juvalla Murtosella ja kesätapahtumat pidettiin Luoteis-Juvan Erän majalla Juvalla.

2003 keskityttiin 30-vuotisjuhlaan, joka pidettiin Pieksämäellä.

KOE- JA NÄYTTELYTOIMINTA

Koe- ja näyttelytoimintaa yhdistys ei pystynyt vielä 1975 järjestämään, koska muodollisten asioiden hoitaminen otti oman aikansa ja sekä kokeet että näyttelyt olisi pitänyt anoa jo edellisenä vuonna. Vuonna 1976 järjestettiin sitten ensimmäiset ajokokeet, joihin osallistui kolme voittajaluokan koiraa, joista yksi hukkui. Jäsenmäärä oli silloin 40 henkeä.

23.1.1977 pidettiin ensimmäinen Suur-Savon Beaglen ry:n järjestämä koiranäyttely, johon osallistui 112 koiraa. Samana vuonna pidettiin Suomen Beaglejärjestön vuosikokous ja erikoisnäyttely Pieksämäellä. Näyttelyyn osallistui 38 beaglea. Vuosi oli kaikin puolin vilkastoimintainen.

13.3.1993 kokoontui valtakunnan beagleväki jälleen Pieksämäelle Savonsolmuun rotujärjestön vuosikokoukseen ja seuraavana päivänä SBJ:n päänäyttelyyn, jossa 43 beaglea arvosteli Klaus Hainari.

Koetoiminta vilkastui nopeasti beaglerodun yleistyttyä tälläkin alueella ja alkuun, jopa neljännesvuosisadan ajan, beagleille järjestettiin omat ajokokeensa. Pienestä rekisteröintimäärästä huolimatta järjestettiin 80- luvulla Suur-Savon kennelpiirin alueella parhaimmillaan jopa seitsemät ajokokeet nimenomaan beagleille. Myöhemmin ajokokeita alettiin järjestää yhteisiksi suurten ajokoirien kanssa.

Nykyisin pyrimme näyttelyjärjestelyissä yhteistyöhön eri metsästysseurojen kanssa, esimerkiksi 1999 ja 2002 järjestimme onnistuneet koiranäyttelyt Juvalaisen metsästysseuran Luoteis-Juvan Erän kanssa .

AJOVOITTAJAOTTELUT

Yhdistyksemme toiminta-alueella on järjestetty kaksi Ajovoittajaottelua. Vuoden 1984 Ajovoittajaksi Juvalla leivottiin Erkki Salmelaisen xx Jesse. Ajovoittajaottelun ikävämpiin puoliin lukeutui Tarmo Kivilahden omistaman beaglen katoaminen jo ensimmäisenä kilpailupäivänä. Rai löydettiin seuraavana keväänä hukkuneena maastoon rajoittuvasta Mälkiön lammista.

IDÄN LOHKON VALINNAT

1970 luvun Idänlohkon valinnoista ei ole tarkkaa tietoa käytettävissä. Myöhempiä Idänlohkon valintakokeita olemme pitäneet 1983, 1988 ja 1993 Pieksämäellä, 1998 Juvalla sekä 2003 Sulkavalla.

MAAOTTELUT

Ajovoittajaotteluissa ansaittujen menestysten perusteella meillä on ollut mahdollisuus osallistua kolmesti eri maissa pidettyihin maaotteluihin. 1979 mikkeliläisen Simo Parkkisen narttu Tupu saavutti maaotteluvoiton Ruotsissa ja saavutti samalla Ruotsin käyttövalion arvon. Seemi Auvisen XXX M-94 Veskansan Vikke toi Karkkilassa käydystä maaottelusta joukkuekullan ja henkilökohtaisen hopean vuonna 1995. Nämä edellä mainitut maaottelut käytiin ainoastaan Ruotsin ja Suomen kesken.

2001 maaottelu käytiin Norjassa Selbussa, Trondheimin kupeessa. Mukana maaottelussa oli Norja, Ruotsi ja Suomi. Suur-Savoa edusti tällä narttu Kuomionpään Lila omistajansa Olavi Malmbergin kanssa. Matkasimme lähes täyden vuorokauden Norjan lumisille tuntureille, mistä tuomisina joukkueellemme joukkuehopea ja Lilalle Norjan käyttövalion arvo.

PARAS AJURI -KIERTOPALKINTO

2000 Kuomionpään Lila sai Paras ajuri -kiertopalkinnon.

2002 edellä mainitun tittelin sai Myllytuvan Jami. Molemmat koirat ovat Juvalta, saman metsästysseuran jäsenten beagleja . Lisäksi molemmat periytyvät samasta uroksesta sekä samasta narttulinjasta .

MUUT KOKEET

Ystävyysotteluja käydään vuosittain Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdistysten välillä.

YHDISTYKSEN TALOUS

Talouden pidossa on onnistuttu vaihtelevasti. Varsinkin yhdistyksen ensimmäisillä vuosikymmenillä rahavarat ovat olleet niukat. 70-luvulla yritettiin taloutta parantaa jopa kaksi konserttia pitämällä. Nämä eivät onnistuneet, vaikka toiseen konserttiin oli järjestetty esiintymään Danny.

Myös näyttelyiden tuotto on ajoittain jäänyt pieneksi, joten toimintaa on ollut sopeutettava pienten tulojen mukaiseksi. Rahan keräämiseksi pidetyissä talkoissa on kuitenkin aina ollut ilahduttavan paljon jäseniä mukana.

HUOMIONOSOITUKSET JA MUISTAMISET

Kunniapuheenjohtajat:

Raimo Kuikka kutsuttiin vuoden 2002 vuosikokouksessa yhdistyksemme historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Hänet tunnettiin aktiivisena beaglerodun harrastajana, kasvattajana, yhdistyksemme ensimmäisenä puheenjohtajana, jalostusneuvojana, rotujärjestön alaisena pentuevälittäjänä jne.

Toiseksi kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksemme johtokunta kutsui pitkäaikaisen puheenjohtajansa Reino Kärkkäisen 2003.

Kunniajäsenet:

Yhdistyksemme ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin 17.8.1991 Yrjö Heimonen Pieksämäeltä. Kunniajäsenyys myönnettiin myös Matti Huhtiselle hänen täytettyään 70 vuotta 15.8.2000. Vuoden 2002 vuosikokouksessa kunniajäsenyys myönnettiin Vesa Koikkalaiselle hänen pitkäaikaisista ja ansiokkaista saavutuksistaan Suur-Savon Beaglen hyväksi .

LOPUKSI

Toimintamme on ollut puhtaasti vapaa-ajan harrastelua. Silti merkille pantavaa on ollut harrastajiemme pitkäjänteisyys ja aktiivisuus. Edelleenkin monet perustajajäsenet ovat mukana toiminnassa .